Mitkä ovat paaston mahdollisia hyötyjä ja haittoja? Kysyimme asiaa kahdelta asiantuntijalta, jotka tarkastelevat paastoa eri näkökulmista.

Moni sanoo paaston virkistävän ja lisäävän itsehallintaa, mutta onko paastosta todella hyötyä vai kenties haittaa?

Kysyimme asiaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmilta ja luontaisalalla toimivan Suomen Terveysopiston rehtori, ravitsemuskouluttaja Jouko Pursiaiselta

1. Mitä paastossa tapahtuu?

Mikael Fogelholm: Muutaman päivän paastossa menetetään eniten nestettä, jonkin verran lihaksia ja vähiten rasvaa. Hiilihydraattien poisjäämisellä on suurin vaikutus. Aivot tarvitsevat energiaa, joten keho alkaa pilkkoa lihaksien proteiinista sokeria.

Kolmen-neljän paastopäivän kuluttua aivot alkavat käyttää myös ketoaineita, jotka ovat rasva-aineenvaihdunnan lopputulos. Tällöin proteiinien käyttö energiaksi hieman pienenee. Stressihormoneja erittyy ja suolaa menetetään. Verenpaine alenee, koska veren nestetilavuus pienenee.

Myös rasva-aineenvaihdunta muuttuu parempaan suuntaan. Vaikutukset ovat lyhyet, sillä paaston loputtua aineenvaihdunta palaa ennalleen. Noin viikon mittaisen paaston aikana ei tarvitse pelätä lihaksien menetystä.

Jouko Pursiainen: Paaston alussa poistuu runsaasti nestettä. Saksalaisen satavuotisen paastotietämyksen mukaan tuoremehupaaston aikana vallitsee valikoiva kulutus, jolloin keho luovuttaa energiaksi ensisijassa toisarvoista kudosmateriaalia, kuten rasvaa ja ”jätevalkuaista”. Lihasvalkuaisen kulutus alkaa lisääntyä vasta useamman viikon paaston jälkeen.

2. Puhdistaako paasto? Onko siitä terveydelle hyötyä?

Mikael Fogelholm: Paastosta ei ole osoitettu olevan mitään fysiologista hyötyä terveydelle, joskaan ei haittaakaan. Tärkeää on muistaa, millaisia odotuksia paastoon liittyy. Jos ihminen odottaa saavansa paastosta hyvää oloa, näin usein käy. Jos joutuu olemaan väkisin ilman ruokaa, tulos on toinen. Myönteiset vaikutukset ovat henkisellä puolella: paasto on eräänlainen selviytymisriitti ja mietiskelyaika.

Jouko Pursiainen: Paasto puhdistaa kehoa, muun muassa veren korkeat virtsahappo-, kolesteroli- ja kokonaisrasvapitoisuudet laskevat. Lyhytkestoisuuden vuoksi paastolla ei kuitenkaan voi kompensoida elämän aikana tehtyjä laiminlyöntejä.

Paaston yksi tärkeä hyöty voi olla se, että se lisää itsehallinnan tunnetta ja auttaa parantamaan elämäntapoja. Paaston virkistävät vaikutukset huomaa vasta paaston jälkeen. Olen tuntenut itseni virkeämmäksi, töihin tarttuminen on ollut helpompaa ja yöunen tarve on vähentynyt. Samaa sanovat sadat muut tuntemani paastoajat.

3. Pitääkö paaston aikana tehdä suolihuuhteluita?

Mikael Fogelholm: Ei tarvitse. Jos ajatellaan, että sillä saataisiin huonoja bakteereita pois, niin eikö samalla mene hyviäkin? Bakteerikantaa pidetään paremmin kunnossa syömällä riittävästi kuituja.

Jouko Pursiainen: Suosittelen niitä. Paastoajan tilanne helpottuu, kun suoli lakkaa toimimasta. Asia hoituu kätevästi apteekista tai luontaistuotekaupasta saatavilla kertakäyttöpusseilla. Paksusuolen bakteerikanta palautuu normaaliksi muutamassa päivässä paaston jälkeen.

4. Mistä aiheutuvat paaston alkupäivien oireet: väsymys, päänsärky ja huono olo?

Mikael Fogelholm: Ne tulevat ennen kaikkea siitä, että aivot eivät saa hiilihydraatteja. Lihasten energiavarastot ovat myös tyhjät, jolloin liikkuminen koetaan kuormittavaksi.

Jouko Pursiainen: Kahvinjuojilla ne ovat usein kahvin vieroitusoireita. Toisilla myös verensokeri voi heilahdella. Jos ihminen kärsii sellaisesta yleensä, paaston aikana se voi korostua. Oireet menevät ohi tavallisesti parin kolmen päivän kuluessa paaston alusta.

5. Auttaako paasto painonhallinnassa?

Mikael Fogelholm: Paaston aikana paino pienenee, mutta suurin osa siitä johtuu nesteen menetyksestä, joka tulee paaston loputtua nopeasti takaisin. Paasto ei ole järkevä laihdutuskeino, vaikka joku voi käyttää sitä laihdutuksen käynnistäjänä.

Jouko Pursiainen: On mahdollista, että syntyy niin sanottu jojo-ilmiö: ihminen laihtuu jopa kilon päivässä, mutta paaston jälkeen paino nousee nopeasti takaisin ja jopa entisen yli, jos ei hallitse syömistään. Paasto ei ole laihdutuskeino, vaan elimistön lepo- ja huoltotauko.

6. Entä jos paastoaa yhden päivän viikossa?

Mikael Fogelholm: Voihan se laihduttaa, ellei sitä korvaa seuraavana päivänä syömällä tavallista enemmän. Jos on yhden päivän syömättä, paino putoaa noin 300 grammaa viikossa. En kyllä näe tätä järkevänä ratkaisuna, vaan mieluummin pitäisi opetella elämään terveellisesti.

Jouko Pursiainen: Tämä on intialaisesta joogafilosofiasta tullut ajatus. Se sotkee elimistön verensokerin säätelyä, joten sitä ei voi suositella. Päivän huilauksen voi sen sijaan tehdä satunnaisesti kerran kuussa tai parissa kuussa, jos niin haluaa.

7. Tarvitaanko paaston aikana lisävitamiineja?

Mikael Fogelholm: Ei tarvita. Vitamiinien ja hivenaineiden puutosten ilmenemiseen menee tavallista ruokaa syövillä useita viikkoja, joten yksi viikko ei vaikuta mitenkään.

Jouko Pursiainen: Paaston aikana vitamiinitäydennyksiä ei tarvitse ottaa, sillä niitä saa tuoremehuista riittävästi.

8. Lähtevätkö hiukset paaston jälkeen herkemmin?

Mikael Fogelholm: Näin voi käydä, mutta ei tiedetä, mistä se johtuu. Samanlaisia kokemuksia on saatu tilanteista, joissa ihmiset ovat olleet pitkään erittäin niukkaenergisillä dieeteillä.

Jouko Pursiainen: Hiustenlähtö paaston aikana ei ole mikään yleinen ilmiö. Sitä ei mainita lainkaan saksalaisten paastoklinikoiden kokemuksissa. Hiustenlähtö voi selittyä mineraalipuutoksella, joka on ollut jo ennen paastoa.

9. Voiko paastota, jos on jokin lääkitys?

Mikael Fogelholm: Pitkäaikaislääkitystä tarvitsevan kannattaa keskustella asiasta lääkärinsä kanssa.

Jouko Pursiainen: Lääkitys ei aina estä paastoamista, mutta asia on syytä varmistaa lääkäriltä. Omin päin lääkkeitä ei saa jättää pois paaston ajaksi.

Näin paastoat

Ennen paastoa kannattaa etsiä tietoa ja tarvittaessa kysyä oman lääkärin mielipidettä asiasta, neuvoo kokenut paastoaja ja paastokurssien ohjaaja Jouko Pursiainen.

– Paasto ei ole terveydelle vaarallista, mutta jokaisen pitää ottaa oma elämäntilanteensa huomioon. Eniten paastosta saa irti, kun ryhtyy siihen mahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa, esimerkiksi lomallaan.

Jouko Pursiainen suosittelee nykyisin paaston ”kevytmallia”, jonka aikana nautitaan tuoremehujen lisäksi painonhallinnan tueksi kehittyjä, veteen sekoitettavia aterian korvikejauheita päivittäin noin 400 kcal:n edestä. Näin saattaa välttyä paaston alkupäivinä tulevilta ikäviltä oireilta.

Paaston pituudeksi hän suosittelee neljästä päivästä viikkoon kerran tai korkeintaan pari kertaa vuodessa. Paastota voi mihin vuodenaikaan tahansa, mutta se onnistuu parhaiten lämpimänä aikana, keväästä syksyyn.

Paaston kulku

  • Vähennä muutamaa päivää aikaisemmin ruoka-annoksien määrää ja suosi tuoreravintoa, kuten hedelmiä ja marjoja. Lopeta myös kahvinjuonti asteittain kokonaan.

  • Juo paaston aikana nesteitä päivittäin 2–3 litraa. Tästä määrästä tuoremehun osuus on 0,75–1,5 litraa. Muita hyviä juomia ovat vesi, yrttiteet ja mieluiten itse tehdyt kasvisten keitinliemet. Suolaisia ja rasvaisia kasvisliemiä ei suositella. Juo tasaisesti, noin tunnin välein. Luontaistuotekaupoista voi ostaa paastopaketteja.

  • Liiku ulkona kevyesti, mutta vältä liian rankkaa treenaamista. Lepää paljon ja rauhoitu. Myös kevyt saunominen on hyväksi.

  • Lopeta paasto samalla tavalla kuin aloitit. Syö ensimmäisten päivien aikana pieniä määriä kiinteää ravintoa, kuten hedelmiä, marjoja ja hapanmaitotuotteita annoksia vähitellen suurentaen.

Paasto ei sovi:

  • raskaana oleville
  • imettäville
  • henkilöille, joilla on tai on ollut syömishäiriöitä
  • yli 70-vuotiaille
  • hyvin alhaisen verenpaineen omaaville
  • ihmisille, joilla on mielenterveysongelmia sekä vaikeaa sairautta kuten diabetesta
  • syöpää tai sydäntautia sairastaville

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.