Mitkä ovat paaston mahdollisia hyötyjä ja haittoja? Kysyimme asiaa kahdelta asiantuntijalta, jotka tarkastelevat paastoa eri näkökulmista.

Moni sanoo paaston virkistävän ja lisäävän itsehallintaa, mutta onko paastosta todella hyötyä vai kenties haittaa?

Kysyimme asiaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmilta ja luontaisalalla toimivan Suomen Terveysopiston rehtori, ravitsemuskouluttaja Jouko Pursiaiselta

1. Mitä paastossa tapahtuu?

Mikael Fogelholm: Muutaman päivän paastossa menetetään eniten nestettä, jonkin verran lihaksia ja vähiten rasvaa. Hiilihydraattien poisjäämisellä on suurin vaikutus. Aivot tarvitsevat energiaa, joten keho alkaa pilkkoa lihaksien proteiinista sokeria.

Kolmen-neljän paastopäivän kuluttua aivot alkavat käyttää myös ketoaineita, jotka ovat rasva-aineenvaihdunnan lopputulos. Tällöin proteiinien käyttö energiaksi hieman pienenee. Stressihormoneja erittyy ja suolaa menetetään. Verenpaine alenee, koska veren nestetilavuus pienenee.

Myös rasva-aineenvaihdunta muuttuu parempaan suuntaan. Vaikutukset ovat lyhyet, sillä paaston loputtua aineenvaihdunta palaa ennalleen. Noin viikon mittaisen paaston aikana ei tarvitse pelätä lihaksien menetystä.

Jouko Pursiainen: Paaston alussa poistuu runsaasti nestettä. Saksalaisen satavuotisen paastotietämyksen mukaan tuoremehupaaston aikana vallitsee valikoiva kulutus, jolloin keho luovuttaa energiaksi ensisijassa toisarvoista kudosmateriaalia, kuten rasvaa ja ”jätevalkuaista”. Lihasvalkuaisen kulutus alkaa lisääntyä vasta useamman viikon paaston jälkeen.

2. Puhdistaako paasto? Onko siitä terveydelle hyötyä?

Mikael Fogelholm: Paastosta ei ole osoitettu olevan mitään fysiologista hyötyä terveydelle, joskaan ei haittaakaan. Tärkeää on muistaa, millaisia odotuksia paastoon liittyy. Jos ihminen odottaa saavansa paastosta hyvää oloa, näin usein käy. Jos joutuu olemaan väkisin ilman ruokaa, tulos on toinen. Myönteiset vaikutukset ovat henkisellä puolella: paasto on eräänlainen selviytymisriitti ja mietiskelyaika.

Jouko Pursiainen: Paasto puhdistaa kehoa, muun muassa veren korkeat virtsahappo-, kolesteroli- ja kokonaisrasvapitoisuudet laskevat. Lyhytkestoisuuden vuoksi paastolla ei kuitenkaan voi kompensoida elämän aikana tehtyjä laiminlyöntejä.

Paaston yksi tärkeä hyöty voi olla se, että se lisää itsehallinnan tunnetta ja auttaa parantamaan elämäntapoja. Paaston virkistävät vaikutukset huomaa vasta paaston jälkeen. Olen tuntenut itseni virkeämmäksi, töihin tarttuminen on ollut helpompaa ja yöunen tarve on vähentynyt. Samaa sanovat sadat muut tuntemani paastoajat.

3. Pitääkö paaston aikana tehdä suolihuuhteluita?

Mikael Fogelholm: Ei tarvitse. Jos ajatellaan, että sillä saataisiin huonoja bakteereita pois, niin eikö samalla mene hyviäkin? Bakteerikantaa pidetään paremmin kunnossa syömällä riittävästi kuituja.

Jouko Pursiainen: Suosittelen niitä. Paastoajan tilanne helpottuu, kun suoli lakkaa toimimasta. Asia hoituu kätevästi apteekista tai luontaistuotekaupasta saatavilla kertakäyttöpusseilla. Paksusuolen bakteerikanta palautuu normaaliksi muutamassa päivässä paaston jälkeen.

4. Mistä aiheutuvat paaston alkupäivien oireet: väsymys, päänsärky ja huono olo?

Mikael Fogelholm: Ne tulevat ennen kaikkea siitä, että aivot eivät saa hiilihydraatteja. Lihasten energiavarastot ovat myös tyhjät, jolloin liikkuminen koetaan kuormittavaksi.

