Kymmenen ET-lehden lukijaa kokeili Merrell Barefoot -paljasjalkakenkiä. Lue, miten he kommentoivat jalkineita koeajan jälkeen.

”Kevyet, helpot panna jalkaan. Pestyäni kengät, ne kuivuvat nopeasti.” Marja Nurro, Oulu

”Käytin näitä metsässä, lenkkipolulla, kauppareissuilla, hiekka- ja sorateillä, autoa ajaessa, töissä 8 tuntia päivässä. Parhaimpia kenkiä, mitä minulla on koskaan ollut!” Pauli Piirainen, Sastamala

”Tarrakiinnityksellä näitä voisi suositella hoitoalan ihmisille työkengiksi.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Käytän normaalisti erikoispohjallisia kengissä, joten jalan asento muuttui ja aiheutti aluksi kipua polveen. Seistessä pohkeissa tuntui uudenlainen venytys, eivätkä jalkapöydän kulumaviat vaivanneet.” Anja Tuohino, Savonlinna

”Pesin kengät konepesulla. Kuivuttuaan ne olivat välittömästi yhtä pehmeät kuin ennen pesua.” Arto Poutanen, Savonlinna

Kestikö kauan tottua kenkien käyttöön?

”Ei, oikeastaan ne sopivat kuin hanska käteen.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Alussa oli totuttelua, totuttelin alussa kotiympäristössä. Lähinnä kävin kaupassa, kävelin sisätiloissa. Parin kerran jälkeen kengät tuntuivat hyvältä. Uskalsin lähteä vähän pitemmälle kävelylenkille.” Anja Tuohino, Savonlinna

Muut vastaajat tottuivat nopeasti tai heti kenkiin.

Kipeytyivätkö jalkasi missään vaiheessa?

”Nilkoissa tuntui ensimmäisen lenkin jälkeen vähän kankeutta.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Alkuun ehkä, kun olin tottunut kannallisiin kenkiin.” Aila Ojala, Outokumpu

”Kyllä, varsinkin alkuvaiheessa. Käytän normaalisti erikoispohjallisia kengissä, joten jalan asento muuttui ja aiheutti kipua mm. polveen. Myös pohjelihakset kipeytyivät alussa. Mutta toisaalta huomasin, että seisoma-asennossa pohkeissa tuntui venytys, jota en normaalisti tunne. Yllätyin, että jalkapöydän kulumaviat eivät vaivanneet.” Anja Tuohino, Savonlinna

Muille kengät eivät tuoneet kipuja.

Väsyivätkö jalkasi, ja kuinka pitkän käytön jälkeen?

”Pisimmillään käytin kuusi tuntia, jalat eivät väsyneet.” Tuija Tähtikunnas, Vantaa

”Kauhean pitkiä kävelylenkkejä en polven kulumaviasta johtuen voi kävellä, joten en havainnut erityistä väsymystä alkuvaiheen totuttelun jälkeen.” Anja Tuohino, Savonlinna

”Eivät, maksimi käyttöaika oli tunti kerrallaan." Arto Poutanen, Savonlinna

Muilla vastaajilla väsymistä ei ilmennyt.

Missä käytit kenkiä?

"Kaikkialla missä kävelin päivän mittaan." Arja Filppa, Poikko

"Normaalissa kaupunkiympäristössä, kotona, asfaltilla kävelyssä, pyöräillessä." Anja Tuohino, Savonlinna

Jokainen testaaja oli käyttänyt kenkiä monipuolisesti. Eräs jopa työkenkinä.

Kerro 3 hyvää ja 3 huonoa puolta kengistä.

”No tietenkin jo iäkkäämpänä nauhojen solmiminen vähän tuotti ylimääräistä jumppaa.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Kengät olivat kevyet, eivät hiostaneet ja niissä on tukevat pohjat. Huono puoli vain se etten osannut käyttää ilman sukkia, takaosa hiersi.” Eero Miettinen, Joensuu

”Hyviä puolia: kevyet, kauniit, eivät painaneet mistään. Voi pitää myös hameen ja mekon kanssa. Huonoa oli liian tasainen pohja, mutta siihenkin tottui. En keksi muuta huonoa.” " Aila Ojala, Outokumpu

”Hyvät ensin: kevyet, helppo panna jalkaan. Huonoista puolista keksin ainoastaan sen, että niissä hikoilee sisällä jalat eli en pidä niitä sisäkenkinä.” Marja Nurro, Oulu

”Ei kiristä ja ovat kevyet. Huonoja puolia ei ole kun yksi: rintavalle jalalle aivan liian kireät. Jouduin poistamaan ylimmäisen nauhan kiinnikkeen, että sain jalkaan. Jos olisin ollut ostamassa kenkiä, niin ei olisi tullut ensin mieleeni mennä ratkomaan sitä pois, muuttakaa ihmeessä systeemiä.” Arja Filppa, Poikko

”Kevyet, ilmavat ja maanläheiset. Tuntui todella kuin olisi kävellyt paljain jaloin. Huonona puolena havaitsin vain sen, että astuessani vaikka kävyn päälle, se tuntui jalkapohjassa melkoisesti.” Arto Poutanen, Savonlinna

” Istuvat kuin hansikas, kevyet, tyylikkään näköiset. Huonona puolena että hieman hankalat saada jalkaan.” Pauli Piirainen, Sastamala

Kenelle suosittelisit kenkiä?

”Kaikille jotka haluavat jalkojensa voivan hyvin. Oli kuin ei olisi ollut kenkiä ollenkaan,silti olivat napakat jalassa.” Marja Nurro, Oulu

"Nämä sopivat hyvin myös leveäjalkaiselle." Pauli Piirainen, Sastamala

”Kaikille joilla on ongelmia jaloissa, ja ken haluaa kauniita ja samalla kevyitä ja huolettomia kenkiä. Sillä tulin tietämään, että sellaisia kenkiä on.” Aila Ojala, Outokumpu

Jatkatko itse kenkien käyttämistä? Miksi?

”Meinasin laittaa paljasjalkakengät hautajaisiinkin kun pikkukengät tuntuivat niin ahdistavilta.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Jatkan varmasti. En ole sen jälkeen juuri muita kenkiä ulkona pitänytkään kun sain nämä kengät.” Marja Nurro, Oulu

”Jatkan varmasti kenkien käyttämistä, ovat kevyet ja tuntuvat jalassa hyvältä, nyt kun niihin on tottunut." Anja Tuohino, Savonlinna

Totta kai, nämä ovat tosi hyvät ulkoilukengät." Tuija Tähtikunnas, Vantaa

Muita kommentteja

”Näitä voisi tarrallisina suositella kotisairaanhoidon ja hoitolaitosihmisten kengiksi.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Pesin kengät konepesulla ohjeen mukaisesti ja puhdasta tuli. Yllättäen kuivuttuaan ne olivat yhtä pehmeät kuin olivat ennen pesua. Ne eivät edes kutistuneet!” Arto Poutanen, Savonlinna

Paljasjalka- eli kevytjalkineita tuovat maahan mm.

Prestocon Oy, http://www.leguano.fi

Merrell Oy, http://www.merrell.com

http://www.brandos.fi/vibram-fivefingers/

Vierailija

Lukijat testasivat paljasjalkakenkiä

Terve, Huomasi juuri, että nyt näitä paljasjalkakenkät ovat tulleet myös kunnolla talvikäyttöön (siis varrellisia). FiveFingers illä on ollut aikaisemminkin noita Bornio malleja, mutta, jotenkin ne eivät nappaa minulle (tyyli kysymys) Mutta Vivobarefoot illa on hyvät malllit niehille Vivobarefoot Tracker ja naisille Vivobarefoot Gobi Toisaalta kesällä mielestäni Sandaalit ovat parhaat kesäkengät ja suosin niissä ekologisia Sanuk :ja - Jore -
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju