Vuonna 2025 suunnitellut lakimuutokset vaikuttavat eläkeläisten kukkaroon seuraavan vuoden alusta. Kokosimme muutokset ET-lehteen 19/2025.
Eläkkeellä tehdystä työstä jää enemmän käteen
Miljardin euron kevennys ansiotuloverotuksessa vuosina 2026–2027 tuntuu eläkkeellä töitä tekevien kukkarossa. Myös eläkkeellä ansaitusta palkkatulosta jää käteen enemmän kuin ennen.
Jos eläke on 2 100 euroa ja palkka 500 euroa kuussa, käteen 15 euroa enemmän.
Jos 2 100 euron kuukausieläkettä nauttiva tienaa palkkaa 500 euroa kuussa, siitä jää käteen 15 euroa kuukaudessa enemmän kuin nyt.
Eläketurvakeskuksen mukaan varsinaista vanhuuseläkettä saavista 6,4 prosenttia teki töitä vuonna 2023.
Suurempia lahjoja voi antaa verovapaasti
Yhdelle henkilölle voi jatkossa antaa verottomasti alle 7 500 euron arvosta lahjoja kolmen vuoden aikana. Nyt raja on alle 5 000 euroa.
Lahjansaajia voi olla kuinka paljon tahansa.
Lahjavero on lahjoittajakohtainen. Esimerkiksi molemmat vanhemmat voivat antaa lapselleen alle 7 500 euron lahjan kolmen vuoden sisällä, eli yhteensä alle 15 000 euroa.
Lahjansaajia voi olla kuinka paljon tahansa: alle 7 500 euroa kolmen vuoden aikana voi halutessaan antaa verottomasti vaikka kaikille lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Lahjan arvon tulee olla enintään 7 499 euroa.
Huomaa, että alarajassa kyse on summasta, josta verotus alkaa pyöriä. Annettavan lahjan arvon tulee siis olla käytännössä enintään 7 499 euroa.
Tulevaa perinnönjakoa ajatellen lahjasta kannattaa tehdä erillinen lahjakirja, jossa mainitaan, ettei kyseessä ole ennakkoperintö, vaan tavallinen lahja.
Muutoin perintöä tasoitetaan kuoleman jälkeen yhdenvertaiseksi rintaperillisten kesken ja lahja voidaan tulkita ennakkoperinnöksi.
Tilanteissa, joissa lahja on annettu kahden vuoden sisällä kuolemasta, sen arvo lisätään perinnönsaajan perintöosuuteen ja siitä maksetaan perintövero takautuvasti.
Enemmän perintöä verottomasti
Tällä hetkellä perintöveron alaraja on 20 000 euroa. Sitä pienemmistä perinnöistä ei siis tarvitse maksaa perintöveroa.
Ensi vuonna veroa maksetaan vasta 30 000 euron suuruisista ja sitä suuremmista perinnöistä. Perintöveron alaraja muuttuu ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009.
Enimmillään vero kevenee 700 eurolla.
Nyt 30 000 euron perinnöstä tulee ensimmäisessä veroluokassa maksettavaksi 800 euron suuruinen kiinteä vero. Uuden alarajan myötä 30 000 euron perinnöstä tulee maksettavaa 100 euroa. Enimmillään vero kevenee siis 700 eurolla.
Perintöveroasteikon alarajalla on kiinteä vero. Alarajan ylittävästä summasta maksetaan lisäksi veroa verotaulukon mukaan 7–19 prosenttia. Veroprosentin suuruus riippuu siitä, kuinka suuri perintö on ja kuuluuko perijä ensimmäiseen vai toiseen veroluokkaan.
Myös puolison verottoman perinnön osuus nousee
Perintöverotuksessa aviopuoliso saa tehdä 90 000 euron puolisovähennyksen.
Kun perintöveroasteikon alaraja lasketaan mukaan, puoliso voi saada perintöä verovapaana ensi vuodesta alkaen alle 120 000 euroa. Nyt puolison perintö on veroton 110 000 euroon asti.
Omaishoitajille maksetaan enemmän tukea
Omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nousee ensi vuoden alussa 530 euroon kuukaudessa. Korotus on 58 euroa.
Korotuksen tavoitteena on, että omaishoitajien pieninkin palkkiomäärä vastaisi paremmin omaishoitajan tehtävien vaativuutta.
ET-lehdessä 19/25 julkaistusta jutusta voit lukea myös, miten uudet lait vaikuttavat yksityisen lääkärin käyttöön ja siitä myönnettävään Kela-korvaukseen, ajoneuvoverotukseen, raippaveroon, marginaaliveroon sekä esimerkiksi ruokamenoihin. Jos et ole ET-lehden tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun ja tilaa lehti tästä.
Jutussa käytetyt lähteet: Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Eläketurvakeskuksen lakiasioiden johtaja Karoliina Kiuru, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä, Saga perhejuristin lakimies Satu Koivula, Traficom, Kela.
Lakimuutoksia vaativat uudistukset käsitellään vielä eduskunnassa ennen kuin ne voivat astua voimaan.