Jouko Pursiainen: Kahvinjuojilla ne ovat usein kahvin vieroitusoireita. Toisilla myös verensokeri voi heilahdella. Jos ihminen kärsii sellaisesta yleensä, paaston aikana se voi korostua. Oireet menevät ohi tavallisesti parin kolmen päivän kuluessa paaston alusta.

5. Auttaako paasto painonhallinnassa?

Mikael Fogelholm: Paaston aikana paino pienenee, mutta suurin osa siitä johtuu nesteen menetyksestä, joka tulee paaston loputtua nopeasti takaisin. Paasto ei ole järkevä laihdutuskeino, vaikka joku voi käyttää sitä laihdutuksen käynnistäjänä.

Jouko Pursiainen: On mahdollista, että syntyy niin sanottu jojo-ilmiö: ihminen laihtuu jopa kilon päivässä, mutta paaston jälkeen paino nousee nopeasti takaisin ja jopa entisen yli, jos ei hallitse syömistään. Paasto ei ole laihdutuskeino, vaan elimistön lepo- ja huoltotauko.

6. Entä jos paastoaa yhden päivän viikossa?

Mikael Fogelholm: Voihan se laihduttaa, ellei sitä korvaa seuraavana päivänä syömällä tavallista enemmän. Jos on yhden päivän syömättä, paino putoaa noin 300 grammaa viikossa. En kyllä näe tätä järkevänä ratkaisuna, vaan mieluummin pitäisi opetella elämään terveellisesti.

Jouko Pursiainen: Tämä on intialaisesta joogafilosofiasta tullut ajatus. Se sotkee elimistön verensokerin säätelyä, joten sitä ei voi suositella. Päivän huilauksen voi sen sijaan tehdä satunnaisesti kerran kuussa tai parissa kuussa, jos niin haluaa.

7. Tarvitaanko paaston aikana lisävitamiineja?

Mikael Fogelholm: Ei tarvita. Vitamiinien ja hivenaineiden puutosten ilmenemiseen menee tavallista ruokaa syövillä useita viikkoja, joten yksi viikko ei vaikuta mitenkään.

Jouko Pursiainen: Paaston aikana vitamiinitäydennyksiä ei tarvitse ottaa, sillä niitä saa tuoremehuista riittävästi.

8. Lähtevätkö hiukset paaston jälkeen herkemmin?

Mikael Fogelholm: Näin voi käydä, mutta ei tiedetä, mistä se johtuu. Samanlaisia kokemuksia on saatu tilanteista, joissa ihmiset ovat olleet pitkään erittäin niukkaenergisillä dieeteillä.

Jouko Pursiainen: Hiustenlähtö paaston aikana ei ole mikään yleinen ilmiö. Sitä ei mainita lainkaan saksalaisten paastoklinikoiden kokemuksissa. Hiustenlähtö voi selittyä mineraalipuutoksella, joka on ollut jo ennen paastoa.

9. Voiko paastota, jos on jokin lääkitys?

Mikael Fogelholm: Pitkäaikaislääkitystä tarvitsevan kannattaa keskustella asiasta lääkärinsä kanssa.

Jouko Pursiainen: Lääkitys ei aina estä paastoamista, mutta asia on syytä varmistaa lääkäriltä. Omin päin lääkkeitä ei saa jättää pois paaston ajaksi.

Näin paastoat

Ennen paastoa kannattaa etsiä tietoa ja tarvittaessa kysyä oman lääkärin mielipidettä asiasta, neuvoo kokenut paastoaja ja paastokurssien ohjaaja Jouko Pursiainen.

– Paasto ei ole terveydelle vaarallista, mutta jokaisen pitää ottaa oma elämäntilanteensa huomioon. Eniten paastosta saa irti, kun ryhtyy siihen mahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa, esimerkiksi lomallaan.

Jouko Pursiainen suosittelee nykyisin paaston ”kevytmallia”, jonka aikana nautitaan tuoremehujen lisäksi painonhallinnan tueksi kehittyjä, veteen sekoitettavia aterian korvikejauheita päivittäin noin 400 kcal:n edestä. Näin saattaa välttyä paaston alkupäivinä tulevilta ikäviltä oireilta.

