1. Miten eläke määräytyy?
Työeläkkeen kokoon vaikuttaa, miten pitkään on ollut töissä ja millaista palkkaa on saanut. Kuukausittain maksettava eläke karttuu joka vuosi 1,5 prosentilla vuosiansiosta: vuosiansiot x 1,5 % / 12 kk=eläke/kk.
Mitä yhtenäisempi työura, sitä enemmän eläkettä ehtii kertyä. Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla, sairauspäivärahalla tai vanhempainrahalla eletyltä ajalta. Vuonna 2005 tai sen jälkeen tutkintoon valmistuneet saavat eläkettä myös opiskeluajalta.
Mitä yhtenäisempi työura, sitä enemmän eläkettä ehtii kertyä.
Työuran loppupäässä eläkettä voi vielä kasvattaa. Kun jatkaa töitä yli oman alimman eläkeiän, eläkettä karttuu pidemmältä ajalta ja lisäksi siihen tulee lykkäyskorotus, joka kasvattaa kertynyttä eläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta.
Esimerkiksi 1800 euron kuukausieläke kasvaisi 32 000 euron vuosiansioilla kahdessa vuodessa 1928 euroon.
2. Mikä on elinaikakerroin?
Syntymävuoden perusteella määräytyvä elinaikakerroin nipsaisee vuonna 1959 syntyneen eläkkeestä pois 5 prosenttia, vuonna 1962 syntyneen eläkkeestä 5,3 prosenttia. 1963 syntyneiden tänä vuonna alkavaa vanhuuseläkettä kerroin pienentää 5,2 prosenttia.
Eläketurvakeskus määrittelee elinaikakertoimen sinä vuonna, kun ikäluokka täyttää 62. Kertoimen tarkoitus on hillitä eläkekustannuksia ja kannustaa olemaan töissä pidempään.
3. Mikä on palkkakerroin?
Kun jäät eläkkeelle ja eläkkeesi määrä lasketaan, työuran aikaiset palkat ja työtulot kerrotaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Näin varmistetaan, että kertynyt eläke säilyttää arvonsa. Vuoden 2025 palkkakerroin on 1,673.
4. Miksi välillä kannattaa jäädä eläkkeelle joulukuussa ja välillä vasta tammikuussa?
Tänä vuonna palkkakerrointa, joka vaikuttaa työeläkkeen suuruuteen eläkkeelle jäädessä, korotettiin 2,2 prosenttia.
Työeläkeindeksi korotti vuodenvaihteessa jo maksussa olevia eläkkeitä noin 1,3 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Elinaikakertoimen tarkoitus on kannustaa olemaan töissä pidempään.
Koska palkkakertoimen nousu oli isompi kuin työeläkeindeksin korotus, nyt kannatti olla töissä vuodenvaihteen yli. Näin sai eläkekertymään yhden kuukauden palkan lisää, lykkäyskorotuksen ja isomman indeksikorotuksen kuin joulukuussa eläkkeelle jäänyt.
5. Mitä lisäeläkkeitä on?
Jos työeläke jää kovin pieneksi, voi saada sen lisäksi kansaneläkettä eli Kelan maksamaa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä.
Yksin asuva saa kansaneläkettä, jos työeläkkeen määrä on bruttona alle 1617,13 euroa kuukaudessa, ja avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevalla 1449,13 euroa.
Jos bruttoeläke jää alle 978,34 euron kuukaudessa, saa takuueläkettä. Takuueläkkeellä varmistetaan, että eläkeläinen saa vähintään 986,30 euroa kuukaudessa.
Takuueläkkeellä varmistetaan, että eläkeläinen saa vähintään 986,30 euroa kuukaudessa.
Takuueläkettä maksetaan lähtökohtaisesti niille, jotka ovat työskennelleet työuran varrella hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Leski voi saada lisäksi perhe-eläkettä. Työeläkelaitoksen maksaman leskeneläkkeen suuruus riippuu siitä, paljonko puoliso ehti eläessään ansaita työ- tai yrittäjäeläkettä. Sen määrään vaikuttaa myös lesken oma työeläketurva.
Alle 65-vuotias leski voi saada lisäksi Kelan maksamaa leskeneläkettä.
6. Miksi eläkkeissä on niin korkea veroprosentti?
Eläkkeiden korkea veroprosentti johtuu siitä, että eläkkeiden verotuksessa ei voi tehdä niin paljon vähennyksiä.
Työssä käyvän veroista vähennetään työtulovähennys ja esimerkiksi työmarkkinajärjestön jäsenmaksut, työmatkakuluja ja muita työhön liittyviä kuluja.
Eläketulosta myönnetään vain eläketulovähennys ja perusvähennys. Niiden ansiosta kaikkein pienimmistä eläkkeistä ei mene lainkaan veroa.
Eläkeläisen käteen jäävää tuloa pienentävät korotettu sairaanhoitomaksu sekä korkeammilla eläketuloilla eläkkeensaajan lisävero. Yleisradiovero on eläkeläisellä ja palkansaajalla yhtä suuri.
Kaikkein pienimmistä eläkkeistä ei mene lainkaan veroa.
Eläkkeestä ei kuitenkaan pidätetä työttömyysvakuutusmaksua eikä työeläkemaksua, kuten palkkatulosta.
Asiantuntijoina työeläkeyhtiö Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Sandell, johtava veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri sekä Kelan vastaava suunnittelija Raija-Liisa Foudila. Lähteinä myös vero.fi, kela.fi, keva.fi sekä Veronmaksajain keskusliitto.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 2/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
1 650 000 eläkeläistä
