Kun ikää on ehtinyt kertyä, laihduttaminen ei välttämättä kannata – ei ainakaan, jos täytät terveesti pyöreän kriteerit. Sisätautien erikoislääkäri, emeritusprofessori Pertti Mustajoki kertoo, miten seniorin kannattaa suhtautua painoonsa.

1. Mikä on sopiva paino seniorille? Haittaako pieni ylipaino?

Lievähkö ylipaino ei ole ikääntyvällä niin vaarallista kuin nuoremmalla väestöllä. Mitä enemmän ikää kertyy, sitä vähemmän lihavuudesta on enää haittaa. Siksi ylipainon raja on ikääntyneillä joustavampi.

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkelissa Mustajoki määrittelee ikääntyneeksi henkilön, joka on vähintään 65-vuotias. 

Aikuisen normaali paino lasketaan painoindeksillä, jossa normaalin painon rajat ovat lukujen 18,5–25 välillä. Sen sijaan seniorilla raja-arvot ovat 23–28, joten esimerkiksi 170-senttinen seniori voi olla yhdeksän kiloa painavampi kuin työikäinen, ennen kuin ylipainon raja tulee vastaan.

Painoindeksi saadaan laskettua jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkiksi 160-senttisen ja 65 kiloa painavan henkilön painoindeksi on 65: (160x160) =25,4.

2. Miksi pieni ylipaino on ikääntyvällä hyväksi?

Se johtuu siitä, että korkeammassa iässä liika laihtuminen tekee elimistölle hallaa. Laihdutuskuurit johtavat herkemmin lihasten surkastumiseen, sillä kropasta lähtee suhteessa enemmän lihasta kuin läskiä. Se taas johtaa helposti raihnaisuuteen, kaatuiluun ja jopa sairaalakierteeseen.

Jos lihavuus ei heikennä seniorin liikkumista eikä sairauksia ole, painoa ei tarvitse pudottaa.

3. Milloin ikääntyvän on syytä laihduttaa?

Silloin, jos painoindeksi kipuaa selvästi yli 28:n. Toisaalta myös ikääntyvän perusterveys ratkaisee. Jos seniorilla ei ole lihavuudesta johtuvia sairauksia tai liikapaino ei heikennä sen suuremmin liikkumista tai päivittäisiä askareita, painon pudottamiseen ei ole tarvetta.

Mitä enemmän ikääntyvällä on lihavuuden aiheuttamia sairauksia tai liikkumisvaikeuksia, sitä enemmän painon pudotuksesta on hyötyä. Eläkeikäisen yleisin lihavuuden aiheuttama sairaus on kakkostyypin diabetes. Jos diabeteksen hoitotasapaino on lääkityksestä huolimatta heikoissa kantimissa, laihduttamalla saa verensokeriarvoja parantumaan selvästi. Jo muutaman kilon laihtuminen näkyy laboratoriokokeiden tuloksissa.

4. Mitkä ovat yleisimmät ylipainoon liittyvät vaivat?

Ikääntyneen lihavuuteen liittyviä sairauksia ovat muun muassa taipumus virtsan karkailuun ja polven nivelrikkoon. Näissä sairauksissa tarvitaan yleensä jo ainakin viiden tai kymmenen kilon painonpudotus, ennen kuin oireet lievenevät.

Unohda muotidieetit. Lisää päivittäistä liikuntaa ja muista terveellinen ruokavalio.

5. Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu ”terveistä lihavista”. Mistä tiedän, olenko itse sellainen?

Jos olet ylipainoinen, mutta liikkuva seniori ja verenpaineesi, verensokerisi sekä veresi kolesteroliarvot ovat normaalin rajoissa, kuulut tähän onnekkaaseen vähemmistöön. Ethän silti tuudittaudu vuosiksi siihen luuloon, että näin on ja pysyy. Käy vähintään kerran vuodessa verikokeissa varmistamassa, että nämä arvosi ovat yhä kunnossa.

6. Mitkä ovat turvalliset ja terveelliset keinot pudottaa painoa seniori-ikäisenä?

Ikääntyneen elimistö on tavallista herkempi rajuille muutoksille. Etenkin lihakset kärsivät, jos ravitsemus jää liian heikoksi. Unohda muotidieetit ja rajut kalorinnipistykset! Lisää sen sijaan maltilla päivittäistä liikuntaa ja muista terveellinen ruokavalio.

7. Millainen on hyvä ruokarytmi?

Syö säännöllisesti: aamupala, lounas ja päivällinen sekä pari kevyttä välipalaa. Hyvä konsti karsia kaloreita on syödä päivän toisena pääruokana kirkas keitto tai ruokaisa salaatti.

Alkoholissa on enemmän kaloreita kuin silkassa silavassa.

Noudata pääruokailuissa klassista lautasmallia: täytä puolet lautasesta kasviksilla, juureksilla tai raasteilla, neljännes täysjyväpastalla, -riisillä tai perunalla ja viimeinen neljännes proteiineilla, kuten vaalealla lihalla tai kalalla.

8. Miten voin herkutella terveellisesti?

Karsi syömisistäsi sokereita, limuja ja rasvaisia herkkuja. Ota mieluummin käyttöön karkkipäivä. Vähennä alkoholinkäyttöä, sillä alkoholissa on enemmän kaloreita kuin silkassa silavassa. Tee muutokset niin, että voisit kuvitella noudattavasi tällaista ruokavaliota lopun ikääsi. Jos vetäiset tiukan dieetin, on varmaa, että kilot tulevat takaisin.

9. Miten laihtuminen vaikuttaa kolesteroliarvoihin?

Verenpaineesi laskee lähemmäs normaalia tasoa, joka on 140/90. Kolesterolitasot asettuvat niin, että hyvä HDL nousee ja huono LDL laskee. Haiman kyky tuottaa insuliinia tasoittamaan ruokailun jälkeistä verensokerin nousua paranee ja esimerkiksi diabeteksen esiaste, insuliiniresistenssi, voi silloin kokonaan kadota.

Liikunta on tärkeää etenkin ikääntyvälle. Mitä enemmän lihaksia on, sitä enemmän poltat kaloreita.

10. Parantaako laihtuminen unen laatua?

Painonpudotus parantaa unen laatua ja lisäksi vireystasoa sekä mielialaa. Jopa lievä masennus helpottuu – etenkin, jos olet saanut painonpudotukseen pontta liikunnasta. Seksielämälle painonpudotuksella on niin ikään iso merkitys, miehillä esimerkiksi heikentynyt erektio on paljolti kiinni ylikiloista.

Painonpudottaminen voi vaikuttaa minäkuvaan positiivisesti. On mukavampi olla.

11. Onko liikunta välttämätöntä painonpudotuksessa?

On, etenkin ikääntyvälle. Liikunta auttaa lihaksia säilymään. Mitä enemmän sinulla on lihaksia tallella, sitä enemmän kroppasi myös polttaa energiaa eli kaloreita. Lihasvoiman ansiosta tietysti jaksat ja voit ylipäätään paremmin.

Tärkeintä on, että ylipäänsä liikut. Älä pingota.

12. Auttavatko mittarit painonpudotuksessa?

Liikunnassa kaikenlaiset sykekikkailut kannattaa unohtaa. Esimerkiksi reipas, päivittäinen sauvakävelylenkki ja kaksi kuntosalikäyntiä viikossa on eläkeikäiselle napakka liikuntapaketti, jolla pärjää jo pitkälle. Tärkeintä on kuitenkin se, että liikut, ei niinkään se, että mittailet ja pingotat.

13. Minkä ikäisenä ei kannata enää laihduttaa?

Hyvä nyrkkisääntö on se, että mitä vanhempi olet, sitä vähemmän kannattaa laihduttamista miettiä. Jos olet iältäsi 75–80-vuotias tai vanhempikin, painonpudottamiseen kannattaa suhtautua todella kriittisesti ja keskittyä ennen kaikkea monipuoliseen ruokailuun ja kokonaisvaltaiseen hyvään oloon.

Toki ikääntyneenäkin laihduttaminen on mahdollista, jos toimintakyvyn ylläpitäminen sitä todella vaatii. Silloin kannattaa ottaa avuksi ravitsemusterapeutti. Omin päin ei ole syytä ryhtyä laihduttelemaan.

Asiantuntijana sisätautien erikoislääkäri, emeritusprofessori Pertti Mustajoki.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 1/2016.

Jos polvea tai lonkkaa kolottaa lenkin jälkeen, jaa rasitusta usealle päivälle ja kokeile kylmä- tai lämpöpakkauksia. Nivelkipujen vuoksi liikuntaa ei kannata lopettaa.

1. Polveni on viime aikoina alkanut kipuilla kävelylenkkien jälkeen. Pitääkö minun luopua liikunnasta?

On tavallista, että rasitus saa aikaan polvikipuja. Rasituskivun takia ei tarvitse lopettaa liikuntaharrastusta. Kokeile lyhentää lenkkien kestoa tai jaa kuormitusta useam­malle päivälle. Puolittamisen periaate voi myös auttaa: jos ennen lenkkeilit neljä kilometriä kerrallaan, jaa se kahteen kahden kilometrin lenkkiin eri viikonpäiville.

Kivun hoitona voit kokeilla kylmä- tai lämpöpakkauksia ja kuuriluontoisesti särkylääkettä, esimerkiksi parasetamolia.

2. Vielä nelikymppisenä kipittelin pitkiä matkoja eikä se tuntunut missään. Nyt kolottaa harva se päivä. Mistä se johtuu?

Ikä itsessään ei ole kipujen syy. Iän myötä kuitenkin yleistyvät monet sairaudet, jotka tuntuvat kehossa. Yli 55-vuotiaita alkavat vaivata varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten polven nivelrikko. Ikääntyessä moni vähentää liikkumistaan ehkä huomaamattaankin ja lisäksi rasituksista toipuminen pitkittyy. Se altistaa kivuille ja kolotuksille.

Kipuja voi liittyä myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja joihinkin syöpätauteihin.

3. Voinko itse päätellä, johtuuko kipuni nivelrikosta vai jostakin muusta syystä?

Se ei ole aina mahdollista. Ilman nivelrikkoakin nivel voi jatkaa kipuilua esimerkiksi kaatumisen seurauksena.

Jos useampi nivel kipuilee samanaikaisesti, kyse voi olla alkavasta nivelsairaudesta. Nivelrikkokivun voi tunnistaa siitä, että se on jomottavaa ja sitä esiintyy tietyissä nivelissä: yleensä sormien kärkinivelissä, peukalon tyvessä, polvessa ja lonkassa. Kipu on paikallista. Esimerkiksi polven nivelrikossa kipu tuntuu polven kohdalla, lonkan nivelrikossa puolestaan reiden etupinnalla tai pakarassa. Nivelissä on yleensä aamujäykkyyttä, joka menee lyhyessä ajassa ohi.

Nivelrikkokivut ovat toistuvia ja jatkuvia, kun taas lihasrasituksen aiheuttama lihaskipu paranee muutamassa päivässä hoidotta kokonaan. Sisäelinperäinen kipu on puolestaan usein säteilevää ja vaikea paikantaa.

Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä kipuja.

Jos kivut eivät helpotu kotikonstein ja ne vaikeuttavat selvästi päivittäisiä toimia tai yöunta, on hyvä käydä lääkärillä. Turvonnut nivel ja siihen liittyvä kuumeilu tai yöllinen leposärky, joka ei helpota, on aina syytä tutkituttaa. Joskus oireiden syy jää epäselväksi lääkärikäynnistä huolimatta. Esimerkiksi niskahartia- tai -selkä­alueen kipuilulle ei usein löydetä selkeää syytä.

4. Kroppani on selvästi jäykistynyt vuosien kuluessa. Aiheuttaako jäykistyminen kipuja?

Jäykistyminen liittyy tavallisesti nivelten liikkuvuuden vähenemiseen ja lihasvoiman hupenemiseen. Moni tuntee nämä muutokset kropassaan 50–60-vuotiaana. Jäykkyys itsessään ei ole kivuliasta, mutta voi johtaa siihen, että kipuilua tulee.

Heikentyneen lihasvoiman vuoksi muun muassa kaatumisia ja venähdyksiä tulee aikaisempaa helpommin ja niistä palautuminen on hitaampaa kuin nuorena. Myös muutokset ryhdissä voivat aiheuttaa rasituskipuja. Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä näitä kipuja.

5. Voinko tehdä keholleni vahinkoa liian raskaalla liikunnalla?

Et. Tavallinen kuntoliikunta ehkäisee vahinkoja ja on hyvä kivun hoitomuoto eri sairauksissa, myös keskivaikeassa nivelrikossa. Liikkumattomuus puolestaan johtaa elimistön haurastumiseen ja elintoimintojen hidastumiseen.

Tutkimusten mukaan lievässä tai alkavassa nivelrikossa nivelten kuormittaminen liikunnalla ei nopeuta nivelrikon etenemistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurattiin lievää nivelrikkoa sairastavia naisia, jotka kävivät hyppelyä sisältävillä liikuntatunneilla. Tutkimusjakson lopussa heidän nivelensä tutkittiin ja huomattiin, että nivelvauriot eivät olleet lisääntyneet. Kävi ilmi, että hyppelyliikunta oli parantanut naisten reisi-sääriluun nivelen rustojen laatua.

Jos kuumottaa ja turvottaa, laita kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, anna lämpöä.

Jos suosikkilaji tuottaa iloa mutta aiheuttaa toistuvasti kipua, fysioterapeutin tai kuntovalmentajan ohjauksessa tehdyistä harjoituksista voi olla hyötyä. Joskus on vältettävä hyvin raskaita liikkeitä. Esimerkiksi selkärankaosteoporootikoille ei suositella voimakkaita selän taivutuksia.

6. Miten nivelkipuja kannattaa hoitaa?

Kotihoitona voi kokeilla kylmä- tai lämpöhoitoa. Kylmälämpö-pakkauksia myydään apteekeissa. Lämpöpakkaukseksi käy vaikka mikrossa lämmitettävä jyväpussi. Jos niveltä kuumottaa ja turvottaa, laitetaan kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, annetaan lämpöä. Laita ihon ja pakkauksen väliin esimerkiksi pyyhe ja pidä 5–15 minuuttia kerrallaan useamman kerran päivässä. Voit kokeilla tukiliiviä tai polvitukea.

Liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus. Myös mukavien ihmisten seura saa ajatukset pois kivuista. Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä kannattaa käyttää harkitusti ja kuuriluontoisesti.

7. Naapurini kertoi päässeensä eroon kivuista lopetettuaan statiinien syömisen. Miten yleisiä ovat statiinien aiheuttamat lihaskivut?

Monet arvelevat lihaskipujensa syyksi statiineja. Tutkimusten mukaan statiinien aiheuttamat kivut ovat kuitenkin harvinaisia. 5–10 prosentilla statiinien käyttäjistä on lieviä lihaskipuja ja lihasheikkoutta. Tutkimuksissa myös lumelääkettä saaneilla on ollut lihaskipuja. Jos kokee saavansa lihaskipuja statiineista, kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Lihavuus ja isot nivelvammat ovat perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.

8. Moni syö luontaistuotteita. Onko niistä mitään apua?

Vitamiini-, antioksidantti- tai yrttilisien vaikutuksesta kipuun ei ole vahvaa lääketieteellistä näyttöä. Yksittäisten vitamiinien saanti ei itsessään vaikuta kipujen esiintyvyyteen, mutta ravintoaineita toki tarvitaan monipuolisesti terveyden ylläpitämiseen. Jos ruokavalio on ravitsemussuositusten mukainen, tarvittavat ravintoaineet saa ruuasta.

9. Periytyykö taipumus saada kolotuksia?

Jos kolotusten syy on todettu sairaus, kuten nivelrikko, perimällä on merkitystä. Nivelrikossa lihavuus ja isot nivelvammat ovat kuitenkin perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.

10. Lisääntyykö kipu­herkkyys iän myötä?

On pohdittu, heikentyykö elimistön oma kipua vaimentava järjestelmä vanhemmiten, mikä aiheuttaisi kiputunnon herkistymisen. Vankkaa näyttöä ei kuitenkaan ole. Iäkkäällä erityisesti vatsa-alueen kivut ja sydänkivut saattavat puolestaan vaimentua, eikä näiden alueiden vaivoja tunnisteta yhtä herkästi kuin nuorempana.

Asiantuntijoina fysiatrian professori Jari Arokoski, Helsingin yliopisto, ja fysiatrian erikois­lääkäri Timo Pehkonen, Oulun kaupungin kuntoutuspalvelut.

Juttu on julkaistu ET lehdessä 6/2018

Näin hoidat itse

 

 

 

Pysy liikkeellä

Liikkuessa ja arki­askareissa tuntuvien pienten kipujen ei tarvitse estää liikkumista. Liikunta on lääkettä,

kun taas liikkumattomuus voi pahentaa kolotuksia.

 

 

 

Hae apua

Jos kipu heikentää unen ja elämän laatua, älä pitkitä hoitoon hakeutumista. Tehokkaalla hoidolla kivun pitkäaikaistuminen voidaan estää. Tuki- ja liikuntaelin­kivuissa fysiatrit ja fysio­terapeutit ovat hyviä

asiantuntijoita.

 

 

 

Hyväksy

Täydellinen kivuttomuus voi olla mahdoton tavoite ammattiavusta ja hyvästä omahoidosta huolimatta. Hyvä tavoite on, että kipuilu pysyy aisoissa niin, että toimintakyky säilyy.

nivelrikkojen kanssa elävä

Vaivaako nivelkipu? Älä lopeta liikuntaa – 10 faktaa nivelrikosta

Minulla on sormissa perinnöllinen nivelrikko sekä röngten kuvissa todettu alkava polvien nivelrikko. Polvien nivelrikko aktivoituu kamalaksi kivuksi jos teen jotain polviin kohdistuvaa rasittavaa toimintaa. Viimeksi kun viime vuonna maalasin ikkunanpieliä, jolloin nousin ja laskeuduin tikkailta tuntikausia. Kun kipu on akuutti niin ei siihen mikään liikunta auta koska ei pysty liikkumaan kivun takia. Myös nämä artikkelissa suositellut kylmälämpöpakkaukset ovat ihan huuhaa kamaa. Kokeiltu on,...
Lue kommentti

Tämä herkku on kehoa hoitava terveyspommi. Sen hyvät vaikutukset löytyvät myös apteekin hyllyltä.

1. Kevyt herkku

Makeakaan mansikka ei sisällä juuri lainkaan energiaa, mistä syystä se sopii mainiosti linjoistaan huolta pitävän herkkupalaksi. Ylikuormaa ei mansikoitakaan kannata syödä – ainakaan herkkävatsaisten.
Mansikassa on 47 kcal/100 g

Lue myös: Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista

2. Vitamiinia riittää

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. C-vitamiinista on tullut suosittu lisäravinne, jonka uskotaan parantavan yleiskuntoa. C-vitamiinin nauttimisen flunssan aikana on havaittu lyhentävän flunssan kestoa – tosin tutkimuksissa määrät ovat olleet melko suuria.

Mansikassa on C:tä 60 mg/100 g, appelsiinissa 51 mg/100 g

Mikä amppelimansikoissani on vikana? 5 ongelmaa ja ratkaisua

3. Popsi janopalana

Juotko varmasti riittävästi vettä? Helteellä veden saaminen on entistä tärkeämpää. Miksi et tehostaisi nesteytystä mansikoilla? Yhdessä mansikassa on vettä 85 prosenttia.

4. Runsaasti kuitua

Kaksi desiä mansikoita sisältää saman verran kuitua kuin pala ruisleipää. Mansikan kuitu on veteen liukenevaa eli geeliytyvää kuitua. Liukenevat kuidut vaikuttavat positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.

5. Makea kuin karkki

Mansikan makeuden tekee fruktoosi, eli hedelmäsokeri. Fruktoosi nostaa verensokeria muita sokereita hitaammin, mutta maistuu esimerkiksi ruokosokeria makeammalle.

Fruktoosia eli hedelmäsokeria 3 g, sakkaroosia eli ruokosokeria 2,3 g ja glukoosia eli rypälesokeria 3,1 g/100 g

6. Vähentää turvotusta

Kun nestettä on kertynyt kehoon liikaa, se pöhöttää, vaikuttaa ulkonäköön ja väsyttää. Mansikka on hyvä luomulääke nesteenpoistajaksi.

7. Vatsan ystävä

Mansikassa on runsaasti foolihappoa, joka auttaa ruoansulatuskanavaa ja suolinukkaa voimaan hyvin. Erityisesti naiset kärsivät elämänsä eri vaiheissa folaatin eli foolihapon puutteesta.

Vierailija

Tiesitkö tämän mansikasta? 7 faktaa

En säilö ostomansikkaa ollenkaan pakastimeen,koska en niin hirveästi pidä mansikasta.Oman maan tuotosta olen yleensä vähän säilönyt.Nyt kyllä ei tarvi sitäkään säilöä kun mansikka"maa" on pienentynyt enkä uutta aio perustaa,myyrät, linnut ja etanat tykkää niistä liikaa,liian paljon työtä hyötyyn nähden.
Lue kommentti