Pahimmillaan ruusufinni voi koetella mielenterveyttä, mutta lieväkin tauti on ikävä seuralainen. Sairauteen kannattaa hakea apua ihotautilääkäriltä.

Silloin kun finnit ja paukamat eivät jää teini-ikään, kyseessä on ruusufinni eli acne rosacea, jota esiintyy useimmiten 30–60-vuotiailla.Taudin tavallisimmassa muodossa kasvot punoittavat herkästi, ja nenässä ja poskissa on laajentuneita hiussuonia, jotka kuultavat ihon läpi. Voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuten sauna, pakkanen, tuuli, viima ja aurinko, saavat ihon lehahtamaan punaiseksi, samoin kahvi, alkoholi ja mausteiset ruuat. Ruusufinnin lievästä muodosta käytetään usein nimeä couperosa.

Rinofyyma on ruusufinnin muoto, jota esiintyy pääasiassa miehillä.

Jos sairaus pahenee, iholle nousee punoittelun lisäksi tulehtuneita näppylöitä ja märkäpäitä. Niitä voi tulla ryppäinä etenkin nenään ja poskille, joskus myös otsaan ja leukaan. Rinofyyma on ruusufinnin muoto, jota esiintyy pääasiassa miehillä. Siinä talirauhaset suurenevat ja nenä kasvaa muhkuraiseksi.

Ruusufinnistä kärsivät sekä miehet että naiset, ja taipumus on perinnöllinen. Tautia esiintyy usein vaaleiden, herkästi auringossa palavien iholla. Jos kaikkein lievimmätkin tapaukset lasketaan, noin kymmenen prosenttia aikuisista suomalaisista sairastaa ruusufinniä. Märkäpäistä muotoa on noin kahdella prosentilla.

Taudin tarkkaa syytä ei tunneta, mutta auringonvalon arvellaan altistavan sille. Sairaus puhkeaa tai oireet pahenevat usein keväällä, kun aurinko alkaa paistaa voimakkaammin.

Ikävin puoli ruusufinnissä on se, että se ei yleensä parane.

Näppylät erottaa aknesta helposti. Aknessa on tulehtuneiden ihomuutosten lisäksi musta- ja valkopäitä, joita ei esiinny ruusufinnissä, ja akne voi lainehtia kasvojen lisäksi vartalolla, rinnassa, selässä ja hartioissa.

Jos taas iho voi erityisen huonosti kulmakarvoissa, korvissa, hiuspohjassa ja nenänpielissä, kyseessä on taliköhnäihottuma. Myös punahukkaihottuma tulee kasvoille, mutta siihen liittyy yleensä muitakin oireita, kuten nivelvaivoja. Diagnoosia tehdessään lääkäri haastattelee potilasta tarkasti ja etsii taudin merkkejä myös muualta kehosta

Ikävin puoli ruusufinnissä on se, että se ei yleensä parane. Oireita voidaan kuitenkin lievittää ja ehkäistä oikealla hoidolla. Tyypillistä on, että sairaus aaltoilee. Välillä iho on pahemmassa kunnossa, välillä oireet helpottavat. Monet ulkoiset tekijät saattavat pahentaa oireita, ja niitä välttämällä voi vaikuttaa ihon kuntoon.

Parhaimmillaan punoitus katoaa 12 tunniksi.

Punoittelua ja hiussuonten laajenemista hoidetaan yleensä brimonidiinigeelillä. Se supistaa pintaverisuonia ja vähentää punoitusta – parhaimmillaan punoitus katoaa 12 tunniksi. Pysyvämmän punoituksen vähenemisen voi saada aikaan pintaverisuonia hävittävällä laserhoidolla tai valoimpulssihoidolla.

Märkänäppyisen ruusufinnin hoidossa käytetään yleensä paikallishoitoja kuten metronidatsolia, atselaiinihappoa tai ivermektiiniä sisältäviä geelejä ja emulsiovoiteita. Metronidatsoligeeliä tai -emulsiovoidetta saa apteekista myös ilman reseptiä. Jos iho on kovin tulehtunut, aloitetaan suun kautta otettava antibioottikuuri. Lääkkeitä käytetään viikkoja tai kuukausia kerrallaan.

Jos muut hoidot eivät tepsi, voidaan käyttää isotretinoiinia.

Jos muut hoidot eivät tepsi, voidaan käyttää isotretinoiinia. Se on A-vitamiinin johdannainen, jonka käyttö vaatii säännöllistä maksa- ja kolesteroliarvojen seurantaa sekä nuorilla naisilla huolellisen raskauden ehkäisyn.

Monella ihotaudista kärsivällä on myös silmäoireita kuten luomitulehdusta, näärännäppyjä ja luomirakkuloita. Silmät kuivuvat, tuntuvat hiekkaisilta tai luomet turpoavat. Moni ruusufinniä tietämättään sairastava saa diagnoosinsa silmälääkärin vastaanotolla.

Laserleikkauksia ei ruusufinniä sairastavalle tehdä.

Silmävaivoihin saa helpotusta, mutta laserleikkauksia ei ruusufinniä sairastavalle tehdä. Syynä ovat taudin aiheuttamat kyynelnesteen muutokset ja silmien kuivuus, joka voi pahimmillaan aiheuttaa sarveiskalvon vaikeita haavaumia ja arpeutumista. Vaikka potilaalla olisi vain iho-oireita, laserleikkaus on riski, koska silmäoireet voivat ilmetä myöhemmin.

Esteettinen haitta ei ole ruusufinnin ainoa ikävä puoli. Suuria märkäonteloita muodostava tauti voi aiheuttaa kipuja, jotka hankaloittavat arkea ja vaikeuttavat nukkumista. Mielenterveys ja itsetuntokin ovat koetuksella. Punoittavat kasvot voidaan tulkita reippaan alkoholinkäytön sivuvaikutukseksi, ja silmien turvotus saa näyttämään itkuiselta.

Voi myös olla rasittavaa kuunnella hyväntahtoisia neuvoja ja vinkkejä, kun on itse taistellut taudin kanssa vuosia tai vuosikymmeniä ja kokeillut kaikki mahdolliset keinot. Kaikki krooniset ihosairaudet voivat aiheuttaa masennusta ja ahdistusta.

Hoida ihoa hyvin

  1. Ihonhoito päivittäin. Pese kasvot haalealla vedellä ja miedosti happamalla pesunesteellä. Valitse kosteusvoide, jossa on hyvä aurinkosuoja, ja käytä sitä myös talvella.
  2. Vältä vahvoja aineita. Unohda voimakkaat kuorinnat ja hionnat, alkoholia ja öljyjä sisältävät tuotteet sekä kortisonivoiteet.
  3. Suojaa iho saunassa. Levitä kasvoille reilusti suojaavaa, kosteuttavaa naamiota.
  4. Aurinkovoide kunniaan. Kesällä on hyvä käyttää voidetta, jossa on korkea suojakerroin, ja lisäksi aurinkosuojan sisältävää meikkituotetta.
  5. Valohoito auttaa. Kosmetologin tekemillä valoimpulssihoidoilla on saatu hyviä tuloksia. Valohoito vahvistaa verisuonia ja rauhoittaa tulehduksia. Myös miedoista hedelmähappokuorinnoista voi olla apua.

Juttu on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 10/2018.