Kestosuosikki vuodesta toiseen on ET-kesäkassi. Puuvillalangasta syntyy muodikas olkakassi rannalle, torille tai pieneksi kauppakassiksi.

HUOM! Löydät linkin lehden ohjeeseen jutun lopusta, piirros näkyy silloin selvemmin.

Kassin koko noin 34 x 50 cm

Tarvikkeet:

Noin 250 g melko paksua luonnonvalkoista virkkauslankaa, esimerkiksi Säästökerälankaa.
Virkkuukoukku nro 2 mm.

Kassin koko riippuu langan paksuudesta ja virkkaajan käsialasta. Paksummalla langalla saat isomman kassin, ohuemmalla pienemmän.

Kokeile tiheyttä virkkaamalla mallitilkuksi 10 cm ketjusilmukoita ja siihen pari kerrosta pylväitä. Mallityössä tiheys on 24 pylvästä /10 cm.
Koko kassin ympäryksessä on yhteensä 160 pylvästä, eli leveys on noin 34 cm. Jos virkkaat tiuhempaa, kassista tulee pienempi, löyhempää virkatessa isompi.

Aloita pohjasta:

Tee 51 ketjusilmukkaa ja virkkaa ensimmäinen pylväs koukusta laskien neljänteen ketjusilmukkaan (katso piirros oikealla ylhäällä).

Virkkaa aloitusketjuun 1 pylväs joka silmukkaan koko sivulle, virkkaa ketjun viimeiseen silmukkaan vielä 3 pylvästä kulmaa varten, (katso piirros oikealla ylhäällä), ja virkkaa sitten aloitusketjun toiselle sivulle 1 pylväs joka silmukkaan ja päätyyn 3 pylvästä.

Työssä on siis ensimmäisellä kerroksella 48 p molemmilla pitkillä sivuilla ja 3 p molemmissa päissä.

Jatka piirroksen mukaan pohjan ympäri ja siirry kerrokselta toiselle 3 ketjusilmukalla piirroksen mukaan ja sulje kerros 1 piilosilmukalla alun kolmanteen ketjusilmukkaan.

Lisää kummassakin päässä piirroksen osoittamalla tavalla ja virkkaa pohjan ympäri 6 kerrosta.

Työssä on nyt yhteensä 160 pylvästä, tasoita silmukkamäärää tarvittaessa.

Sivukappale:
Virkkaa alimman piirroksen mukaan, aloita keskeltä piirrosta. Jokainen tumma ruutu = 1 pylväs ja tyhjän ruudun kohdalla virkataan 1 ketjusilmukka pylvään tilalle.

Piirroksesta (ylin kaavio oikealla) näet, kuinka 1 pylväs vastaa tummaa ruutua ja ketjusilmukka vastaa tyhjää ruutua piirroksessa (alin piirros), voit aloittaa virkkaamisen piirroksen (oikealla ylhäällä) mukaan, tämä aloituskohta on sama kohta kuin aloituskohta alimmassa piirroksessa.

Kun pääset alkuun, siirry virkkaamaan alimmaksen piirroksen mukaan, tässä näkyy koko kassin toinen puoli.

Virkkaa koko ajan kassin ympäri toistamalla 16 silmukan mallikertaa 10 kertaa. Virkkaa piirroksen mukaan 30 krs (tai haluttu korkeus).

Olkanauhat:
Jaa työ kahtia ja virkkaa olkainta varten kumpaakin sivua erikseen piirroksen mukaan, ja ompele lopuksi olkanauhan päät yhteen.

Voit virkata olkanauhaa pidemmäksi jos haluat, jatka silloin kumpaakin puoliskoa yhtä paljon.

Virkkaa lopuksi kassin yläreunoihin 1 kerros kiinteitä silmukoita.

Vinkki:

Voit virkata mallivirkkauksella myös verhoa tai tyynynpäällistä.
Luo silloin halutun pituinen ketjusilmukkaketju, jonka silmukkamäärä on jaollinen 16 s:lla, ja virkkaa mallivirkkausta toistamalla 16 silmukan mallikertaa.

Oheinen pdf-tiedosto sisältää suuremman kuvan ohjepiirroksesta.

Tämä jos mikä on hyvää palvelua: Pohjois-Karjalassa käsityöbussi kiertää syrjäkyliä. Liperissä solmeiltiin koko ilta makrameeta.

Liperin Roukalahden komeassa kylätalossa leijuu muheva piparien ja karjalanpiirakoiden tuoksu. Salissa käy innostunut pohjoiskarjalainen puheensorina, kun 15 eri-ikäistä kyläläistä solmeilee muodikasta makrameeta. Tulossa on amppeleita, unisieppareita ja kaulakoruja.

Koolla ei ole nyt tuiki tavallinen käsityökerho. Sen on nimittäin mahdollistanut ainutlaatuinen pakettiauto, jonka käsityöneuvoja Päivi Lemmetyinen hetkeä aiemmin hurautti kylätalon pihaan. Punaisen volkkarin kylkeen on teipattu pitsikuvioita ja Taitobussi-nimi.

