Ammattimies oli 50-luvulla kunniassaan, mutta nykyisin työelämään halutaan ”hyviä tyyppejä”. Mitä ihmettä tässä välissä on tapahtunut?

Enää ei tunnu riittävän, että osaa ammattinsa ja tekee työnsä riittävän hyvin. Lisäksi pitäisi osata asettaa tavoitteita, olla joustava sekä itseohjautuva ja samalla kuitenkin tiimityöntekijä.

Suomalainen työntekijyys 1945–2013 -kirjan toinen tekijä Ari Väänänen sanoo, että työelämän muutos on ollut mullistava. Tämä selviää jo pelkästään siitä, jos käy läpi eri vuosikymmeninä suosittuja johtamisoppeja tai vertaa sotien jälkeen julkaistuja työpaikkailmoituksia nykyisiin.

– Sosiaalisten taitojen merkitys alkoi korostua jo 1960-luvulla. Näiden rinnalle ilmestyivät 1980-luvulla vaatimukset tuloshakuisuudesta ja muutoskyvykkyydestä, kun taas 2000-luvun ihannetyöntekijää voisi kuvata sekä tunneälykkääksi että kilpailulliseksi monitaituriksi, tiivistää kirjahanketta johtanut dosentti Ari Väänänen monivuotisen tutkimuksen tuloksia.

Nykyisin on yhä enemmän asiantuntija- ja palveluammateja, joissa tarvitaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Työelämässäkin on osattava ottaa kanssaihmisten tunteet huomioon hienovaraisesti. On ymmärretty, että psyykkinen kestävyys ja ja myönteinen suhde työhön vaikuttavat tuottavuuteen.

Kaikki tämä on seurausta elinkeinorakenteen muutoksesta. Perustuotannossa ei tarvita enää kuin murto-osa väestä verrattuna 50 vuoden takaiseen aikaan, ja on syntynyt kokonaan uusia ammattialoja.

”Vanhojenkin” ammattien vaatimukset ovat muuttuneet. Hyvä esimerkki tästä on opettaja. Kun tasa-arvoa ja demokratiaa suosiva peruskoulu tuli, ehdottomasta opettajauktroriteetista kehkeytyi valmentaja, jonka taitoihin kuuluvat suostuttelukyky ja tunteiden hillintä.

Suomalainen työntekijyys 1945–2013 -kirjan ovat toimittaneet Ari Väänänen ja Jussi Turtiainen. Kirjoittajat ovat työelämän, työpsykologian ja historian tutkijoita Työterveyslaitoksella. He ovat tutkineet useita vuosia suomalaisen työntekijyyden muutosta Suomen Akatemian ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeissa Ideaalityöntekijää muovaamassa ja Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä.

Lähde: Työterveyslaitos