Venäläisiä emme ole, mutta voisimmeko edes yrittää ymmärtää heitä? Perusasenteemme naapureita kohtaan on muuttumassa. ET:n lukijat kertovat omia kokemuksiaan.

Lukuisia oppi- ja sanakirjoja, kielioppeja ja muuta venäjän oppimateriaalia laatinut professori Arto Mustajoki kääntää kirjassaan Kevyt kosketus venäjän kieleen lukijan päätä venäjän kielelle aivan uudella tavalla.

Kirja on yhtä aikaa labyrintti, dekkari, satiiri, veijaritarina ja syväsukellus venäläiseen sieluun. Tiesitkö muuten, että sukeltamiselle on venäjän kielessä kolme erilaista verbiä? Ja että kun suomalainen tekee jotain sydämensä pohjasta, niin venäläinen tekee saman vastaavasti sielustaan?

Venäjän kieleen suhtaudutaan meillä edelleen tunteenomaisesti. Mustajoki jakaa asenteet neljään pääryhmään: entusiastit, vihaajat, välinpitämättömät ja realistit.

Entusiastit ovat hurahtaneet venäläiseen kulttuuriin, ja heille ykkösjuttuja ovat taide, baletti, teatteri ja kirjallisuus. He matkustavat Pietariin päästäkseen hetkeksi eroon kahlitsevasta suomalaisesta ilmapiiristä kokemaan jatkuvia yllätyksiä.

Vihaajien mielikuvissa sota-aikoina koettuja vääryyksiä ja sortotoimia ei pidä koskaan antaa anteeksi. Nykyiset Venäjältä mediaan tulvivat negatiiviset uutiset ovat omiaan vahvistamaan kielteisiä tunteita.
Välinpitämättömille Venäjä tuntuu yhtä kaukaiselta kuin Sudan. Mitä vähemmän venäläisten kanssa ollaan tekemisissä, sitä parempi, he ajattelevat.

Realistit ovat neljäs ja kasvava ryhmä. Heitä ovat esimerkiksi talouselämän edustajat, jotka tajuavat Venäjän merkityksen tärkeänä liikekumppanina. Suurin osa poliitikoistakin kuuluu realisteihin – ainakin julkisesti. Taustalla voi olla välinpitämättömyyttä tai jopa piilovihaa.

Ymmärryksen rakentaminen ja muutos eivät tapahdu vuodessa tai parissa. Siihen tarvitaan vuosikymmeniä.

  • Arto Mustajoen tuorein kirja Kevyt kosketus venäjän kieleen oli vuonna 2012 Tieto-Finlandia -ehdokas ja sai vuonna 2013 valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

ET:n lukijat vastasivat

Kysyimme tammikuussa verkkosivuillamme lukijoiden mielipiteitä ja ajatuksia venäläisistä.

Vastaajista yli 40 prosenttia ei tuntenut yhtäkään venäläistä, toisaalta jopa 15 prosentilla oli venäläisiä ystäviä. Sukulaisiakin oli lähes joka kymmenennellä.

  • Työpaikalla on liikaa venäläisiä lääkäreitä, osalla on itsellään asenneongelmia ja osaavat huonosti suomea käytännön lääkärin ja hoitajan työhön.

  • Valloittavat Suomen rauhanomaisesti pala palalta.

Yllättäen lähes 40 prosenttia ilmoitti osaavansa puhua venäjää, ainakin hiukan. Kielitaito on hankittu koulussa (15 %) tai itse opiskelemalla (15 %). Venäjää on opiskeltu myös kansalaisopistoissa ja työpaikoilla sekä puhumalla tuttavien kanssa.

Positiivisempaan suuntaan

Lähes kolmannes ilmoitti, että asenne venäläisiä kohtaan on muuttunut viime vuosina. Venäläisiä suvaitaan ja heidän tapojaan ymmärretään enemmän. Venäläisten varallisuus ilahduttaa: he tuovat rahaa kauppoihin ja sitä kautta lisää työpaikkoja Suomeen.