Näyttelijä Eija Vilpas nauttii arkisista asioista ja haluaa huomata ne vauhdissakin. Nukkumaan kömpiminen on hänelle luksushetki.
Näyttelijä Eija Vilpas, 68, jäi vuosi sitten eläkkeelle Helsingin Kaupunginteatterista. Se oli hänen ensimmäinen ja viimeinen vakituinen työpaikkansa.
– Kun menin sinne Teatterikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen, kyse oli hautakivikiinnityksestä. Vakituisen kiinnityksen tiedettiin tarkoittavan, että Kaupunginteatterissa pysytään loppuun asti. Niinhän minulle sitten kävi, vaikka en ihan hautaan vielä mennytkään, Eija nauraa.
Eläkkeelle jääminen on tarkoittanut uutta vuorokausirytmiä. Sitä tosin tuli testailtua jo koronavuosina, kun teatterit olivat kiinni. Silloin Eija huomasi, että näyttelijän kroppa ja psyyke olivat tottuneet iltapainotteiseen työhön. Energiatasot kohosivat tappiin kellon lähestyessä seitsemää, vaikka näytöstä ei ollutkaan. Pandemian aikana Eija purki iltatäpinäänsä kiertämällä koiriensa kanssa espoolaisia koirapuistoja.
– Nyt kun teatterinäytökset eivät enää rytmitä päivääni, olenkin huomannut olevani iltatorkku ja aamuvirkku. Menen nukkumaan kymmenen maissa ja herään seitsemältä.
Teatterissa työpäivä on kaksiosainen: aamulla harjoitukset, illalla näytös. Se on vaatinut näyttelijältä sumplimista – melkein neljänkymmenen vuoden ajan.
– Elämäni on nyt paljon väljempää. Voin itse määrittää aikatauluni.
Perunoiden kuorimisen onni
Eija sanoo olevansa on arki-ihminen.
– Nautin hetkessä olemisesta, eikä sen tarvitse olla mitään erikoista. Juhlatkin ovat kivoja, mutta valmistautumisessa on aina oma hommansa, kun pitää pukea ja meikata.
Eijan elämään iloa tuovat koiralenkit, perunoiden kuorimiset ja iltapäiväkahvit.
Tavallisista asioista hän on osannut nauttia aina, eikä eläkkeelle jääminen ole sitä muuttanut.
– Elämä ei ole mikään ravirata, jossa ensin juostaan huomaamatta mitään ympärillä tapahtuvaa ja sitten tulee totaalipysähdys. Vauhdissakin pystyy nauttimaan pienistä hetkistä, Eija huomauttaa.
Touhukkaan päivän jälkeen nukkumaan kömpiminen tuntuu luksushetkelä.
– Oikein huokaisen, että aaah, onpa ihanaa päästä pötkölleen.
Lue lisää Eija Vilpaksesta ET Terveys -lehden numerosta 9/25. Tilaajana voit lukea jutun ja ET Terveyden vanhoja numeroita Digilehdet.fi-palvelussa.
