Arkienkeli
Hymyilet kun kuljet hänen arjessaan.
Takavasemmalla turvaat hänen kulkuaan.
Kätesi tarttuu käteen silittäen.
Sinä kuuntelet hetken , hän voimaasi saa.
Arkienkeleitä.
Eivät siivet selässään kulje,
eivät sädekehä pään ympärillä.
Vaan rinnalla askeltavat arjen teillä.
Silmissä hetken hyvyys.
Kohti katsovat , pysähtyvät.
Ovat läsnä , eivät pakane.
Me haluammeko olla toistemme arkienkeleitä ?

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla