Vanhusten hoivan sisällölle ei ole säädetty vähimmäisvaatimusta. Tarjolla voi olla vain hoivaa, joka pitää juuri ja juuri hengissä, sanoo ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Julkisen vanhusten hoivan rajoja ei ole säädelty, se on alueellisesti kirjavaa ja toimii käytännössä kutistuvin voimavaroin.
– Minimistandardista tulee helposti käytännössä maksimistandardi. Että juuri ja juuri pidetään ihmiset hengissä. Ja ehkä puhtaina, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen Finanssialan Keskusliiton, FK:n reportaasissa Miljardit pyjaman taskussa.
Vartiainen on yksi reportaasia varten haastatelluista asiantuntijoista.
Tarkan ja sitovan hoivalupauksen kirjoittaminen on Vartiaisen mukaan vaikeaa, mutta välttämätöntä. Lisäksi sen hinta pitää laskea. Vartiainen esittää tehtävään Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaa Seija Ilmakunnasta.
Rikkaat ulos julkispalveluista
Vartiainen kuuluu niihin, joiden mielestä maksukykyiset vanhukset voisivat halutessaan käyttää hoitoonsa omaa rahaa saadakseen standardia parempaa hoitoa.
Silloin hyvätuloiset olisivat poissa kuormittamasta julkisten palveluiden kysyntää.
Yksi este tämän vaihtoehdon käyttöön on FK:n mukaan niin sanotun kertamaksuisen eläkevakuutuksen kaksinkertainen verotus.
Kertamaksuisessa eläkevakuutuksessa vakuutusyhtiölle maksettaisiin kiinteä rahasumma, ja sitä vastaan saataisiin tietystä ikävuodesta alkaen sovittu kuukausieläke kuolemaan saakka.
