Myrsky

Musteen musta taivas
tuuli tuivertaa
riippakoivuja huojuttaa
myrsky sydäntäni myllertää
ikäväni mua ravistaa
Oli sydämeni sinun
mutta miten kävikään
sen irti sait paikoiltaan
Etkö voinut olla Hän
enkö voinut olla sulle
Nainen haaveides

En voinut nyt tiedän
ja ikävääni siedän
niin irti kasvan sinusta,
sinusta jota kipuun asti rakastin
Hämärä kesäillan ylle laskeutuu
tuuli tyyntyy niin mielikin
ei tuiverra enää tuuli koivuja
vain hiljainen havina muistona
hyrskytuulen mustansinisen