Jos Suomessa sallitaan eutanasia, pitäisi varmistaa, ettei ketään pakoteta sitä pyytämään, kirjoittaa ET:n lukijabloggaaja. Hän pelkää että etenkin vanhukset voisivat entistä useammin joutua kokemaan taakkana olemisen tuskaa. 

– Epäilemättä on ihmisiä, jotka tarvitsisivat kuolinapua, mutta miten toteuttaa se niin valvotusti, että leviämisvaikutus ei toteudu", ET:n lukijabloggaaja Anjakaarina kirjoittaa blogissaan.

– Eutanasiaa pitäisi siis kuolevan useasti pyytää. Lääkärin tulisi olla vakuuttunut, että kukaan ei häntä siihen ohjaile. Millähän lailla tämä asia varmistettaisiin, hän kysyy.

– Uskallan epäillä, että Kuolemankuiskuttelijoita etenkin vanhusten läheisistä joissakin tapauksissa saattaisi löytyä. Alakuloiselle ja elämänhalunsa menettäneelle vanhukselle riittää jo sekin, että epäsuorasti annetaan ymmärtää, että paras hänen olisi kuolla pois. Rasitteena vain on.

Anjakaarina nostaa varoittavaksi esimerkiksi Belgian.

– Siellä hoivakotien asukkaiden ja yli 80-vuotiaiden eutanasiat ovat lisääntyneet. Taakkana olemisen tuska onkin siellä eräs vanhuksen kuolemanhalun syy.

Saattohoito ensin kuntoon

Anjakaarinalla on omaa kokemusta läheisten saattamisesta kuolemaan: isän, äidin ja sisaren.

– Etenkin sisareni, siihen asti terveen ja aktiivisen naisen, neljän kuukauden aivosyöpäsairausjaksoon liittyi paljon ahdistusta ja pelkoja vääjäämättömän kuoleman lähestymisestä, mutta naurua ja hyviä hetkiä myös. Kipuja lääkittiin ymmärtääkseni hyvin.

– En usko, tosin en tiedä, että hän olisi pyytänyt eutanasiaa, jos siihen olisi ollut mahdollisuus. Viimeiset rakkaitten läheisten kanssa olemiset olisivat jääneet vielä vähäisemmiksi.
Anjakaarinan mielestä eutanasia ei ole kuolevien ja kärsivien aseman parantamisessa se ykkösasia.

– Olen kovasti samaa mieltä niiden kanssa, jotka haluavat, että kunnollisen saattohoidon toteuttaminen joka puolella maata olisi ensisijaisempaa kuin eutanasian laillistaminen.

Lue Anjakaarinan koko blogikirjoitus täältä.

Vierailija

ET:n bloggaaja pelkää: "Eutanasialaki voisi johtaa vanhusten painostamiseen"

Ennen vanhaan kun haluttiin syystä tai toisesta mennä naimisiin hyvin nuorena piti presidentiltä anoa siihen lupa. Ehkä tämä käytäntö sopisi tähän eutanasiaankin,presidentille vain anomusta tekemään. Tämä oli vitsi,huono sellainen! Minusta blokkaaja on tavallaan oikeassa, siitä voisi mahdollisesti seurata vaikka mitä jos laki tuosta noin vain hyväksytään. Hyvin valvottuna,säädeltynä voisi eutanasia oikeinkin toimia. Silti itse toivon hyvää saattohoitoa kaikille sitä tarvitseville. Jos me ei...
Lue kommentti

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unenlaatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa