Yksityislääkärin leikkaukseen pääsee nopeasti, mutta siitä pitää pulittaa pitkä penni. Hintaero voi olla satakertainen julkiseen palveluun verrattuna.

1. Mistä rahat leikkaukseen?

Yksityisvastaanotolla tehtävien toimenpiteiden hintahaitari on valtava. Luomenpoistosta selviää satasilla, mutta tekonivelleikkaus maksaa yli kymppitonnin. Syöpähoidoissa lasku saattaa kohota useisiin kymmeniintuhansiin euroihin.

Jos säästötilillä ei ole riittävää summaa, operaatiota varten voi hakea pankista lainaa. Terveydenhoitoon käytettävää lainaa käsitellään samoin kuin tavallista kulutusluottoa.

Myös terveyspalveluita myyvät yritykset tarjoavat erilaisia rahoitusmalleja. Esimerkiksi Terveystalosta voi saada rahoitusta jopa 20 000 euroa seitsemän vuoden maksuajalla noin kymmenen prosentin korolla. Esimerkiksi 13 000 euron polvileikkaus tulee maksettua seitsemässä vuodessa, kun kuukausierä on 216 euroa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Korvaako vakuutus?

Vakuutusyhtiöt myyvät erilaisia sairausvakuutuksia, jotka korvaavat sairauden hoidon sekä julkisella että yksityisellä puolella. Vakuutuksen hintaan vaikuttavat vakuutuksenottajan ikä, sukupuoli ja omavastuuosuuden määrä. Halpaa vakuuttaminen ei kuitenkaan ole, sillä maksettavaa kertyy helposti useita satoja euroja vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Operaatioon pääsee usein jo viikon kuluessa.

Sairausvakuutuksen ehtoihin on syytä paneutua huolellisesti ennen vakuutuksen ottamista. Aiempi sairaushistoria voi vaikuttaa vakuutuksen saamiseen tai siitä korvattaviin vaivoihin. Kannattaa myös vertailla eri yhtiöiden vakuutuksia, jotta löytää parhaiten omaan elämäntilanteeseen sopivan vaihtoehdon.

3. Miksi ostaa leikkaus yksityispuolelta?

Tärkein syy on hoitoonpääsyn nopeus. Kun yksityisen lääkäriaseman tai sairaalan lääkäri on todennut leikkaustarpeen, operaatioon pääsee usein jo viikon kuluessa. Julkisella puolella pelkästään erikoislääkärin vastaanotolle pääsyä voi joutua odottelemaan kolme kuukautta, jos hoidolla ei ole kiirettä. Jos erikoislääkäri toteaa leikkauksen tarpeelliseksi, edessä voi olla vielä puolen vuoden odotus ennen hoitoonpääsyä.

Toinen merkittävä syy on se, että leikkaushoidon raja voi julkisella puolella olla melko korkealla. Kun potilaita on paljon, on pakko asettaa hoitoja tärkeysjärjestykseen. Silloin vähemmän vakavat oireet eivät vielä oikeuta hoitoon, vaikka ne potilaan kannalta olisivat jo ikäviä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset nivelvaivat ja roikkuvat silmäluomet.

Joskus ihmiset hakeutuvat yksityispuolelle operaatioihin, joita julkisella puolella ei tehdä lainkaan. Esimerkiksi sterilisaatioleikkaukset ja silmien laserleikkaukset tehdään useimmiten omalla rahalla.

4. Kuinka moni käy yksityislääkärin leikattavana?

Suomessa tilastoidaan kaikenlaista, mutta yksityisten terveyspalvelujen käytöstä on tietoja niukasti. Kelan tilastojen mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2015 yksityisiin erikoislääkärikäynteihin yli 300 miljoonaa euroa. Luku on todellisuudessa suurempi, sillä mukana ovat vain sellaiset lääkärikäynnit, joista on maksettu Kela-korvausta.

Kaihileikkaukseen jono voi olla julkisella puolella yli puoli vuotta.

Tilaston perusteella erilaisiin kirurgisiin toimenpiteisiin on hakenut korvausta kaikkiaan reilut 80 000 henkilöä. Luultavasti leikkauksia on kuitenkin enemmän. Kaikkiaan Kela korvasi erikoislääkärikäyntejä reilusti yli miljoonalle suomalaiselle, joista osa on saanut sellaista leikkaushoitoa, joka on tilastossa merkitty jonkin muun lääkäripalvelun alle.

5. Millaisia vaivoja omalla rahalla hoidetaan?

Yksityislääkärillä hoidetaan pääsääntöisesti samoja vaivoja kuin sairaanhoitopiireissäkin – siis kaikkea sisäänkasvaneista varpaankynsistä kaihi- ja taittovirheleikkauksiin.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsii joka viides suomalainen, joten puukkoa näytetään paljon esimerkiksi olka- ja polvinivelvaivoille. Myös selkäleikkaukset ovat yleisiä.

Kaihileikkaukseen jono on julkisella puolella sen verran pitkä, että puolen vuoden jonotus ei välttämättä riitä. Vaikka vaiva ei kuudessa kuukaudessa juuri pahene, odottaminen samentuneen näkökyvyn kanssa voi silti olla ikävää.

Oma lukunsa ovat elämää hankaloittavat kiusalliset alapäävaivat, kuten peräpukamat ja inkontinenssiongelmat. Niiden nopea leikkaaminen parantaa elämänlaatua nopeasti.

Yksityisvastaanotoilla tehdään lisäksi vastaanottojen yhteydessä paljon pieniä operaatioita, jotka eivät vaadi sairaalahoitoa. Näitä ovat esimerkiksi luomien ja syylien poistot.

Lähteet: Kela, THL, Terveyskirjasto

Takuulla hoitoon

Puoli vuotta on se aika, jonka kiireettömään hoitoon pääsemistä pitäisi enimmillään joutua odottamaan. Erikoislääkärin vastaanotolle taas pitää päästä kolmessa kuukaudessa. Näin säädetään vuonna 2005 käyttöön otetussa hoitotakuussa.

Jos sairaanhoitopiiri ei pysty määräajassa hoitoa tarjoamaan, sen on järjestettävä se toisessa sairaanhoitopiirissä tai yksityisellä puolella. Potilaalle ei aiheudu ylimääräisiä kuluja, vaikka hoito tapahtuisikin yksityissairaalassa. Äärimmäisessä tapauksessa sairaanhoitopiiri hakee hoidon jostain toisesta EU- tai ETA-maasta.

Hoitotakuun toteutumista valvovat aluehallintavirastot ja Valvira. Sairaanhoitopiirien pitää julkaista internetissä tiedot odotusajoista vähintään neljän kuukauden välein.

Lisätietoa: stm.fi/hoitotakuu

Vierailija

Mitä!! Eikö Suomi olekaan tasa-arvoinen maa.
Eikö voikaan mennä
mihin lääkärille haluaa samoin kustannuksin?

Kaikki riippuu siis sittenkin rahasta.
Järjetöntä pitää tuollaista yksityisjärjestelmää pystyssä osittain valtion jopa toimesta, kun ei suurimmalla osalla ole niihin varaa mennä.

Nuuka tyttö.

Yksityinen terveydenhoito ei näköjään halua mainita  asiakassetelillä maksamisesta, josta  ainakin Helsingissä    saa  apua  kuluihin.  Tekisikö ET-lehti  tietoa antavan jutun asiakasmaksusetelistä ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla