Kysyvä käsi

Aamuvarhaisena hetkenä ennen

keväthurmaista laulua leivosen

tunsin kehollani kysyvän kätesi:

Yhäkö rakastat minua, kultani,

yhäkö yllän suosikiksi, armaani,

yhäkö minulle bonukset kertyisi..?

Leivonen vitkasteli, kurkkua availi,

ja viimein ilonsa ilmoille visersi,

käteni kehollasi vavisten vaelsi,

kuiskutteli, vastaili ja vakuutteli:

Yhä yllät suosikiksi, ikuinen iloni,

yhä sinulle plussat ropisee laariisi...