”Kaipaan seuraa, sillä maatilatyö on varsin yksinäistä.”

Suomen ainoalla käsityöbussilla on iso tehtävä: ehkäistä maaseudun autioitumista ja elävöittää syrjäkyliä tuomalla sinne harrastusmahdollisuuksia. Käsityöt ja yhdessä puuhaaminen tuovat mielekkyyttä elämään ja vaihtelua arkeen. Yksinäisyyttäkin tämä bussi voi osaltaan hälventää.

Päivi-opella on kaulassaan makrameekoru. Kurssilainen Päivi Kuronen solmii korua vihreästä paperinarusta.
Päivi-opella on kaulassaan makrameekoru. Kurssilainen Päivi Kuronen solmii korua vihreästä paperinarusta.

Kysyntää on. Roukalahdellakin porukka on kokoontunut kerran kuussa jo vuodesta 2011 alkaen. Nyt mukana on sekä ensikertalaisia että vakiokasvoja. Käsitöiden ohella vaihdetaan kylän kuulumiset.

Maitotilan emäntä Birgitta Sallinen tulee aina, jos 40 lehmää ei tarvitse häntä.

– Rakastan kädentaitoja ja haluan tehdä kauniita asioita ja oppia uutta. Kaipaan myös seuraa, sillä maatilatyö on varsin yksinäistä. Mieheni ja lehmät ovat työkavereitani. Käsityö on myös mukavaa vastapainoa fyysiselle työlle, Birgitta pohtii.

– Tykkään erityisesti rautalankatöistä, makrameesta ja kynttilälyhdyistä. Haluan antaa itse tehtyjä joululahjoja. Taitobussi on hieno palvelu, koska sen kyydissä tulee tarvikkeiden lisäksi ammattitaitoinen ohjaus. Olen myös ostanut mukaan valmiita tarvikepaketteja, jotta kotona on aina jokin käsityö, johon ryhtyä.

Taitopajan purtavat kootaan nyyttäriperiaatteella. Tarjolla on tietysti piirakoita.
Taitopajan purtavat kootaan nyyttäriperiaatteella. Tarjolla on tietysti piirakoita.

Vauvoista eläkeläisiin

Erityisen tärkeä käsityöbussi on autottomille, mutta helpottaa se muidenkin elämää. On luksusta tilata lankoja ja matonkuteita kotikylään, kun lähimpään lankakauppaan on kymmeniä kilometrejä.

Riikka Saukkonen-Pietarinen on käynyt ryhmässä jo monta vuotta. Neljästä lapsesta on nyt mukana kaksi, Hertta, 12, ja Ruusa, 3 kuukautta.

– On älyttömän hyvää palvelua, että bussi tulee omaan kyläämme ja siitä saa ostaa tarvikkeitakin. Harva haluaa ajaa 35 kilometrin päähän Joensuuhun hankkimaan lankakerää. Erityisen mukavaa on, että taitopajassamme käy hyvin eri-ikäisiä ihmisiä lapsista ja teineistä eläkeläisiin.

Kolmen tunnin kurssi maksaa 15 euroa.

Riikkaa kiinnostavat eniten sisustus- ja metallilankatyöt sekä korut. Tänään hän tekee amppelia ja Hertta-tytär korua. Kotiin ostetaan toisen amppelin ainekset.

– Olen tältä kylältä kotoisin ja muutin opiskelujen jälkeen takaisin. Nyt olen äitiyslomalla uskonnonopettajan työstäni. Viihdyn Roukalahdessa, täällä on hyvä henki. Palvelut tosin ovat kadonneet kymmenen kilometrin päähän Liperiin.

Kylän Facebook-sivu tiedottaa

Suurimmalle osalle makramee on uusi tuttavuus. Ohjaaja Päivi neuvoo kädestä pitäen ja jakaa vielä jokaiselle kirjalliset ohjeet. Kolmen tunnin kurssin maksaa kullekin osallistujalle 15 euroa.

Amppeliin mitataan kahdeksan neljän metrin pituista puuvillapunoskudetta. Lisäksi tarvitaan pari metriä viimeistelyyn. Tarjolla on paljon herkullisia värejä, mutta moni päätyy hillittyyn valkoiseen tai harmaaseen.

Titta Patina hurahti täysin makrameetekniikkaan. Tavoitteena on solmeilla riippumatto.
Titta Patina hurahti täysin makrameetekniikkaan. Tavoitteena on solmeilla riippumatto.

Päivi paljastuu moniosaajaksi, joka räätälöi taitopajoja tilauksesta kyläläisten toiveiden mukaan. Lankojen ja muiden materiaalien lisäksi pakettiautossa kulkee pitkin Pohjois-Karjalaa vaikka uuni hopeasavi- ja emalikursseja varten.

– Pidän kursseja mistä käsityöteemasta vain, betonitöistä kehräämiseen ja metallilankapunonnasta hopeasavikoruihin. Lempilapseni on tekstiilien kudonta, sillä minulla on koulutus juuri siihen.

Mutta nyt käännetään tuolit ylösalaisin, sillä tuolin jalat ovat hyvä apu makrameesolmujen tekemisessä.

Larissa Lappalainen on ensimmäistä kertaa taitopajassa Jasmin-tyttärensä kanssa. Hän aikoo punoa kaksi ikkuna-amppelia.

– Makrameen punominen on minulle uutta, mutta hyvin tämä näyttää sujuvan. Näin illasta ilmoituksen Roukalahden Facebook-sivuilla ja päätin tulla, Larissa kertoo.

Larissa Lappalainen punoo amppelia. Tuolin jalat ovat käteviä apuvälineitä.
Larissa Lappalainen punoo amppelia. Tuolin jalat ovat käteviä apuvälineitä.

Larissa muutti Venäjältä Suomeen vuonna 2000. Nyt hänellä on kolme tyttöä ja miehensä kanssa linja-auto-yritys. Varsinaiselta ammatiltaan hän on venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja.

Vieressä askaroiva Päivi Kuronen kertoo olleensa pienestä pitäen innokas käsityöihminen.

– Tykkään ommella ja neuloa, minulle on tullut ihan himo käsitöihin. Kerran innostuin ristipistoliinoista ja nousin yölläkin niitä tekemään. Mutta en ole tarkan työn tekijä, suuret linjat sopivat minulle.

Päivi pitää miehensä kanssa kylällä maatilamatkailuyritystä.

– Saatan vielä joskus järjestää asiakkaille käsityötuokioitakin. Täältä saan niihin hyviä ideoita, hän suunnittelee.

Unisieppari on hyvä lahja vaikka huonouniselle ystävälle!
Unisieppari on hyvä lahja vaikka huonouniselle ystävälle!

Taito-bussi

Taito-yhdistyksen bussi vie käsityökursseja syrjäkylille Pohjois-Karjalassa. Taitobusseja on Suomessa kaksi, toinen Pielisen Karjalassa ja toinen Joensuun seudulla.

Jos kutsuja on saanut kokoon vähintään viiden hengen ryhmän, käsityöohjaaja hurauttaa tilauksesta paikalle. Kurssipaikaksi sopii vaikka kylätalo tai koulu. Työvälineet ja materiaalit ohjaa tuo tullessaan kyydissä.

Tarjolla on monia kertaluonteisia pajoja sekä pidempiä kursseja, iltapäiväkerhoja koululaisille ja kudontakursseja kyläläisille.

Taitobussi alkoi Ely-keskuksen ja Euroopan maaseudun kehittämisrahaston tukemana hankkeena 7 vuotta sitten. Jo ensimmäisinä vuosina se vieraili 125 pohjoiskarjalaisessa kylässä ja bussin mittariin kertyi 149 000 ajokilometriä.

taitopohjoiskarjala.fi, taitoshop.fi

Langoista kieputettu valosarja tuo pehmeää valoa kotiin.
Langoista kieputettu valosarja tuo pehmeää valoa kotiin.

Loihdi hehkua syysiltaan! Kiepauta kepeitä palloja erilaisista langoista ja upota niiden sisään valosarjan pieniä lamppuja.

Puuvillaiset virkkauslangat, helmilangat ja paperinarut sopivat valopalloihin. Jos haluat ronskimpia palloja, valitse paksu lanka.

Näitä tarvitset:

  • erilaisia puuvillalankoja tai paperinaruja
  • pieniä ilmapalloja
  • Erikeeperiä + vettä
  • sivellin ja lasi
  • sakset
  • parsinneula
  • virkkuukoukku

Tee näin:

  1. Puhalla pieni ilmapallo täyteen, solmi napakaksi. Kiepauta lankaa ristiin rastiin pallon yli melko tiheäksi lankapinnaksi ja pujota langanpää toisten lankojen alle.

  2. Sekoita purkissa  2/3 Erikeeperiä ja 1/3 vettä. Solmi pallon kantaan pitkä naru ja sivele liimaseosta koko pallon pintaan. Ripusta pallo kuivumaan narusta ja suojaa alusta lehdellä. Anna kuivua vuorokausi tai kunnes pallo on kova.

  3. Puhkaise ilmapallo kovettuneesta pallosta ja poista se virkkuukoukun tai saksenkärkien avulla. Pujota valosarjan 1–2 pientä lamppua joka palloon. Tarvittaessa voit leikata pienen viillon pujotuskohtaan.

Valmista! 

Vinkki! Voit tehdä samalla tekniikalla myös yhden suuren "aurinkopallon". Puhalla iso ilmapallo ja kieputa sen ympäri paksua puuvillalankaa tai paperinarua. koveta liimaseoksella, kuten pikkupallot, anna kuivua ja pujota ison pallon sisälle koko valosarja.