Lintuni

olitko vain vasynyt lintu,
joka lepasi maassa hiljaa.

olitko liian heikko ja hento,
et jaksanut nauttia viljaa.

silti jaksoit aina luokseni tulla,
hyva minun oli sielun ravitulla.

muutimme yhteiseen pesaan,
viivyit luonani asti kesaan.

et vain jaksanut olitko vasynyt,
illalla yksin olit pois lahtenyt.

kun katson ulos ikkunasta,
naenko vilauksen linnusta.

jonka luotain halunnut lentavan,
suonutko oisin ajoissa entavan.

avun vaikka oli aikasi jo maaratty,
jo syntyessasi sun oli se saadetty.