Tämänvuotisen Vain elämää -kauden tähdet valitsivat omat suosikkikohtauksensa sarjasta. Yksi artisti nousi ylitse muiden.

Suvi Teräsniska:

"Olen ollut ohjelman fani aina. Ihan ensimmäisellä kaudella Erin teki minuun suuren vaikutuksen. Hän teki kappaleista itsensä näköisiä versioita. Diggailin kovasti siitä luomufiiliksestä, joka löytyy Erinin omastakin tuotannosta. Kappaleissa oli mukana banjoa ja vaikka mitä erikoisia soittimia, jotka toivat aivan erityistä fiilistä. Jos yksi kappale pitää valita, se on kuitenkin Paula Vesalan tulkinta Sori-kappaleesta. Se oli sellainen, että vau! Siistiä!"

1321959

Anna Puu:

"Kaksi edellistä kautta jäivät väliin, mutta sitä ennen katsoin joka jakson. Sarjassa on ollut paljon hyviä ja  koskettavia esityksiä. Erinistä tykkäsin ensimmäisellä kaudella tosi paljon. Tärkeintä sarjassa on kuitenkin se, miten koko tunnelma välittyy esitystilanteesta eikä pelkkä musiikki. Mielenpainuvinta on se kokonaisuus, jossa näkee miten muut reagoivat. Kun Vesa-Matti Loiri esitti Apulannan Armon, mentiin niin syvissä vesissä, että vaikea oli olla kotikatsomossa kuivin silmin.

1307057

Chisu:

"Olen aina ollut suuri Vain elämää -fani. Se on ohjelma, jonka haluan aina katsoa suorana televisiosta. Aikaisemmilta kausilta mieleeni on jäänyt, kuinka Kaija Koo esitti Jari Sillanpään kappaleen Pariisi–Helsinki. Hänellä oli päässään upea baskeri ja siihen sopiva puku – ja viikset! Rakastan itse pukeutumista ja rooleilla leikkimistä. Muistan ajatelleeni kuinka ihanaa on, että Kaija on vetänyt esiintymisen noin pitkälle."

Katso Kaija Koon upea esitys täältä.

Mikael Gabriel:

"En miettinyt hetkeäkään, kun minua pyydettiin mukaan ohjelmaan. Räppärin pitää olla kyllä sieltä tyhmemmästä päästä, jos ei tähän suostu. Aiemmista kausista minulle on jäänyt mieleen etenkin Cheekin esiintyminen ensimmäisellä kaudella. Viime kautta seurasin taas tarkkaan Ville Gallen takia. Minuun on tehnyt vaikutuksen, miten räppärit tekevät versioita laulajien biiseistä. Se on aina siistiä. Isoimman vaikutuksen teki silti se, kun Paula Vesala lauloi ja soitti samaan aikaan Pahempi toistaan -kappaleessa. Sormet ja varmaan varpaatkin olivat kiinni tietokoneissa. Itselläni ei riittäisi matematiikka eikä keskittyminen sellaiseen."

1307034

Lauri Tähkä:

"En ole katsonut aiempia kausia sillä silmällä, että osaisin niistä jotain nostaa esiin. Olen minä silmäillyt. Muistan ensimmäisen kauden aikana kuinka lapseni sanoivat, että minun pitäisi katsoa ohjelmaa. Katsoin yhden jakson heidän kanssaan, ja siitä tunnelmasta jäi kyllä hyvä fiilis. Aina on kuitenkin ollut jotain, enkä ole pystynyt ohjelmaan kunnolla syventymään. Se tunteikkuus joka ohjelmasta välittyi tuntui hyvältä."

Hector:

"Olen katsonut joka kauden kokonaan, heti tuoreeltaan. Paula Vesalan esiintyminen toi kokonaisuuteen uudenlaista näkemystä. Hän suhtautui kunnianhimoisesti siihen työhön, joka ohjelmassa voidaan etukäteen tehdä ja valmistella se yllätys kappaleen alkuperäiselle tekijälle, jolle se ohjelmassa esitetään. Ohjelman orkesteria johtava Leri Leskinen taas on tosi hyvä kätilö artistien ideoille. Hän saa artistin kuin artistin innostumaan."

1329729

Mikko Kuustonen:

"Olen seurannut aikaisempia kausia, mutten kovin aktiivisesti, aina jakson sieltä täältä. Diggailin paljon Sannin esityksiä. Parasta tässä ohjelmassa on tietty yllätyksellisyys: kun tulee tyyppi, joka tekee tutuista lauluista ihan omannäköisiään. Ne ovat kuninkaallisia hetkiä. Minuun tekee myös vaikutuksen se, että käydään läpi tietyn ihmisen tarina. Sitä harvoin televisiossa näkee.

Mieleenpainunein esitys on kuitenkin Cheekin makuupussiepisodi. Se on yksi hauskimmista asioista, mitä olen televisiossa nähnyt."

Katso Sannin hieno tulkinta Oon voimissain -kappaleesta täältä.

Katso makuupussivideo täältä.

Tieto

Vain elämää alkaa perjantaina 16.9.2016 kello 20 Neloselta. Ohjelman voi katsoa myös Ruutu-palvelusta

Syksyn pimeys on helpompi selättää, kun kotona on riittävästi ja oikeanlaista valoa. Lue, miksi sinunkin kannattaisi hankkia kirkasvalo.

1. Mikä on kirkasvalolamppu?

Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta, esimerkiksi loisteputkea, kirkkaampi lamppu. Mikä tahansa voimakasta ja kirkasta valoa tuottava valaisin ei ole kirkasvalolaite. Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään   2 500 luksia. Normaalisti sisävalaistus on alle 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

2. Mistä tiedän, että kyseessä on varmasti kirkasvalolamppu eikä vain kirkas muu valo?

Viralliset kirkasvalolamput on sertifioituja. Näistä pitää löytyä siis lääkintälaitteen CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Valaisinliikkeen tai tavaratalon henkilökunta auttaa valinnassa.

3. Miten kirkasvalolamppua käytetään?

Yleensä 20–30 minuuttia kirkasvalohoitoa päivässä riittää. Valoon ei katsota koskaan suoraan, vaan sen on annettava tulla epäsuorasti silmiin – mieluiten heti aamusta. Valaisin voi olla esimerkiksi kahvipöydällä samaan aikaan kun luet aamun lehtiä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttiä kasvoista. 

Useimmat käyttävät kirkasvalolamppua pimeimpänä aikana, eli marraskuusta helmikuuhun. Kaamosmasennuksen oireista kärsivien kannattaa ottaa lamppu käyttöön jo syys–lokakuussa.

Tärkeää! "Ikääntyneet tarvitsevat paljon valoa" – älä tee näitä virheitä kotona ja kaupassa

4. Mitä hyötyä on kirkasvalolampun käytöstä?

Kirkasvalolamppu piristää ja taltuttaa väsymystä pimeään vuodenaikaan. Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, se vähentää aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän melatoniini-hormonin määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kirkasvalo jopa helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät usein ruokahaluun, uneen ja mielialaan.  Erityisesti toimintatarmon ja sosiaalisen aktiivisuuden kasvattamiseen on kirkasvalosta apua, THL:n tutkimus osoitti. Jos paino nousee ja makeanhimo kasvaa lisääntyvän hämärän mukana, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua.  Jotkut ovat huomanneet, että ylimääräinen valo auttaa heitä panemaan stopin ylimääräiselle herkuttelulle.

5. Teen vuorotyötä, voinko käyttää kirkasvalolamppua?

Kirkasvalo voi ehkäistä vuorotyörasitusta ympäri vuoden. Suomessa asiaa on tutkittu muun muassa sairaanhoitajilla ja lentoemännillä.

Niin ikään jet lag voi helpottua kirkasvalolla. Aikavyöhykkeiden läpi lentäminen rasittaa kehon biologista kelloa. Aikaerorasituksen on tutkitusti todistettu vähentyvän kirkasvalohoidolla.

6. Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.



7. Törmäsin sarastusvaloon, jonka sanotaan myös piristävän. Miten se eroaa kirkasvalolampusta?

Jos sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, avuksi kannattaa ottaa heräämisvalo eli sarastusvalo. Se ei korvaa kirkasvalolamppua, mutta sen vähitellen syttyvä valo voi helpottaa heräämistä ja parantaa vireyttä. Joillakin sarastusvalo syventää unen laatua. Lamppu lupaa luonnollisen ylösnousun, jossa valo lisääntyy auringonnousun tapaan 20–40 minuutissa.  Useimmissa laitteissa on mukana radio tai luontoäänet, jotka voi ajastaa herätysääniksi varmistamaan mukavampi herääminen.

Lue myös: Sarastusvalo – parempi kuin kirkasvalo ja aamukahvi yhteensä

8. Voiko kirkasvalolamppuni olla koko päivän päällä?

Joissakin kirkasvalolampuissa on ominaisuus, joilla niistä saa normaalin sisustusvalon silloin, kun niitä ei käytetä niin sanottuun valohoitoon. Lamppuja on myös muotoiltu uudestaan tämä käyttötarkoitus mielessä. Koko päivää ei tavallista kirkasvalolamppua kannata pitää päällä, vaan valohoito kannattaa ajoittaa täsmähetkenä juuri heräämisen jälkeiseen aikaan.

9. Mitä on sininen valo? Sellainen on juuri hankkimassani kirkasvalolampussa.

Sininen valo on olennainen osa kirkasvalon tehon kannalta. Sininen valo muistuttaa kesäpäivän taivaan väriä. Juuri sininen väri nostaa luonnollisesti energiatasoa ja lopettaa nopeimmin melatoniinin erityksen. Puhdas valkoinen valon väri on puolestaan sekoitus ja sisältää kaikkia värejä.

10. Voiko kirkasvalosta aiheutua haittaa?

Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, jopa heikkonäköisille ja iäkkäille. Jotkut lääkkeet voivat herkistää valolle. Kirkasvalo saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai ärsyttää silmiä myös lääkkeitä käyttämättömille, mutta useimmiten nämä oireet menevät ohi tai häviävät viimeistään parin käyttökerran jälkeen.

Kirkasvalo voi laukaista herkimmille migreenin tai pahoinvointikohtauksen. Liian pitkään lähietäisyydellä (n. 50 cm) päällä oleva lamppu voi häiritä unirytmiä. Silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.





Lähteet: Kirkasvalolamppujen valmistajat, THL ja Stuk

Onko sinulla käytössäsi kirkasvalolamppu? Millaisia kokemuksia sinulla on käytöstä? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Onko sinulla kirkasvalolamppu?

Kyllä
Kyllä
53.9%
Ei
Ei
46.0%
Ääniä yhteensä: 102

Syksyn pimeys ja viimat eivät ET:n ystäviä säikäytä. He osaavat kääntää kaamoksen leppoisan nautiskelun ajaksi. 

Kysyimme ET:n Facebook-ystäviltä, mistä he saavat voimaa syksyyn. Saimme yli 500 toinen toistaan ihanampaa vastausta, joista näkee, että me suomalaiset osaamme nauttia kaikista vuodenajoistamme täysillä. Ja vaikka ei olisikaan suuri syksyn ystävä, moni löytää hyviä keinoja selvitä yli kaamoksen.

Luonto on vastaajien mukaan yksi antoisimmista voimanlähteistä.

Raijasta on mukavaa ikuistaa syksyn merkkejä. "Kameran kanssa samoilu metsässä luontokuvia ottaen rentouttaa."  Marja-Liisa  hakee metsästä tarvikkeet syksyn kukka-asetelmiin samalla, kun hän ihastelee luonnon väriloistoa. Sirkka-Liisa suuntaa kuntolomalle Kainuun maisemiin nauttimaan ruskasta ja lenkkeilyä happirikkaassa syyssäässä,

"Niin kauan kun on värejä, ei syksystä tarvitse kärsiä! Metsä tuoksuu hyvälle, tuuli ja sade eivät haittaa, jos on kunnon varusteet", Liisa rohkaisee.

Tiinasta lenkkeilysäät ovat mukavia juuri siksi, ettei ole liian kylmä tai kuuma. Margitin piristäviin rutiineihin kuuluu päivittäinen 1–2 tunnin kävely. Tuula tykkää lenkkeillä tihkusateessa, Helenan paras aamulääke on sauvakävely. 

Paavo virkistyy sieniretkillä. Myös Kirsti nautiskelee sienimetsästä "tuoksuineen ja kenties myös saaliineen". "Ja onhan se mukavaa katsoa kuivattujen sienien purkkirivistöä ja talven aikana nauttia syksyn sadosta", hän kirjoittaa.

Aulikki lataa akkunsa joka-aamuisen metsälenkin rauhassa ja hiljaisuudessa. "Metsässä on myös yksi puu jota halaan. Tunnen ihan värinän jonka puulta saan."

Anita ja Jonna virkistyvät koiralenkeillä, Helmi ulkoilee lastenlasten kanssa. Sirpa paljastaa kahlailevansa värikkäissä lehdissä. 

Kynttilöiden ja lyhtyjen valossa

Pimeän keskellä tuikkivat kynttilät ja kauniit pihavalot tuovat monelle iloa syksyyn.

"Takassa valkea, kynttilät ja lyhdyt palamassa. Se on siinä" Seija tiivistää. 

Pirkkokin pistää syysiltojen ratoksi kynttilät palamaan. "Löhöasento päivän reippailun jälkeen, takkatulen lämmössä, kuunnellen vesisateen ropinaa ja odotellen kirkkaampia päiviä."

Vuokon syksy on touhua täynnä marjoineen ja pihatöineen. "Tunnelmavaloja laitan ulos." 

"Marjat, sienet, kurkut, punajuuret ym. laariin laitetaan ja talvella sit nautitaan", Raili runoilee.

Marjatta torjuu väsyttävää valottomuutta kirkasvalolampulla. Tanjaa auttaa tieto parista reissusta etelään talven aikana. "Pakko päästä lataamaan valoa akkuihin", hän kirjoittaa.

Maarit myöntää ennen vihanneensa syksyä. "Nyt mie olen hurahtanut siihen. Mie leivon piirakoita, otan valokuvia ja ihhailen kommeita ruskan värejä."

Asta on syksyn lapsia, ehkäpä siksi tämä on hänestä paras vuodenaika. "Pimenevät illatkin viehättävät; voi sytyttää kynttilän ja käpertyä lämpimän shaalin alle. Käsityöt ja lukeminen ovat mieluisaa puuhaa.....ja voihan joskus vaan olla, eikä kummia puuhastella." 

"Leivinuuni lämmitetty eka kertaa tänä kesänä. Voi sitä ihanaa jälkilämpöä", Eija kertoo. "Tuikkuja illalla poltellaan ja katsellaan viimeisiä kesän kukkia. Isäntä huolehtii lehtien haravoinnista...siis heti kun tipahtaa yksikin."

Marjo nauttii tyttären tekemästä inkivääri-sitruunaihmejuomasta kynttilöiden ja muiden kausivalojen loisteessa.

Ihanaa kotoilua

Kotoillessa on kiva laittaa paikkoja uuteen uskoon, kilisytellä puikkoja, uppoutua hyvään kirjaan tai ratkoa sanaristikoita.

Sirpa kuvailee syksypuuhiaan: "Parvekepöydillä kukat, lyhdyissä kynttilät, samoin sisällä! Verhot vaihdettu, samoin sohvatyynyt ym! Väri viininpunainen." Myös Jussin lista kuulostaa mukavalta: "Valmistan lohturuokaa, sytytän kynttilät, teen käsitöitä ja sisustan kotia."

Suvia piristävät ulkoilu, saunominen, leipominen, kynttilät ja jouluvalot sekä hyvät kirjat. Ritvalla on tapana käpertyä sadesäällä viltin alle hyvän kirjan kanssa

Jarkko rakastaa kuunnella musiikkia ja käydä keikoilla. "Se on asia josta saan voimaa syksyyn, ja ehdottomasti sellainen harrastus, josta haluan pitää kiinni pitkään!"

"On ihanaa sytyttää kynttilät, kutoa, lukea, kuunnella musiikkia. Nauttia pimeästä ja talven ja joulun tulosta", Ulla tuumaa.

Pertti tekee sanaristikoita, kuuntelee eri radiokanavia ja nukkuu vähän enemmän, sillä "eihän sitä kesällä raski". 

Vesijumppaa ja yhdessäoloa

Syksy on lähtölaukaus uusille harrastuksille ja kesätauolla olleille ajanvietteille.

Maritalle teatteri tuo ryhtiä syksyyn. Kaisa saa voimia vesikävelystä ja -jumpasta, Aili lähtee kuntosalille ja Tarja lavikseen. Titta joogaa ja meditoi, Jarkko opiskelee, Tintti piirtää ja Maija ratsastaa.

"Kun syksy tulee, herään eloon", Terttu iloitsee. "Alkavat kerhot ja piirit, voin keskittyä uusiin käsitöihin. Ei kiusaa hyttyset ja kärpäset." 

Pirjon syksyyn kuuluvat uuden harrastuksen aloittaminen, dekkareiden lukeminen, löhöily telkkarin ääressä ja kynttilöiden polttelu.

Lastenlasten iloinen seura antaa voimia Tuulalle. "Yritän pitää yhteyttä ystäviini mahdollisimman paljon", Kaija kirjoittaa.

Henna saa voimaa perheen kanssa ulkoilusta ja kavereista. "Syksyt olisivat ihan kamalia ilman näitä ihania ihmisiä ympärilläni." 

"Hyvä ruoka ja rentoutuminen hyvän elokuvan parissa rakkaan mieheni kainalossa", ovat Anniinan voimanlähteitä

Helille syksy on portti talveen. "Kynttilät saa ottaa esille ja valaista pimeitä ihania iltoja. Tykkään." Eeva petaa pihamaan seuraavaa kesää varten. 

Marianne kertoo: "Kaikki suuret päätökset olen tehnyt aina syksyllä. Syksyssä on mahtava voima!"