Paaston pituudeksi hän suosittelee neljästä päivästä viikkoon kerran tai korkeintaan pari kertaa vuodessa. Paastota voi mihin vuodenaikaan tahansa, mutta se onnistuu parhaiten lämpimänä aikana, keväästä syksyyn.

Paaston kulku

  • Vähennä muutamaa päivää aikaisemmin ruoka-annoksien määrää ja suosi tuoreravintoa, kuten hedelmiä ja marjoja. Lopeta myös kahvinjuonti asteittain kokonaan.

  • Juo paaston aikana nesteitä päivittäin 2–3 litraa. Tästä määrästä tuoremehun osuus on 0,75–1,5 litraa. Muita hyviä juomia ovat vesi, yrttiteet ja mieluiten itse tehdyt kasvisten keitinliemet. Suolaisia ja rasvaisia kasvisliemiä ei suositella. Juo tasaisesti, noin tunnin välein. Luontaistuotekaupoista voi ostaa paastopaketteja.

  • Liiku ulkona kevyesti, mutta vältä liian rankkaa treenaamista. Lepää paljon ja rauhoitu. Myös kevyt saunominen on hyväksi.

  • Lopeta paasto samalla tavalla kuin aloitit. Syö ensimmäisten päivien aikana pieniä määriä kiinteää ravintoa, kuten hedelmiä, marjoja ja hapanmaitotuotteita annoksia vähitellen suurentaen.

Paasto ei sovi:

  • raskaana oleville
  • imettäville
  • henkilöille, joilla on tai on ollut syömishäiriöitä
  • yli 70-vuotiaille
  • hyvin alhaisen verenpaineen omaaville
  • ihmisille, joilla on mielenterveysongelmia sekä vaikeaa sairautta kuten diabetesta
  • syöpää tai sydäntautia sairastaville

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unenlaatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa

Mikä flunssajuoma maistuu hyvältä vielä viidennen mukillisen jälkeen? Testasimme.

Flunssassa on syytä juoda paljon, sillä ruoka ei maistu ja kuume lisää nesteen tarvetta.  ET:n toimitus testasi, miltä erilaiset flunssajuomat maistuvat. Löysimme uusia yllätyssuosikkeja!

1. Syystäkin klassikko: Teetä ja sitruunaa 

Moni kaipasi makeutukseksi sokeria tai maitoa ja hunajaa, mutta sitruunan ja teen sekoitusta pidettiin yleisesti raikkaan makuisena. Klassikkojuomaa jaksaa juoda useita mukillisia.

”Sitruuna maistuu mukavasti.”
”Toi mieleen lapsuuden. ”

2. Helppo juotava: Para-hot

Pussillinen jauhetta sekoitetaan kuumaan veteen ja saadaan mustaherukan makuinen juoma, jossa on 500 milligrammaa parasetamolia. Juoman makua pidettiin parempana kuin hajua.

”Mieto, hyvä maku.”
”Voisi juoda hyvin vaikka litran”.

3. Lapsuuden trauma: Sipulimaito

Maidossa kiehautettu sipuli herätti raadissa tunteita jo etukäteen. Jotkut tyytyivät vain haistamaan, ja osalle riitti kertamaistiainen.

”Ihan kuin suolatonta kalakeittoa.”
”Yäk! Maistuu lapsuudelle!”

4. Mielipiteiden jakaja: Finrexin

Vanha tuttu asperiini on eukalyptukselta ja mentholilta maistuvan juoman vaikuttava aine. Raati piti tuoksusta, sitä oli hyvä hengittää. Puolet tykkäsi mausta, puolet ei.

”Mieto, terveellinen maku.”
”Eukalyptys tekee hyvää kurkulle.”

5. Yllätyssuosikki: Kokis ja inkivääri

Kiinasta lähtöisin oleva flunssajuoma syntyy, kun Coca-Colaa ja tuoretta raastettua inkivääriä keitetään 10 minuuttia. Inkivääri toi ”tehoa” ja aukaisi hengityksen.

”Loistava makuyhdistelmä!”
”Tilkka rommia voisi tehdä tästä vielä parempaa.”

6. Parantavaa makua: Echinaforce

Kuuman veden joukkoon sekoitettu Echinaforce maistui yhden mielestä pihanurmikolta ja toisen mielestä parantavalta. Moni olisi mieluummin nauttinut tipat sellaisenaan.

”Tarpeeksi pahaa, tuntuu lääkitsevän.”