Kymmenen ET-lehden lukijaa kokeili Merrell Barefoot -paljasjalkakenkiä. Lue, miten he kommentoivat jalkineita koeajan jälkeen.

”Kevyet, helpot panna jalkaan. Pestyäni kengät, ne kuivuvat nopeasti.” Marja Nurro, Oulu

”Käytin näitä metsässä, lenkkipolulla, kauppareissuilla, hiekka- ja sorateillä, autoa ajaessa, töissä 8 tuntia päivässä. Parhaimpia kenkiä, mitä minulla on koskaan ollut!” Pauli Piirainen, Sastamala

”Tarrakiinnityksellä näitä voisi suositella hoitoalan ihmisille työkengiksi.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Käytän normaalisti erikoispohjallisia kengissä, joten jalan asento muuttui ja aiheutti aluksi kipua polveen. Seistessä pohkeissa tuntui uudenlainen venytys, eivätkä jalkapöydän kulumaviat vaivanneet.” Anja Tuohino, Savonlinna

”Pesin kengät konepesulla. Kuivuttuaan ne olivat välittömästi yhtä pehmeät kuin ennen pesua.” Arto Poutanen, Savonlinna

Kestikö kauan tottua kenkien käyttöön?

”Ei, oikeastaan ne sopivat kuin hanska käteen.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Alussa oli totuttelua, totuttelin alussa kotiympäristössä. Lähinnä kävin kaupassa, kävelin sisätiloissa. Parin kerran jälkeen kengät tuntuivat hyvältä. Uskalsin lähteä vähän pitemmälle kävelylenkille.” Anja Tuohino, Savonlinna

Muut vastaajat tottuivat nopeasti tai heti kenkiin.

Kipeytyivätkö jalkasi missään vaiheessa?

”Nilkoissa tuntui ensimmäisen lenkin jälkeen vähän kankeutta.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Alkuun ehkä, kun olin tottunut kannallisiin kenkiin.” Aila Ojala, Outokumpu

”Kyllä, varsinkin alkuvaiheessa. Käytän normaalisti erikoispohjallisia kengissä, joten jalan asento muuttui ja aiheutti kipua mm. polveen. Myös pohjelihakset kipeytyivät alussa. Mutta toisaalta huomasin, että seisoma-asennossa pohkeissa tuntui venytys, jota en normaalisti tunne. Yllätyin, että jalkapöydän kulumaviat eivät vaivanneet.” Anja Tuohino, Savonlinna

Muille kengät eivät tuoneet kipuja.

Väsyivätkö jalkasi, ja kuinka pitkän käytön jälkeen?

”Pisimmillään käytin kuusi tuntia, jalat eivät väsyneet.” Tuija Tähtikunnas, Vantaa

”Kauhean pitkiä kävelylenkkejä en polven kulumaviasta johtuen voi kävellä, joten en havainnut erityistä väsymystä alkuvaiheen totuttelun jälkeen.” Anja Tuohino, Savonlinna

”Eivät, maksimi käyttöaika oli tunti kerrallaan." Arto Poutanen, Savonlinna

Muilla vastaajilla väsymistä ei ilmennyt.

Missä käytit kenkiä?

"Kaikkialla missä kävelin päivän mittaan." Arja Filppa, Poikko

"Normaalissa kaupunkiympäristössä, kotona, asfaltilla kävelyssä, pyöräillessä." Anja Tuohino, Savonlinna

Jokainen testaaja oli käyttänyt kenkiä monipuolisesti. Eräs jopa työkenkinä.

Kerro 3 hyvää ja 3 huonoa puolta kengistä.

”No tietenkin jo iäkkäämpänä nauhojen solmiminen vähän tuotti ylimääräistä jumppaa.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Kengät olivat kevyet, eivät hiostaneet ja niissä on tukevat pohjat. Huono puoli vain se etten osannut käyttää ilman sukkia, takaosa hiersi.” Eero Miettinen, Joensuu

”Hyviä puolia: kevyet, kauniit, eivät painaneet mistään. Voi pitää myös hameen ja mekon kanssa. Huonoa oli liian tasainen pohja, mutta siihenkin tottui. En keksi muuta huonoa.” " Aila Ojala, Outokumpu

”Hyvät ensin: kevyet, helppo panna jalkaan. Huonoista puolista keksin ainoastaan sen, että niissä hikoilee sisällä jalat eli en pidä niitä sisäkenkinä.” Marja Nurro, Oulu

”Ei kiristä ja ovat kevyet. Huonoja puolia ei ole kun yksi: rintavalle jalalle aivan liian kireät. Jouduin poistamaan ylimmäisen nauhan kiinnikkeen, että sain jalkaan. Jos olisin ollut ostamassa kenkiä, niin ei olisi tullut ensin mieleeni mennä ratkomaan sitä pois, muuttakaa ihmeessä systeemiä.” Arja Filppa, Poikko

”Kevyet, ilmavat ja maanläheiset. Tuntui todella kuin olisi kävellyt paljain jaloin. Huonona puolena havaitsin vain sen, että astuessani vaikka kävyn päälle, se tuntui jalkapohjassa melkoisesti.” Arto Poutanen, Savonlinna

” Istuvat kuin hansikas, kevyet, tyylikkään näköiset. Huonona puolena että hieman hankalat saada jalkaan.” Pauli Piirainen, Sastamala

Kenelle suosittelisit kenkiä?

”Kaikille jotka haluavat jalkojensa voivan hyvin. Oli kuin ei olisi ollut kenkiä ollenkaan,silti olivat napakat jalassa.” Marja Nurro, Oulu

"Nämä sopivat hyvin myös leveäjalkaiselle." Pauli Piirainen, Sastamala

”Kaikille joilla on ongelmia jaloissa, ja ken haluaa kauniita ja samalla kevyitä ja huolettomia kenkiä. Sillä tulin tietämään, että sellaisia kenkiä on.” Aila Ojala, Outokumpu

Jatkatko itse kenkien käyttämistä? Miksi?

”Meinasin laittaa paljasjalkakengät hautajaisiinkin kun pikkukengät tuntuivat niin ahdistavilta.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Jatkan varmasti. En ole sen jälkeen juuri muita kenkiä ulkona pitänytkään kun sain nämä kengät.” Marja Nurro, Oulu

”Jatkan varmasti kenkien käyttämistä, ovat kevyet ja tuntuvat jalassa hyvältä, nyt kun niihin on tottunut." Anja Tuohino, Savonlinna

Totta kai, nämä ovat tosi hyvät ulkoilukengät." Tuija Tähtikunnas, Vantaa

Muita kommentteja

”Näitä voisi tarrallisina suositella kotisairaanhoidon ja hoitolaitosihmisten kengiksi.” Ritva Penttilä, Kolkki

”Pesin kengät konepesulla ohjeen mukaisesti ja puhdasta tuli. Yllättäen kuivuttuaan ne olivat yhtä pehmeät kuin olivat ennen pesua. Ne eivät edes kutistuneet!” Arto Poutanen, Savonlinna

Paljasjalka- eli kevytjalkineita tuovat maahan mm.

Prestocon Oy, http://www.leguano.fi

Merrell Oy, http://www.merrell.com

http://www.brandos.fi/vibram-fivefingers/

Vierailija

Lukijat testasivat paljasjalkakenkiä

Terve, Huomasi juuri, että nyt näitä paljasjalkakenkät ovat tulleet myös kunnolla talvikäyttöön (siis varrellisia). FiveFingers illä on ollut aikaisemminkin noita Bornio malleja, mutta, jotenkin ne eivät nappaa minulle (tyyli kysymys) Mutta Vivobarefoot illa on hyvät malllit niehille Vivobarefoot Tracker ja naisille Vivobarefoot Gobi Toisaalta kesällä mielestäni Sandaalit ovat parhaat kesäkengät ja suosin niissä ekologisia Sanuk :ja - Jore -
Lue kommentti
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.

Moni entinen sohvaperuna on hämmästynyt, miten tanssin huuma vie mennessään. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

1. Kuinka hyvin tanssi kohottaa kuntoa?

Tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Siinä on vain se ero, että kurssin tai illan aikana tanssitaan helposti 2–5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Terveysliikunnasta tanssi käy jo melko vaatimattomilla määrillä:

1–3 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerralla. Jos tanssii viikoittain muutaman tunnin kurssilla ja kerran viikossa 4–5 tuntia lavalla, peruskunto – tanssikunto – kohenee puolessa vuodessa. Jalat eivät enää väsy, ei hengästytä ja jaksaa tanssia tauotta koko illan.

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota.

2. Vahvistaako tanssiminen lihaksia?

Kyllä, erityisesti syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hyvän tanssiasennon pitäminen parantaa pienten, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyyttä sekä hartia- ja käsivarren lihasten sekä lapaluiden alueen ryhtilihasten kuntoa. Monelle tulee tanssijan ryhti.

Jalkojen lihasvoima kehittyy etenkin nopeissa lajeissa, joissa liike on joustavaa, ponnistavaa ja suuntautuu ylös ja alas. Myös hitaiden lajien jalkatyöskentely ja tukijalan työntötekniikka vaativat voimaa pakaroiden, reisien, pohkeiden ja jalkaterien lihaksistolta. Lihaskuntojumppaa olisi kuitenkin suositeltava tehdä oheisharjoitteluna pari kertaa viikossa.

3. Millä tavalla tanssi auttaa ehkäisemään kaatumisia?

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota. Myös reaktiokyky paranee. Tanssijan tukipinta on pieni ja haastetta lisäävät liike eri suuntiin, oman ja toisen ihmisen keho, sen paino ja ohjaus sekä musiikki, joka säätelee rytmiä ja tapaa liikkua yhdessä. Tanssissa tulee suunnanvaihdoksia, pysähdyksiä ja pyörähdyksiä. Liikkeiden suunnat saattavat taitavan viejän käsissä muuttua silmänräpäyksessä, ja hyvä seuraaja pystyy hetkessä sulautumaan viejän tulkintoihin. Vastaavasti liukastuessa tai kompastuessa tanssija löytää tasapainon ja myötäliikkeet nopeasti.

4. Mitkä tanssit vahvistavat luita?

Luita lujittavat erityisesti hypyt, suunnanvaihdokset ja väännöt. Tällaista kuormitusta tarjoavat etenkin polkka, jenkka ja masurkka. Kuitenkin kaikki tanssiminen, jossa ollaan jalkojen päällä ja hytkytellään lajin tahtiin, kuormittaa luita ja tekee niille hyvää.

5. Mitkä tanssit ovat hyviä nivelille?

Rauhalliset, pehmeiden liikkeiden lajit, kuten rumba-bolero, hidas foksi ja tango, samoin salsa. Eniten niveliä kuormittavat hyppivät ja pomppivat lajit. Uusimpien tutkimusten mukaan kevyet iskut tosin ovat hyväksi nivelrustolle. Usein ihmiset turhaan arastelevat vauhdikkaampia lajeja. Toki jos on paha nivelkuluma tai muuten sattuu polviin tai nilkkoihin, kannattaa ottaa varovasti.

6. Sopiiko tanssi ylipainoiselle tai huonokuntoiselle?

Tanssi sopii kaikille. Monet ylipainoiset liikkuvat pehmeästi parketilla. Tanssiminen on hyvä apu painonhallintaan. Jos kunto on huono, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä tehoa ja vaativuutta vähitellen.

7. Voiko tanssilla elvyttää kipeää selkää?

Tanssiessa kipeät ja kiristyneet selkälihakset saavat aerobista liikuntaa. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea ja jomotus usein hellittää. Selän hyvinvointia parantaa myös se, että asentoa ylläpitävät lihakset vahvistuvat tanssiharrastuksen myötä.

Joskus tanssi voi kipeyttää selkää. Esimerkiksi iskiasvaivassa hermosärky pahenee kuormituksessa, ja varsinkin vieminen voi aiheuttaa viejän selälle liikaa kuormitusta. Myös välilevyn pullistuma voi äityä tansseissa.

Tanssin kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee.

8. Miten tanssi hoitaa mieltä?

Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa. Tanssit ovat monelle viikon kohokohta, keino päästä irti arjen huolista. Tanssi luo yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Sen kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee. Paritansseissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisua.

9. Voiko tanssilla virkistää aivoja ja ehkäistä muistisairauksia?

Liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista, ja tanssi hoitaa aivoja monipuolisesti. Tanssissa aivot joutuvat koordinoimaan käsien, jalkojen ja koko kehon liikkeitä. Tanssija miettii askelia, kommunikoi parin kanssa ja huomioi muut tanssijat.

Tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

10. Mikä vaikutus musiikilla ja tunteilla on tanssissa?

Tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys. Musiikki ja tanssi parantavat kuitenkin tutkimusten mukaan mielialaa ja lievittävät kipua.

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Tanssin ja luovan liikkeen kautta voi ilmaista sellaisiakin tunnekokemuksia, joille ei välttämättä löydy sanoja.

11. Mistä tanssilajista kannattaa aloittaa?

Siitä, mikä itseä kiinnostaa – on se sitten balettia, salsaa tai humppaa. Lajeja on niin paljon, että joka makuun löytyy varmasti sopiva. Jos lavatanssit kiinnostavat, hyviä aloituslajeja ovat foksi, valssi, humppa ja fusku. Näiden perustanssien kautta oppii paritanssissa tarvittavaa liikekieltä, askeltamista, vientiä ja seuraamista.

12. Kuinka vanhaksi voi tanssia?

Niin kauan kuin on intoa ja sisällä sykkii! Tanssimisella ei ole ikärajaa. Tanssipaikoilla käy paljon nuoria mutta myös hyvin iäkkäitä tanssijoita. Askel hieman lyhenee iän myötä, mutta menohalut säilyvät. Tanssimiseen ei välttämättä tarvita jalkoja, vaan tanssia voi keinu- tai pyörätuolissakin.

Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia.

13. Onko tanssi lääkettä?

Ehdottomasti. Liike on lääkettä kaikissa muodoissaan, ja tanssissa siihen yhdistyy vielä musiikki ja sosiaalisuus. Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia, joka tehostaa mielihyvän tunnetta ja voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Tanssi helpottaa stressiä siinä missä yksinäisyyttäkin. Se hoitaa sydäntä, aivoja, luita ja niveliä. Se tuo elämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Asiantuntijat: tanssinopettaja, fysioterapeutti Maija Astikainen, fysioterapeutti, tanssiurheilu-valmentaja Maija Salminen, musiikkiterapeutti, tanssi-liike-terapeutti Marko Punkanen sekä alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto.

Tamperelainen Ilona Qvick, 53, oli kokenut jo monta vastoinkäymistä ennen rintasyövän löytymistä. Yllättäen siitä seuranneet tapahtumat kääntyivät hänelle voitoksi. 

"Jouduin lopettamaan hierojan työni vähän alle viisikymppisenä. Nivelkipuni äityivät pahoiksi, enkä enää pystynyt tekemään niin fyysistä työtä.

Seuraavat vuodet olivat yhtä surujen ja vastoinkäymisten vyöryä. Ensin kuoli kummitätini, joka oli ollut minulle oikeastaan äiti. Sitten veljeni tappoi itsensä. Parisuhteessani tuli ongelmia, ja menetin seksuaalisen haluni täysin. Erosimme vähäksi aikaa, mutta palasimme yhteen.

Rintasyöpä ja uupumus

Rintasyöpä löytyi mammografiassa 50-vuotistarkastuksessa. Onneksi se havaittiin varhaisessa vaiheessa eikä ollut aggressiivista lajia. Marraskuussa 2015 minulle tehtiin säästävä leikkaus, eli koko rintaa ei poistettu. Sain myös sädehoitoa.

Nyt käyn puolentoista vuoden välein mammografiassa, ja syövän uusiutumista pidetään epätodennäköisenä.

Miesystäväni jätti minut, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin pettynyt ja vihainen. Uuvuin ja masennuin. Jälkikäteen ymmärsin, että hän oli täysin väärä mies minulle.

"Onneksi sain lähetteen seksuaaliterapeutille."

Onneksi minulla on koko ajan ollut ystäviä, jotka ovat jaksaneet kuunnella huoliani. Rintasyöpädiagnoosin jälkeen sain heti myös vertaistukea, sillä lähipiirissäni oli useampi rintasyövän sairastanut nainen.

Terapia auttoi

Suuri onni oli, että sain rintasyövän takia lähetteen seksuaaliterapeutille. Keskustelu tuntui hyvältä ensi hetkestä alkaen. Olemme käyneet elämääni läpi lapsuudesta alkaen.

Terapian aikana aloin vähitellen oivaltaa, että olen ollut näkymätön, yksinäinen lapsi ja kiltti suorittaja. Piilotan omat tarpeeni enkä uskalla ilmaista niitä. Terapia auttoi minua ymmärtämään toimintatapaani, ja nyt itsekontrollini on hellittänyt.

Olen käynyt terapiassa vuoden verran, ja vielä on matkaa jäljellä. En tiedä, missä jamassa olisin ilman keskusteluapua.

Sairaudesta toivuttuani opiskelin merkonomiksi ja toivon, että kyvyilleni ja taidoilleni olisi työelämässä vielä käyttöä. Elämääni ilahduttavat myös liikunta ja siirtolapuutarhamökki, jonka pihassa päästän luovuuteni valloilleen.

Uusi onni

Parasta on kuitenkin uusi suhde. Olen juuri aloittanut seurustelun ihanan miehen kanssa, ja meillä menee kaikin puolin hyvin. Hänen kanssaan uskallan antautua seksuaaliselle mielihyvälle ja ilmaista omat haluni, ja hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen.

Elän uutta elämää, ja minusta tuntuu, että olen saanut aloittaa alusta. Voin olla oma itseni kaikkine tunteineni ja tarpeineni."

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.

[Kuvateksti] "Olen aina ollut kiltti suorittaja. Nyt opettelen ilmaisemaan tarpeitani", Ilona kertoo.