Nöyryyttäjä tölväisee sanallisesti tai kätkee pilkan äänenpainoon. Alistumisen sijaan kannattaa opetella suuttumaan. 

1. Mitä on nöyryyttäminen?

Nöyryyttämiselle on monta nimeä: tölväisy, moite, nolaaminen tai mitätöinti. Se on toisen ihmisen kunnioittamisen puutetta ja hänen arvonsa alentamista. Nöyryytettyä kohdellaan muita huonompana, hänet ohitetaan tai häntä ei huomioida.

2. Millaisia seurauksia nöyryytyksellä voi olla?

Nöyryyttäminen on myrkkyä ihmissuhteille, sillä se vähentää ihmisten välistä läheisyyden tunnetta ja herättää nöyryytetyssä vihan, katkeruuden, arvottomuuden ja kostonhalun tunteita nöyryyttäjäänsä kohtaan. Samalla nöyryytetyn minäkuva vääristyy. Itsearvostuksen tunteet jäävät ahdistuksen ja masennuksen alle.

3. Miksi nöyryytetyksi tuleminen on häpeällistä?

Vallalla tuntuu olevan käsitys, että mieleltään terveen ihmisen pitäisi kestää mitä tahansa. Jos nöyryytetty ilmaisee pahoittavansa mielensä, muut saattavat sanoa: "Hän nyt on niin herkkä loukkaantumaan." Nöyryytetyn ylpeys omasta itsestä kääntyy häpeäksi.

4. Voiko nöyryytetyksi joutua vaivihkaa?

Tarkoituksellinen nöyryyttäminen on useimmiten juuri epäsuoraa ja sanatonta. Pilkka tai halveksunta piilee äänenpainoissa ja mulkaisuissa, jotka viestivät nöyryytetylle, että hän on naurettava tai typerä. Nöyryyttäjä on ihminen, joka pönkittää itsetuntoaan ja asemaansa toisen kustannuksella.

5. Miksi nöyryytykseen on niin vaikea reagoida?

Nöyryytys on kuin läimäys vasten kasvoja. Sellaisessa tilanteessa jähmettyy eikä keksi mitään sanottavaa. Monille arkipäivän nöyryytykset ovat niin tavanomaisia, etteivät he tietoisesti noteeraa niitä. Tulee vain epämääräinen paha olo.

"Suuttuminen antaa nöyryytetylle tunteen, ettei jäänyt tilanteessa aivan sanattomaksi."

6. Millaisia ovat pahimmat nöyryytykset?

Monet kokevat pahimmiksi julkiset häpäisyt ja naurunalaiseksi joutumisen porukassa. Tölväisyt sattuvat sitä syvemmin, mitä arempiin kohtiin nöyryyttäjä iskee: "Taidat olla ihastunut, kun tuolla tavalla pynttäydyt."

Lapsuuden nöyryytykset ovat aina pahoja. Monelle lapsena selkäänsä saaneelle on ollut nöyryyttävämpää joutua itse hakemaan Koivuniemen herra pihapuusta kuin saada vitsaa.

7. Miten nöyryytyksestä voi selviytyä?

Oman mielenterveyden kannalta olisi välttämätöntä, että uskaltaisi myöntää itselleen: hän nolasi ja häpäisi minut. Nöyryyttämistilanteessa suuttumisen ilmaiseminen kannattaa. Suuttuminen antaa nöyryytetylle tunteen, ettei jäänyt tilanteessa aivan keinottomaksi.

Kertomalla nöyryyttäjälle, miltä tuntuu, voi parhaassa tapauksessa vaikuttaa nöyryyttäjän käytökseen. Nöyryytetty voi sanoa kiusaajalleen ironiseen sävyyn esimerkiksi: "Olipa tuo sinulta ystävällisesti sanottu."

8. Mistä nöyryytetty voi saada apua?

Kannattaa hakea vertaistukea. Sellaista löytyy myös netistä, jossa toimii erilaisia keskustelu- ja vertaisryhmiä. Kannattaa katsoa esimerkiksi Väestöliiton sivut.

Jos nöyryytys tapahtuu työpaikalla, on hyvä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.

Ystävältä voi saada tukea. Ystävä voi sanoa nöyryytetylle: "On tosi ikävää, että sinulle tehtiin noin. Se oli ehdottomasti väärin."

Parisuhteissa tapahtuva nöyryytysten kierre olisi katkaistava. Apua saa pariterapiasta. Tilanne voi avautua, jos puolisot uskaltavat paljastaa, mitä he pohjimmiltaan toivovat toisiltaan.

Yksilöterapiaan kannattaa hakeutua, jos nöyryytysten aiheuttama paha olo jatkuu. Terapian tarkoituksena on etsiä ihmisestä aitoutta, joka on nöyryytysten yhteydessä kadonnut.

9. Voiko nöyryytetyksi tulemisesta oppia?

Nöyryytetystä tulee sisäisesti entistä vahvempi, jos hän ei suostu lamaantumaan vaan sisuuntuu. Jos pilkkaaja on tokaissut nöyryytetylle, että "sinusta ei tule yhtään mitään", häpäisevä lausahdus kääntyy voimavaraksi, jos nöyryytetty päättää näyttää, mihin hän pystyy.

Lähteenä: Juhani Mattila: Nöyryytys. Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä. Kirjapaja 2017.

Keskustelu- ja vertaisryhmiä: vaestoliitto.fi

Terapeutteja voi etsiä: psyli.fi/psykoterapeuttiluettelo/hae_psykoterapeuttia

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehdessä 5/2017.

Facebook on alavieskalaiselle Meeri Rinta-Joupille, 67, tärkeä keino tuulettaa mieltä. Alzheimeria sairastavan miehen hoidosta ja eläkkeelle jäämisestä kirjoittaminen ja jutteleminen helpottaa oloa.

Meeri Rinta-Jouppi:

"Mieheni on ollut Alzheimerin takia laitoksessa puhe- ja liikuntakyvyttömänä yli kymmenen vuotta. Olen vielä töissä, mutta vietän joka ilta pari tuntia hänen luonaan.

Saan usein taistella niin vaipoista, lääkkeistä kuin ruuastakin. Kun miehelläni oli keuhkokuume, kävin lääkärin kanssa tiukan neuvottelun lääkityksestä. Vaadin sitä ja sain tahtoni läpi.

Kun pääsen kotiin, painelen usein heti koneelle. Puran kiukkuani mieheni hoidon ongelmista päivittämällä ajatuksiani Facebookiin. Saan siitä voimaa. En koskaan kohdista purkaustani ihmisiin, vaan järjestelmiin. Tunteiden sanoittaminen auttaa minua jäsentämään ajatuksiani.

Minulla on Facebookissa sopiva määrä lukijoita: ystäviä, sukulaisia, omaishoitajatuttuja ja uudelleen löytyneitä koulukavereita. Se on vertaistukiryhmäni, jolle saan rauhassa purkaa ajatukseni. Kirjoitan muutaman kerran viikossa, viikonloppuisin olen aktiivisin. Saan myös palautetta, joka antaa uusia näkökulmia.

Eläkkeelle jäämiseni on pelottavan lähellä. Kipuilen sitäkin päivityksissäni. Miten osaan olla eläkkeellä, kun työ ympäristöterveydenhuollon johtajana on ollut elämäni tukiranka? Monet sanovat tunteneensa samoin. Virittelimme jo entisten työkaverien kahvilaryhmää.

Kerron mukavistakin asioista. Aamukävelyn jälkeen kirjoitan, mitä ihanaa näin luonnossa. Myönteisistä havainnoista kertominen vahvistaa myönteisyyttä.

Sanaisen arkkuni voi avata aamun sanomalehti, lukemani kirja tai vaikka huono palvelu autokaupassa. Kun olin ostamassa uutta autoa, meikäläinen vanha muori oli kaupassa kuin lude sängyn raossa. Myyjä tuli luokseni vasta kun istahdin autoon."

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2018.

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.