Toiset juuret

Sieltä jostakin on kotoisin,

minä kuin sinäkin!

"Mustassa pimeässä maassa syvällä

 juuret kuin kasvilla millä tahansa"!

Arvokkain on luoduista ihminen,

arvokkaampi kuin ruoho mullan sen.

Kotikin kait jokaisella jotakin!

Harmaakin onni rakkaudesta  kasvaa!

valoksi muuttuu, kuin hohtais se silloin.

Kaunis auer kun aamuun  nousee

taivaalta kohoaa valoa päivään uuteen.

Joskus taas elämä ottaa ja kohtaloita jakaa.

Toisen kerran rikkaat annit jakoja takaa.

Juuret on ja missä lienee kenenkin,

löytyy ne jos kysyy järjellä aivan.

Elämä kun kaltoin kohtelee

ja näet koet vaivan semmoisen,

ota kuivaa ja talleta juuret sen

saat juurista arvon ainaisen.

Palaa haaveet kotikonnuille...

 niin kultaisille kuin tahtois vaan.

En anna haaveitain pirttitontuille.

Elo kun noin juoksuttanut on takaperin

jo pakoa ja paluuta sinne mielin