Ota talteen: 9 ohjetta kriisin varalle

1 Mikä on kotivara?

Kotona on hyvä olla ruokaa, vettä, lääkkeitä ja välttämättömiä tarvikkeita niin, että selviää häiriötilanteessa omin avuin vähintään kolme vuorokautta eli 72 tuntia.

Jos varalla on ruokaa ja tarvikkeita, kauppaan ei tarvitse lähteä sairaana, huonokuntoisena tai mahdollisena tartuttajana.

Kriisit ovat tyypillisesti äkillisiä, eikä varautumiseen jää välttämättä aikaa ja mahdollisuuksia. Hyvin varautuneet ihmiset kykenevät myös auttamaan heikossa asemassa olevia, kuten ikääntyneitä.

2 Miksi juuri 72 tuntia?

Se on järjestöjen ja viranomaisten yhdessä sopima minimitaso, jossa on otettu huomioon yhteiskunnan kaupungistuminen sekä palveluketjujen ja nettikaupan kehittyminen. Siinä ajassa esimerkiksi kunta pystyy järjestämään varavedenjakelun.

Ruokaa ja tarpeita voi toki pitää varalla enemmänkin, vaikkapa viikoksi. Ruokatalouden suunnittelu viikoksi kerrallaan säästää muutenkin aikaa ja vaivaa - ja hävikkiä vähentämällä myös selvää rahaa.

Koronapandemiassa sairastuminen tai karanteeniin joutuminen on voinut tarkoittaa jopa kahden viikon viettämistä neljän seinän sisällä. Harvalla on kuitenkaan riittävästi säilytystilaa monien viikkojen varmuusvarastolle.

3 Milloin kotivaraa tarvitaan?

Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset haja-asutusalueilla ovat tyypillisiä ongelmia. Sähkön katketessa koti kylmenee, valot, kännykät ja televisio sammuvat, vesi voi lakata juoksemasta. Ruuanlaitto ja peseytyminen käyvät hankalaksi.

Kesällä 2010 riehuneen Astan aiheuttamat katkokset koskettivat puolta miljoonaa suomalaista. Yli tuhat matkapuhelinasemaa lakkasi toimimasta, ja pisimmät katkot kestivät kuusi viikkoa. Astan vuoksi Joroisissa pelättiin veden loppuvan vesitornista.

Nokialla syksyllä 2007 jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen. Vesijohtovesi oli kokonaan tai osittain käyttökiellossa lähes kolme kuukautta.

Koronaepidemian aikana ei ole ollut pulaa elintarvikkeista, sähköstä tai vedestä. Kaupat ovat pysyneet auki, ja sähkö- sekä vesihuollosta vastaavat ovat voineet käydä töissä.

Kuka tahansa voi silti joutua pysyttelemään kotona esimerkiksi tapaturman, vatsataudin tai flunssan takia.

4 Kuinka moni on varautunut?

Suomalaisten kotivara-asiat ovat kohtuullisen hyvällä tolalla. Suomen pelastusalan keskusjärjestön kyselytutkimusten mukaan yhdeksän kymmenestä kotitaloudesta uskoo pärjäävänsä suositellut 72 tuntia. Toisaalta moni ajattelee, että kaikki nyky-yhteiskunnassa kuitenkin toimii.

Vanhemmalla väestöllä kotivara-ajattelu on yleisempää kuin nuorilla. Maalla asuvat ovat paremmin varautuneet kuin kaupunkilaiset, jotka ovat tottuneet siihen, että esimerkiksi kaupat ovat aina auki.

Laaja sähköhäiriö Helsingissä tai muussa suuressa kaupungissa katkaisisi välittömästi sähkön jakelun koteihin. Elämä kävisi yllättävän hankalaksi ja osin myös vaaralliseksi muutamassa tunnissa.

Maaseudulla asuva voi selvitä ilman sähköä jopa viikkoja tulisijojen, maakellarin, ulkovessan, kaivon ja aggregaattien turvin.

Maaseudulla myös ruuan kotivara hoituu luontevasti, koska kaupassa ei etäisyyden vuoksi tule käytyä joka päivä. Toisaalta kaupungeissa on saatavilla ruokakassipalveluja, jotka toimittavat elintarvikkeita kotiovelle.

Omia valmiuksiaan voi arvioida 72 tuntia -testillä (72tuntia.fi) tai Huoltovarmuuskeskuksen huoltovarmuuspelillä (hvk.tiedote.fi).

5 Mitä elintarvikkeita kannattaa hankkia?

Kotivarassa ei kannata lähteä yksityiskohtaisista määristä. Siksi sille on vaikea laskea hintaa. Kyse on enemmänkin ajattelutavasta, että taloudesta löytyy aina jonkin verran ylimääräistä.

Jokainen aterioi omalla tavallaan. Valitse kotivaraan elintarvikkeita ja juomia, joita muutenkin käytät. Ota huomioon myös erityisruokavaliot ja lemmikit.

Valitse kotivaraan elintarvikkeita ja juomia, joita muutenkin käytät.

Hyvä nyrkkisääntö on, että kaapissa on yksi avaamaton pakkaus kutakin mieleistä arkiruuan valmistusainetta. Huolehdi, että esimerkiksi hernekeittopurkkeja, iskukuumennettua maitoa sekä kaurahiutale- ja näkkileipäpaketteja on aina kaksi.

Varaa myös pastaa ja tomaattimurskaa, joista saa nopeasti helpon aterian. Kun yksi pakkaus tyhjenee, osta kaupasta toinen.

6 Paljonko vettä pitäisi olla?

Ihminen tarvitsee päivittäin useita litroja puhdasta vettä sekä juotavaksi että ruuanlaittoon ja hygieniaan. Pullovesi pysyy hyvänä pitkään, mutta jos säilytät vesijohtovettä, vaihda se säännöllisin väliajoin.

Vedenjakelun katketessa kunnat perustavat tankkiautoilla erillisiä jakelupisteitä. Tätä varten pidä varalla isoja puhtaita kannellisia astioita tai kanistereita.

Jos saatavilla on luonnonvettä järvestä tai joesta, siitä saa juomakelpoista retkeilijöille tarkoitetuilla puhdistimilla.

7 Miten kotivara säilytetään?

Kotivara ei ole erillinen varasto, vaan sisältää normaalissa kierrossa olevia ruoka-aineita, lääkkeitä ja tarvikkeita.

Täydennä niitä käytön ja parasta ennen -päiväyksen mukaan. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.

Kuivatuotteet säilyvät huoneenlämmössä, tuoreet jääkaapissa ja pakastimessa. Sähkökatkon sattuessa elintarvikkeet säilyvät jääkaapissa pari tuntia, pakastimessa vuorokauden, jos ovia ei auota.

Kylmänä vuodenaikana ruokatarvikkeita voi säilyttää ulkona hyvin suojattuina.

8 Pitääkö lääkkeitä hankkia varalle?

Pidä kotiapteekissa varalla voimassa olevia kuume-, särky- ja vatsalääkkeitä, desinfiointiainetta sekä henkilökohtaisia lääkkeitä.

Muista myös ensiapupakkaus ja joditabletit.

Muista myös ensiapupakkaus ja joditabletit. Oikeaan aikaan viranomaisten kehotuksesta otettavat joditabletit estävät radioaktiivisen jodin kertymisen kilpirauhaseen.

9 Mitä muuta kuin ruokaa?

Hanki pattereilla toimiva taskulamppu ja radio, koska tiedon saanti viranomaisilta on tärkeää. Lisäksi tarvitset vessa- ja talouspaperia sekä hygienia- ja välttämättömyystarvikkeita, kuten tulitikkuja ja kynttilöitä.

Hanki puhelinta varten varavirtalähteitä, jotka pidät täyteen ladattuna. Sammutuspeite tai jauhesammutin on tärkeä varuste. Auton tankissa kannattaa aina olla vähintään neljännes polttoainetta.

Kokoa asunnon kylmenemisen varalta vilttejä ja täkkejä sekä kuivia polttopuita takkaan. Retkikeitin voi pelastaa ruokahuollon.

Sähkökatkon aikana pankkiautomaatit eivät välttämättä toimi eikä kortilla voi maksaa. Siksi tarvitaan käteistä rahaa.

Lähteet: Suomen pelastusalan keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen, Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen, 72tuntia.fi, pelastustoimi.fi, rednet.punainenristi.fi

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 18/2020.