Musta kotihengetär

Kotihenki nukkuu ikkunalla
kasvihuoneen lämpimän.
Itse hänet hyvin siedän,
mutta sulavasti liukumalla
pakoon näen häipyvän,
kun vain  avaan oven.

Lattiassa, seinän alla
pienen reiän tiedän,
myyrän taika hiiren loven.
Sinne näen menevän
hengettären mustan, sievän,
tuskin mitään mukaan vievän.

Sulokas on vieras kovin;
toivoisin sen viihtyvän
enemmän kuin pienen tovin.
Olevan kuin kotonaan,
vaikka onkin hyljeksitty,
usein väärin ymmärretty.