Jos on jatkuvasti saanut odotella unta nukkumaan mennessä tai pyörinyt hereillä aamuyöstä, alkaa kaivata helpotusta.
Yhä useammin unettomuutta hoidetaan väsyttävillä masennuslääkkeillä. Esimerkiksi doksepiini ja mirtatsapiini pieninä annoksina lisäävät syvän unen määrää ja vähentävät yöheräilyä.
Niukan annostelun ansiosta haitat ovat vähäisempiä, eikä lääkkeestä tule samalla tavalla riippuvaiseksi kuin aiemmin enemmän käytetyistä bentsodiatsepiineista.
Aivojen jarrut ja kaasut
Unilääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin, joista osa ikään kuin painaa kaasua, osa jarruttaa.
Masennuslääkkeillä hillitään virkeyttä lisääviä välittäjäaineita, erityisesti histamiinia. Perinteiset unilääkkeet puolestaan voimistavat väsymystä tuottavia välittäjäaineita.
Unilääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin.
Myös monelle tutut allergialääkkeet, antihistamiinit, vähentävät histamiinia. Niistä vanhemman polven lääkkeet doksylamiini ja hydroksitsiini voivat nopeuttaa nukahtamista ja parantaa unta.
Uudet antihistamiinit eivät väsytä, sillä ne vaikuttavat elimistössä eri reittiä.
Reseptin voi saada keneltä lääkäriltä tahansa, myös yleislääkäriltä.
Vain lyhytaikaisesti
Vaikka uniongelmia voi hoitaa masennus- ja allergialääkkeillä turvallisemmin kuin perinteisillä bentsodiatsepiinin sukuisilla unilääkkeillä, niilläkin on haittansa.
Pieniannoksista masennuslääkettä suositellaan käytettäväksi lähtökohtaisesti enintään neljä viikkoa ja antihistamiinia enintään kahden viikon ajan.
Kaikki uneen vaikuttavat lääkkeet on suunniteltu tilapäiseksi avuksi. Ne tukevat tarvittaessa lääkkeettömiä hoitoja.
Kaikki uneen vaikuttavat lääkkeet on suunniteltu tilapäiseksi avuksi.
Jos uni ei tule unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta ja lääkityksistä huolimatta, on tärkeää miettiä uudestaan unettomuuden syitä ja laukaisevia tekijöitä.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 19/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
