Pariskunta myi omistusasuntonsa ja muutti vuokralle. Myyntituotosta he lahjoittivat osan lapsilleen ja loput rahat he tallettivat säästötileille. Mitä mieltä asiantuntijat ovat pariskunnan ratkaisusta?
Noin puolet suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Mutta onko omistusasunnosta enää vanhuudenturvaksi, kun sen arvo voi laskea?
Pekka ja hänen vaimonsa päättivät myydä omistusasuntonsa ja muuttaa vuokralle. Myynnistä saamistaan rahoista he lahjoittivat osan lapsille perheineen. Loput talletettiin säästötileille.
Mitä mieltä asiantuntijat ovat Pekan ja hänen vaimonsa ratkaisusta?
Pekka, 74:
”Asuntorahoista oli iloa monille”
Teimme vaimon kanssa molemmat työuramme Oulussa. Lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla, ja eläkkeelle jäätyämme ”mummuttelumatka” alkoi tuntua liian pitkältä.
Myimme omakotitalomme Oulussa ja ostimme niillä rahoilla rivitalokolmion Hämeenlinnan lähiöstä.
Hämeenlinna tuntui sopivan kokoiselta kaupungilta ja oli sopivalla etäisyydellä lapsista: halusimme olla lähellä mutta ei niin lähellä, että päätyisimme lastenlasten harrastuskuskeiksi.
”Vaimo alkoi puhua muutosta kaupungin keskustaan.”
Asuttuamme rivarissa lähes seitsemän vuotta vaimo alkoi puhua muutosta kaupungin keskustaan. Nivelrikko oli pakottanut hänet vaihtamaan lenkkipolut uimahallin vesijuoksuun.
Ajatus, että uimahalli, kaupat ja kaikki muutkin palvelut olisivat kävelymatkan päässä, tuntui järkevältä tulevaisuudenkin kannalta.
”Rivitalokodin myyntituotosta tulisi mukava vararahasto.”
Vaimon suusta tuli sekin ajatus, että hommataan seuraavaksi kodiksi vuokra-asunto.
Rivitalokodin myyntituotosta tulisi mukava vararahasto, ja lisäksi voisimme tukea lapsia ja lapsenlapsia. Lapsiperheissähän rahalle on tarvetta ihan eri tavalla kuin meillä eläkeläisillä.
Rivitalokolmiollemme löytyi nopeasti ostaja, ja yhtä nopeasti löysimme keskustasta kivan vuokrakolmion.
Uusi koti on kymmenisen neliötä pienempi kuin edellinen asuntomme, joten kierrätyskeskukseen oli paljon asiaa. Kaikki tarpeellinen kuitenkin mahtui mukaan.
”'Viikkorahanne, olkaa hyvä', kirjoittelin viesteihin, kun siirsin rahoja perillisten tileille.”
Saimme rivitaloasunnosta 195 000 euroa. Siitä annoimme kahdelle lapsellemme, heidän puolisoilleen ja seitsemälle lapsenlapselle sen, mitä enintään saa verottomasti antaa kerran kolmessa vuodessa eli 4 999 euroa kullekin.
”Viikkorahanne, olkaa hyvä”, kirjoittelin viesteihin, kun siirsin rahoja perillisten tileille.
Tuli hyvä mieli, kun ajattelin, miten raha helpottaisi heidän elämäänsä. Perinnönjakokin on aikanaan helpompaa, kun ei jaeta kiinteistöä, vaan rahaa.
”Meille jäi vielä 140 000 euroa, jonka laitoimme säästötileille.”
Lahjoitusten jälkeen meille jäi vielä 140 000 euroa, jonka laitoimme puoliksi kummankin säästötileille. Se on turvallinen paikka pitää rahaa, ja 1,75 prosentin talletuskorko riittää meille tuotoksi oikein hyvin.
Säästötililtä on hyvä maksaa vaikka hoitokuluja, jos sellaisia tulee eteen. Voi olla, että jaamme rahoista kolmen vuoden päästä toisenkin kierroksen verottomia lahjoja lapsille ja lapsenlapsille.
”Keskustakotimme vuokra on 970 euroa kuukaudessa.”
Keskustakotimme vuokra on 970 euroa kuukaudessa. Saamme molemmat eläkettä vähän yli 2 000 euroa kuukaudessa käteen, joten elämiseen jää vuokran jälkeen ihan riittävästi rahaa. Säästöihin ei ole toistaiseksi tarvinnut koskea.
Olemme viihtyneet kerrostalossa hyvin. Lumitöitä tai ruohonleikkuuta ei ole ollut yhtään ikävä. Eikä Ouluakaan. Tapaamme vanhoja ystäviä muutaman kerran vuodessa, ja Hämeenlinnasta on saatu paljon uusia.
Tämä on eläkeläiselle kiva kaupunki. Kaikki tarvittava on lähellä ja palvelut toimivat.
/etlehti.fi/s3fs-public/main_media/b883025433z.1_20251024165543_000gh47o7l9d.10.jpg?itok=hWEi75UM)
Asiantuntijat kommentoivat Pekan tarinaa:
Tavallisin syy asunnon vaihtamiseen eläkeiässä on halu päästä vaivattomampaan asuntoon ja lähemmäs palveluita.
Uudenkin asunnon ostaminen omaksi voi olla järkevää, jos saa edullisesti hyväkuntoisen, uudehkon kodin, jossa ajattelee pystyvänsä asumaan vielä kymmeniä vuosia. 65-vuotiaan suunnitteluhorisontti on erilainen kuin 75- tai 85-vuotiaan.
Jos vastike on edullinen, velattoman omistusasunnon asumiskulut ovat pienet.
Jos vastike on edullinen eikä taloyhtiössä ole tiedossa isoja remontteja pitkään aikaan, velattoman omistusasunnon asumiskulut ovat pienet.
60 neliön osakehuoneiston asumiskulut ovat Suomessa keskimäärin 500 euroa kuukaudessa, jos ei ole velkaa. Vastaavan asunnon keskimääräinen vuokra on noin 900 euroa kuukaudessa.
Vaaka voi kuitenkin helposti kallistua vuokra-asunnon puoleen, sillä omistusasunnon myyvä ja vuokralle muuttava saa vanhan asunnon myyntihinnan käyttöönsä.
Jos maksaa pois velkoja tai sijoittaa rahat, vuokra-asuntoon muuttaminen voi olla järkevää.
Kun puhutaan kymmenistä ja kaupungeissa sadoista tuhansista euroista, voikin olla mielekästä helpottaa arkeaan asunnon myymisestä saatavilla rahoilla. Jos niillä maksaa pois vaikkapa luottokorttivelkoja tai sijoittaa ne taitavasti, vuokra-asuntoon muuttaminen voikin olla taloudellisesti järkevää.
Asuntoon sidotun pääoman vapauttaminen tarkoittaa myös sitä, että on tarvittaessa varaa ostaa terveyspalveluita tai hoitoa ja apua kotiin. Mitä vanhempi tai huonokuntoisempi ihminen on, sitä enemmän raha voi helpottaa elämää.
Vuokralla asumiseen ei liity isoja, yllättäviä kuluja.
Vuokralla asumiseen ei liity isoja, yllättäviä kuluja. Jos vuokra-asuntoon tulee putkiremontti tai jääkaappi-pakastin hajoaa, kuluista vastaa asunnon omistaja.
Jos taloyhtiössä tehdään isoja remontteja, asunnon omistajan maksettavaksi tulee yleensä rahoitusvastiketta, jolla maksetaan remonttilainan korkoa ja lyhennystä.
Hoitovastiketta nostetaan vain todellisten kulujen mukaan eli vaikkapa lämmityskulujen noustessa.
Yleensä vuokrankorotus on pari kolme prosenttia vuodessa.
Vuokra toisaalta voi nousta vaikka vuosittain. Vuokrankorotusehto kirjataan vuokrasopimukseen. Yleensä korotus on pari kolme prosenttia vuodessa, mutta se ei ole automaattinen: vuokranantaja päättää, käyttääkö korotusmahdollisuutta vai ei.
Nykytilanteessa, jossa vuokra-asuntoja on hyvin tarjolla, kovin suuria vuokrankorotuksia ei kannata tehdä. Jos asukas vastustaa vuokrankorotusta muuttamalla, asunto saattaa jäädä tyhjilleen, kunnes vuokranantaja löytää uuden vuokralaisen.
Asiantuntijoina Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Veera Holappa ja vuokranvälittäjä Lars Lindroos Op-koti Uusimaasta. Lähteinä myös Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.
Tämä on esimerkki ET-lehdessä 18/25 julkaistusta jutusta, josta voit lukea lisäksi kaksi muuta tarinaa vuokralle muuttamisesta sekä asiantuntijoiden kommentit. Tilaajana voit lukea koko jutun myös täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun, ja tilaa lehti tästä.
