Opastettu kierros sopii hyvin ensikertalaiselle.Green-Woodin hautausmaa New Yorkissa.
Opastettu kierros sopii hyvin ensikertalaiselle.Green-Woodin hautausmaa New Yorkissa.

Hautausmaavaellus on nousussa. Suurkaupungin sykkeestä on mukava päästä hetkeksi rauhaan. Tosin Pariisin suosituimpia nähtävyyksiä on Jim Morrisonin hauta.

1. New York, Green-Wood

Kirsikkapuut, pajut ja poppelit kukkivat kumpuilevassa maastossa. Istutusten väleissä on hautakiviä, patsaita ja pieniä mausoleumeja. Horisontissa siintää Vapaudenpatsas. Kaukaa kantautuva liikennemelu peittyy linnunlauluun.

Vuonna 1838 perustetussa Green-Woodissa lepäävät esimerkiksi säveltäjä-kapellimestari Leonard Bernstein ja morseaakkosten isä Samuel Morse. Vierailija saa kartan, johon on merkitty osa merkkihenkilöiden haudoista. Opastus on keskiviikkoisin, se maksaa noin 13 euroa.

Wilma Hurskainen: "Suurkaupunkien hautausmaat rinnastuvat kaupunkien kiireiseen. New Yorkissa elämäntapa on erityisen kunnianhimoinen ja pinnallinen. Ihmiset kiitävät kahvit kädessä, luurit korvissa palavereihin, mutta hautausmaalla vallitsee kiireettömyys.

Patsaita ja kivihuviloita oli sekä mahtipontisia että vaatimattomia.

Tykkään hautausmaista. Jopa häämatkallamme Itä-Suomessa kolusimme mieheni kanssa sukulaisten hautoja."

2. Lontoo, Highgate

Karl Marxin hauta on hautausmaan ykköskohde. Komea muistomerkki ei tosin ole vuonna 1883 kuolleen Marxin alkuperäinen leposija: ensihauta onkin itäisen hautausmaan metsittyneessä osassa. Lähes huomaamaton halkeillut kivi maassa löytyy opaslehtisen avulla.


Preussilaissyntyinen Karl Marx kuoli Lontoossa.
Preussilaissyntyinen Karl Marx kuoli Lontoossa.

Highgaten läntiselle puolelle pääsee vain opastetuille kierroksille, itäpuolella voi vaeltaa vapaasti, kunhan maksaa 5,50 euron pääsymaksun. Maksuilla Highgaten hautausmaan ystävät -yhdistys huolehtii hautausmaasta, joka ehti jo pahasti ränsistyä.

Sinikka Klemettilä: "Kävin hautausmaalla kauniina keväisenä päivänä. Muratit ja sammaleet peittivät sinne tänne kallistuneita kiviä, ja pääväylien väliset polut olivat paikoin kasvaneet aivan umpeen. Mutta paikka oli kiehtova: se salaisen puutarhan tunnelma!"

3. Săpânțan hautausmaa

Săpânțan kylässä Maramuresin kunnassa Pohjois-Romaniassa on hautausmaa, jonka hautamuistomerkit ovat iloisin värein maalattuja.

Paikallinen kansantaiteilija Ioan Patras ryhtyi vuonna 1935 maalaamaan haudoille muistorunoja ja vainajia kuvaavia hahmoja. Patras kuoli vuonna 1977, mutta hänen oppipoikansa jatkaa perinnettä.

Romanialaisen kylän hautausmaa on nähtävyys.
Romanialaisen kylän hautausmaa on nähtävyys.

Anne Vitikainen: "Kuvat haudoilla kertovat paljon. Eräs risti kuuluu selvästi auto-onnettomuuden uhrille. Vieressä lepää emäntä, jonka lypsämiset oli lypsetty. Vainajien salarakkaat ja alkoholiongelmat kuvataan runollisesti. Paikalliset turistit hymyilevät ja hihittävät lukiessaan tekstejä, joten ne lienevät humoristisia. Hautausmaasta on tullut suosittu nähtävyys."

4. Tukholma, Skogskyrkogården

Skogskyrkogården on arkkitehtien Gunnar Asplundin ja Sigurd Lewerentzin suunnittelema kirkkopuisto mäntymetsään. Iso graniittiristi seisoo mäellä näkyvästi.

Vuonna 1920 avattu metsähautausmaa on Unescon maailmanperintölistalla, koska se on vaikuttanut hautausmaiden suunnitteluun koko maailmassa.

Sadan hehtaarin hautausmaata ympäröi viisikilometrinen kivimuuri. Hautapaikkoja on noin satatuhatta.

Greta Garbo kuoli 1990 New Yorkissa, mutta haudattiin Tukholmaan.
Greta Garbo kuoli 1990 New Yorkissa, mutta haudattiin Tukholmaan.

Anneli Savinen: "Risteilen ystäväni kanssa Tukholmaan monta kertaa vuodessa. Käymme eri hautausmailla moikkaamassa esimerkiksi Olof Palmea, Ingrid Bergmania ja Alfred Nobelia. Olofin haudalla on usein punainen ruusu.

Skogskyrkogårdenin vaikuttavin paikka on jalavakumpu, joka näkyy alueelle saapuessa. Siellä kiehtovat rauha ja tunnelma. Käymme aina Greta Garbon haudalla. Viimeksi veimme hänelle vaaleanpunaisen ruusun ja joimme jääkahvit, kaadoimme vähän Gretallekin. Sitten menimme Söderiin kahvilaan syömään Gretan kyyneleet -leivokset."

5. Istanbul, Eyüp Sultan Mezarligi

Eyüpin hautausmaa sijaitsee rinteessä, josta on upea näkymä merelle. Eyüp Camii -moskeijan ikkunaa suutelee aina valtava ihmismeri, sillä ikkunan takana on Muhammedin lipunkantajan Eyüp el-Ansarin hauta. Ihmiset rukoilevat apua suruihinsa ja vaivoihinsa. Pihalla näkyy aina poikien ympärileikkausjuhlia viettäviä perheitä.

Haudat ovat tiiviisti vierekkäin, ja niitä valvovat korkeat minareetit.
Haudat ovat tiiviisti vierekkäin, ja niitä valvovat korkeat minareetit.

Tarja Henriksson: "Olen käynyt Turkissa 18 kertaa. Hautakukkuloille pääsee näköalahissillä bussilipun hinnalla, mutta minä kävelin sinne. Kukkuloilla on Istanbulin puhtain ilma.

Haudat ovat vieri vieressä. Kukkia on vähän, kivetkin ovat koruttomia. Turkissa ei ilmeisesti hoideta hautoja kuten Suomessa. Osassa kiviä tekstit on arabiaksi, osassa osmanin kielellä."

6. Pietari, Smolenskin hautausmaa

Pietarin Vasilinsaari on iso alue Nevan suistossa. Siellä on 1700-luvulla perustettu hautausmaa, jonne on haudattu sekä rahvasta että tieteen ja taiteen edustajia. Tavallisena arkipäivänä ihmisiä kuhisee Ksenia Pietarilaisen haudalla. Ksenialta pyydetään apua rakkauteen ja raitistumiseen. Neuvostoaikakaan ei kuihduttanut naisen kunnioittamista.

Reija Ypyä: "Hautausmaa on valtava, onneksi minulla oli polkupyörä. Tulin sisään portista, joka johti hoitamattomille haudoille ja villiintyneeseen luontoon. Linnut lauloivat ja valo siivilöityi lehvästöstä kauniisti haudoille. Tunnelma oli taianomainen.

Uudemmilla haudoilla kivet on koristeltu kirkkaan värisillä tekokukkakransseilla, ja lisäksi on paljon kuvia vainajista. Riipaisevinta oli nähdä kuvia nuorista miehistä kitara kädessä. Monilla haudoilla on pöytä ja penkki - omaiset tulevat paikalle syömään eväitä ja muistelemaan vainajaa."

7. Praha, vanha juutalainen hautausmaa

Yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Koko juutalaiskortteli Josefov on traagisen historian koskettava muistomerkki. Euroopan vanhin juutalainen hautausmaa sijaitsee entisessä ghetossa.

Hautausmaa oli käytössä 1439-1787. Vainajia on tiettävästi jopa 100 000. Tilanpuutteen takia haudat ovat kerroksittain. Yksi vanhimpia on 1493 kuolleen rabbin hauta. Lippu on kallis, 7 euroa, mutta sillä pääsee myös museoihin.

Sumussa tunnelma on aavemainen.
Sumussa tunnelma on aavemainen.

Petri Alkio: "Hautausmaa on vaikuttava, kaunis ja karu. Unohdetut ja hylätyt haudat ovat surullisen näköisiä nojatessaan toisiinsa vinksin vonksin. Näky tuo heti mieleen juutalaisten kohtalon natsien aikaan.

Paikka on hieno, epätavallinen ja koskettavampi kuin kirkkomaa, jossa kivet ovat viivasuorassa järjestyksessä. Hautaaminen tänne kiellettiin 1787, sillä alueen pelättiin levittävän ruttoa."

8. Pariisi, Père-Lachaisen hautausmaa

Père-Lachaise sijaitsee Kaakkois-Pariisissa puita kasvavalla kukkulalla, josta avautuu kaunis näkymä yli kaupungin. Maailman suosituimmalla hautausmaalla käy yli 3,5 miljoonaa vierailijaa vuodessa.

Napoleon perusti hautausmaan 1804 ja siellä lepäävät Frédéric Chopin, Édith Piaf, Oscar Wilde ja Maria Callas. Kirkkomaa on mahtipontinen upeine hautapatsaineen.

Doors-yhtyeen solistin Jim Morrisonin hauta on Pariisin suosituimpia nähtävyyksiä. Nykyisin sitä vartioidaan tarkasti, sillä alkuperäinen graffitein koristeltu hautakivi varastettiin vuonna 1990.

Chopinin hauta kiinnostaa matkailijoita opastetulla kierroksella.
Chopinin hauta kiinnostaa matkailijoita opastetulla kierroksella.

Sari Fadjukov: "Nuorena halusin käydä idolini Jim Morrisonin haudalla. Siellä oli hippitunnelmaa, kukkia pulloissa, paljon väkeä ja graffitteja naapurihaudoissakin, moni naukkaili viiniä. Ei tietoakaan hautarauhasta. Muistelin laulajan uhmaavaa elämänasennetta. Haudalla oli rosoista särmää."

9. Buenos Aires, Recoletan hautausmaa

Recoleta imee turisteja, sillä sinne on haudattu presidenttejä, taiteilijoita - ja Evita eli Eva Perón.

Jo sisäänkäynti tekee vaikutuksen: kuin tulisit pieneen kaupunkiin. Kujat haarautuvat kaikkiin suuntiin, ja niitä reunustavat suuret mausoleumit, patsaat ja hautakivet. Art decoa, barokkia ja uusgoottilaistyyliä. Moniin hautarakennuksiin näkee sisään.

Diplomaatti José Clemente Paz kuoli Monacossa 1912 mutta haudattiin Buenos Airesiin.
Diplomaatti José Clemente Paz kuoli Monacossa 1912 mutta haudattiin Buenos Airesiin.

Annakaisa Vääräniemi: "Recoleta on labyrintti ja elämys! Jotkut haudat ovat todella näyttäviä monumentteja. Osa niistä on sortumaisillaan, tunnelma on osin aavemainen.

Kesällä kannattaa varata mukaan juotavaa. Oman vierailuni aikana lämpötila oli 40 astetta. Hautojen välissä voi tulla kuuma, mutta vieressä on kauniita puistoja."

Artikkeli on julkaistu Matkaopas-lehden numerossa 6/2015.

Mitä, jos passi katoaa loman viimeisenä iltana? Nauti, neuvoo passinsa kadottanut toimittaja.

Toimittaja Olli-Pekka Komonen, 37:

Lennon lähtöön pari tuntia, passi puuttuu 

Kotiinpaluuta edeltävänä iltana huomasin kauhukseni, että passini oli jäänyt reissun ensimmäiseen hotelliin. Kyseinen Marriot-hotelli sijaitsee lähellä San Franciscon lentokenttää, joten en hätääntynyt. Ehtisin hyvin ajaa hotellin kautta ennen paluumatkaa ja hakea huoneen tallelokeroon jääneen passin.

Soitin hotellille ja kyselin passini perään. Sitä ei kuulemma ollut löytynyt, ja kun yritin tiedustella vielä sunnuntaiaamuna toisen kerran asiasta, hotellista väitettiin, etten siellä koskaan ollut vieraana ollutkaan!

Lennon lähtöön oli enää joitakin tunteja, joten pieni paniikki alkoi nousta pintaan. Selvitin netistä, miten tilanteessa pitäisi toimia. Lähimmästä Suomen pääkonsulaatista Los Angelesista onneksi vastattiin sähköpostiin pyhäpäivästä huolimatta.

Soitin lentoyhtiöön ja sain lykättyä paluulentoni torstaille. Varasin netistä bussilipun San Franciscosta Los Angelesiin, pakkasin tavarani ja hyppäsin bussiin. Matkalla varasin Airbnb:n kautta majoituksen mahdollisimman läheltä konsulaattia siltä varalta, että asiaa pitäisi käydä selvittelemässä useampana päivänä.

Tiistaina pääsin heti aamusta konsulaattiin anomaan passia. Homma hoitui käden käänteessä, ja samassa yhteydessä selvisi, että pääkonsulin luona olisi illalla Kaliforniassa asuvien suomalaisten illanvietto. Pääsin mukaan.

Tutustuin uusiin ihmisiin ja solmin yhteyksiä. Seuraavana päivänä päädyin suomalaisen Hollywood-näyttelijättären kanssa kahville - ja törmäsimme kaiken päälle suosikkinäyttelijääni Seth Rogeniin keskellä katua!

Alkupaniikin jälkeen passin hukkaamisesta seurasi lopulta pelkkää hyvää.


Olli-Pekan vinkit passin katoamiseen

  1. Älä hätäänny. Vaikka passin katoaminen on ikävää, se on kuitenkin vain passi. Uuden saa rahalla. Et ole hengenvaarassa tai syyttömänä vankilassa. Kukaan suomalainen ei tiettävästi ole vielä joutunut jäämään pysyvästi ulkomaille. Vaikka tilanne on sinulle uusi, suurlähetystölle passien tekeminen on rutiinia.
  2. Nauti. Olet luultavasti maassa, johon olet halunnut matkustaa. Nyt saat kenties vain viettää siellä lisää aikaa. Et voi tilanteelle mitään, joten ajattele, että sait loman jatkeen.
  3. Huomioi kulut. Passin hankkimisesta tulee äkkiä satojen eurojen kulut. Varmista, että luottokortin luottoraja ei ylity. Tarvittaessa maksa kiireesti luottokorttilaskua nettipankissa pienemmäksi tai pyydä pankkia korottamaan luottorajaa.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaoppaan numerossa 6/2016.

Israelin Eilatissa saman loman aikana pääsee nauttimaan taivaan, meren, autiomaan ja vuorten ihmeistä.

Pieni, vihertäväsiipinen tiltaltti näyttää heiveröiseltä lintutieteilijä Noam Weissin kourassa. Silti se tapittaa tyynesti isoa miestä.

Weiss silittää linnun höyhenpeitettä ja tarkistaa sen jalassa olevan renkaan tiedot. Sitten hän puhaltaa linnun vatsahöyheniin.

– Näetkö tuon kolon vatsassa? Linnun täytyy syödä niin paljon, että kolo täyttyy, jotta se jaksaa lentää. Se on lähtenyt kenties Suomesta ja ylittänyt jo Euroopan ja lentää vielä yli tuhannen kilometrin matkan yli Saharan autiomaan, Weiss selventää.

Hän kertoo, että tiltaltti on tämän vuoden poikanen. Ihmettelen ääneen, miten tuollainen pieni untuvikko tietää, että nyt sen pitää syödä vatsa täyteen ennen seuraavaa lentoa. Entä mistä se tietää, minne lentää?

Asiantuntija naurahtaa, että sitä hekin yrittävät selvittää. Kukaan ei opeta poikasia eikä näytä niille reittiä. Nuoret linnut lentävät omissa ryhmissään, vanhemmat omissaan.

Hyvinkin kevyt lintu voi lentää tuhansia kilometrejä.
Hyvinkin kevyt lintu voi lentää tuhansia kilometrejä.

Olemme parin kilometrin päässä Eilatin keskustasta sijaitsevassa lintupuistossa, joka täyttyy lintubongareista varsinkin lintujen muuttoaikaan maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa.

– Meillä on paljon vakiokävijöitä. Eräs suomalainen on käynyt täällä kahdesti vuodessa jo 20 vuoden ajan. Ja toinen lintuharrastaja odottaa pääsevänsä eläkkeelle tuomarin työstään, jotta voi muuttaa talvehtimaan Eilatiin ja keskittyä lintujen tutkimiseen, Weiss kertoo.

Samalla hän poimii lintuaseman kirjahyllystä käteensä suomenkielisen lintuoppaan.

Matkantekoa lepoasennossa

Muuttolinnut valitsevat etapikseen Eilatin, sillä sen sijainti on ihanteellinen. Linnut, jotka pisimmillään muuttavat jopa 25 000 kilometrin matkan, tarvitsevat ruokailupaikkoja lentomatkan varrella.

Osa niistä käyttää hyväkseen mantereen päällä syntyviä otollisia ilmavirtauksia. Ne vain levittävät siipensä niin sanotusti lepoasentoon.

Lintupuistosta voi nauttia, vaikkei olisi intohimoinen lintuharrastaja. Täällä jokainen aiheesta kiinnostunut saa halutessaan opastusta. Kiikarit voi vuokrata, ja puiston työntekijät antavat mielellään vinkkejä siitä, mitä lajeja löytää mistäkin osasta puistoa.

Eilatin lintupuiston johtaja, ornitologi Noam Weiss näyttää, mihin aloittelijan kannattaa katsoa kaukoputkella.
Eilatin lintupuiston johtaja, ornitologi Noam Weiss näyttää, mihin aloittelijan kannattaa katsoa kaukoputkella.

Puisto ja sen tekojärveä kiertävä polku sopivat koko perheelle. Kuka tahansa pääsee seuraamaan rengastuspuuhia ja lintujen tarkastuksia puiston lintuasemalle.

Kun tiltaltti on tutkittu, Weiss siirtää sen varovasti kämmelleni. Saan laskea sen vapaaksi.

Silitän pehmeää untuvaa. Lintunen avaa siipensä, ja toivotan sille turvallista matkaa.

Maalaus löytyi sattumalta

Vuoret hehkuvat punaisina kaikkialla, minne vain katson. Alun perin satamakaupungiksi perustettu Eilat sijaitsee aavikolla, joten autiomaan maisemat kannattaa tutkia.

Hiekkaerämaa kätkee monenlaisia salaisuuksia. Sen on huomannut jeeppikuskimme Alfonso Nussbaumer, joka on opastanut ryhmiä Eilatin alueella jo vuodesta 1961.

– Ensimmäisen seinämaalauksen löysin jo 1960-luvulla, ja 1970-luvulla sattui hauska tapaus. Olin opastamassa fransiskaaniryhmää ja selitin, että seinämaalauksia pitäisi etsiä paljon ylempää kuin siitä, mihin katseemme yleensä ensimmäiseksi osuu.

Kamelisafarilla voi tutkia autiomaata rennosti.
Kamelisafarilla voi tutkia autiomaata rennosti.

Hän kertoo osoittaneensa lähintä seinää havainnollistaakseen sanomaansa ja yhtäkkiä huomanneensa siinä maalauksen. Tarkempi tutkiminen osoitti sen olevan noin 3200 vuoden takaa.

– Opastamani ryhmä ei uskonut, etten tiennyt maalauksesta etukäteen. Vielä samana päivänä arkeologit tulivat tutkimaan teosta, samoin televisiokamerat.

Nyt farao Ramses III:n seinämaalaus on yksi Timnan tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Kun Alfonso Nussbauer kävi Sveitsistä Eilatissa ensimmäisen kerran, hän päätti heti jäädä.

– Löysin Eilatista auringon, meren, autiomaan ja vaimoni. Nappasin hänet ilmasta, Nussbaumer vitsailee.

Vaimo työskenteli aikoinaan paikallisen lentoyhtiö Arkian lentoemäntänä.

Paria yhdisti muun muassa rakkaus vedenalaiseen maailmaan, ja heidät jopa vihittiin avioliittoon veden alla.

Timnan kalliomuodostelmat ovat kuin taidetta.
Timnan kalliomuodostelmat ovat kuin taidetta.

Alfonso Nussbaumer kertoo tarinoita Aravan aavikon eläimistä ja kasveista sekä siitä, miten ne selviävät karuissa olosuhteissa.

Harvinaisen jouhihietakyyhkyn kohdalla hän pysäyttää maastoauton ja kertoo, että kyyhky voi kantaa vettä sulissaan jopa 30-40 kilometrin matkan.

Akasia tarjoaa varjoa auringon paahteelta. Se levittää juurensa sivusuuntaan, jotta se pysyisi pystyssä hiekkamyrskyissä, ja lisäksi alaspäin, jotta se löytäisi vettä. Juuri voi kurkottaa jopa 60 metrin syvyyteen. Puu voi selvitä ilman vettä jopa kymmenen vuotta.

Pienikin vesimäärä saa autiomaan kasvit kukkaan.
Pienikin vesimäärä saa autiomaan kasvit kukkaan.

Seudulla ei ole satanut kunnolla 13 vuoteen, ja Alfonso Nussbaumer osoittaa kovaonnista kasvia, jonka kuivuusjakso on tappanut.

– Kun ajelen täällä, kaadan usein kanisterillisen vettä jonkin puun juurelle. Mutta puita on paljon, on mahdotonta auttaa niitä kaikkia.

Edomilaiset löysivät Timnan laakson kupariesiintymät jo 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Tosin on arvioitu, että Israelin kuningas Salomo olisi kartuttanut laaksossa rikkauksiaan jo kauan ennen sitä. Siksi arkeologi Nelson Glueck nimesi hienon luonnonmuodostelman Salomon pilareiksi, ja se onkin Timnan kuuluisin maamerkki.

Nemoa etsimässä

Merenpinnan alle oppaakseni lähtee sukelluskouluttaja Osku Puukila. Hän on entinen helsinkiläinen palomies ja pintasukeltaja, joka on asunut ja sukeltanut Eilatissa jo 35 vuoden ajan. Yli 30 000 sukellustunnin jälkeen ei ole montakaan korallia tai kalalajia, joita Osku ei tuntisi.

Puolen tunnin teoriaosuuden jälkeen olen valmis hyppäämään veteen. Saan happisäiliöt selkääni.

Testaamme vielä käsimerkit myös veden alla, ja liu'un korallien sekaan. Osku sukeltaa edelläni ja kyselee käsimerkein, onko kaikki kunnossa. Hän osoittaa värikästä vuokkokalaa, joka on lajina tuttu animaatioelokuvasta Nemoa etsimässä.

Eilatin seudulla on useita päiväretkille sopivia kohteita. Punainen kanjoni vaatii rohkeutta, sillä reitti kulkee välillä tikkailla.
Eilatin seudulla on useita päiväretkille sopivia kohteita. Punainen kanjoni vaatii rohkeutta, sillä reitti kulkee välillä tikkailla.

On vaikea päättää, mitä seuraisi: kalaparven tanssia vai suuren rauskun lepatusta.

Meren äänimaailma on jännittävä. Hiljaisuuden rikkovat pienet pulputukset, rahinat ja loiskeet.

Vaikka ihmisen ja teollisuuden jäljet näkyvät meressäkin ja osa koralleista on kuollut, kaunista katseltavaa on niin paljon, että Osku kertoo sukeltavansa itse aina, kun se vain on mahdollista. Hän on kuvannut satoja tunteja Punaisenmeren kaloja sekä Israelin että Egyptin puolella.

Ilta tummuu, on aika vaihtaa märkäpuku vaatteisiin. Osku Puukila istuu vakiopöytäänsä Barbeach-ravintolassa ja pyytää tarjoilijalta annoksen, jota ei mainita listalla, Osku Specialin. Iso vati kannetaan pöytään, simpukkapataa riittää monelle.

Kolmen kaveruksen kasvitiedettä

Reilun kilometrin päässä Eilatista pohjoiseen pääsee kasvitieteelliseen puutarhaan. Autiomaassa kasvaa muutakin kuin kaktuksia.

Kaikki lähti kolmen ystävyksen Yoram Nadelin, Eyal Arnanin ja Ratzon Cohenin hullusta ideasta saada autiomaa kukkimaan. Ja niin tapahtui: vehreät palmut, apinanleipäpuut ja passionhedelmäpuut kukoistavat.

– Olimme harrastelijapuutarhureita, eikä meillä ollut mitään teoreettista tietoa. Kukaan ei uskonut ideaamme, muttei se meitä haitannut, Ratzon Cohen sanoo.

Ratzon Cohen opastaa kasvitieteelliseen puutarhaan.
Ratzon Cohen opastaa kasvitieteelliseen puutarhaan.

Kaverukset kokeilivat kaikkea, oppivat kantapään kautta ja istuttivat kasveja eri korkeuksille.

Nykyisin biologian opiskelijat tulevat puutarhaan harjoitteluun ja tekemään tutkimuksia.

– Totutimme kasvit pikku hiljaa suolaiseen veteen. Ne, jotka selvisivät, selviävät mistä vain.

Kibbutsin kotimaa

Moni muistaa Israelista kibbutsit, jonne nuoret lähtivät aikoinaan poimimaan appelsiineja. Suomalaiset olivat ensimmäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä 1960-luvun kibbutseilla. Vapaaehtoisia on ollut arviolta 400 000, joista suomalaisia noin 15 000.

Nykyään kibbutseja on noin 250. Sana kibbutz tarkoittaa ryhmää, ja alun perin kibbutsit olivat yhteisomistukseen perustuvia maatalousyhteisöjä. Niissä syötiin isossa ruokasalissa, lapset asuivat erikseen ja johtokunta saattoi päättää jopa lapsen nimen.

Nykyään monet kibbutsit on yksityistetty ja jäsenet voivat työskennellä joko kibbutsissa tai sen ulkopuolella.

Valkobeisa elää laumassa. Se hävisi luonnosta 1972, mutta pelastettiin sukupuutolta.
Valkobeisa elää laumassa. Se hävisi luonnosta 1972, mutta pelastettiin sukupuutolta.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 5/2016.