Urheilu on tunnetusti terveellistä. Mutta paljonko ihmisen tulisi vähintään liikkua, jotta siitä hyötyisi? Geo-lehti selvitti: jo arkinen tempaus riittää.
Geo-lehden selvityksen mukaan jo kohtuullinen määrä liikuntaa riittää pitämään viisikymppisen terveenä ja hänen kuntonsa hyvänä. Kohtuulliseksi määräksi tutkijat suosittavat yhdestä puoleentoista tuntia tehokasta liikuntaa viikossa. Jos sitä noudattaa, kuolleisuus sohvaperunaan verrattuna pienenee 20 prosenttia. Samalla eliniän odote pitenee kolmella vuodella, ja bonusvuodet saa viettää vähemmän raihnaisena ja sairaana. Monesta kuitenkin kohtuullinenkin liikunta-annos on liikaa, sillä riittävää intoa tai aikaa liikkumiseen ei löydy.
Tunnin pyörälenkille kolmesti viikossa
Jos ponnistelu ja hikoilu tuntuvat vastenmielisiltä, liikuntatiliä voi kartuttaa myös kevyemmin, esimerkiksi kävelemällä reippaasti tai pyöräilemällä – suoritusta on vain silloin jatkettava pidempään. Liikuntasuorituksen voi myös osittaa: tunnin pyörälenkin sijaan voi polkea kolmesti 20 minuuttia.
Vähemmälläkin voi selvitä, selviää Taiwanin Kansallisen terveyden tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 400 000:aa koehenkilöä kahdeksan vuoden ajan. Tutkijoiden viitearvona oli täysin liikkumattomien ihmisten kuolleisuus. Tutkijat laskivat, kuinka paljon liikunta vähentää kuolleisuutta. Jo päivittäinen 15 minuutin reipas kävely alensi kuolleisuutta 14 prosenttia. Jokainen lisävartti reipasta kävelyä viikossa alensi kuolleisuutta edelleen neljä prosenttia.
Vähän liikkuneen kunto kasvaa kohisten
Samansuuntaisia tuloksia on saatu muuallakin. Vaikka ihminen olisi liikkunut vain vähän, pienestäkin liikunnan lisäämisestä on runsaasti hyötyä. Eritoten vähän liikkuneen kunto nousee alussa roimasti, ja pienelläkin satsauksella pääsee nopeasti mukaviin tuloksiin.
Tutkimustuloksia vähäisenkin liikunnan suurista hyödyistä saivat myös ruotsalaislääkärit 1990-luvun lopulla. He tutkivat Tukholman alueella 60-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka eivät harrastaneet minkäänlaista urheilua, ainoastaan puuhastelivat kotona: leikkasivat pensasaitaa tai sienestivät. Kaksitoista vuotta myöhemmin todettiin, että tällainen aktiivinen arki vähensi sydän- ja verisuonitautikohtauksia 27 prosenttia ja kuolleisuutta 30 prosenttia täysin liikkumattomaan verrokkiryhmään nähden.
Liikkumattomuuden lisäksi istumisen on havaittu olevan terveydelle vahingollista. Tämä pätee myös urheilun harrastajiin, jotka juoksulenkkiä lukuun ottamatta viettävät lähes koko päivän autossa, kirjoituspöydän ääressä tai televisiota katsellen.
Pitkään istuessa ihmisen sokeriaineenvaihdunta joutuu epätasapainoon ja verisuonissa virtaa enemmän rasvaa, joka tukkii suonet. Se rasittaa sydäntä ja verenkiertoa. Tutkijat pitävät näiden fysiologisten muutosten syynä sitä, että lihakset ovat muutakin kuin moottoreita. Ne tuottavat välittäjäaineita ja osallistuvat siten aineenvaihdunnan säätelemiseen koko kehossa.
Tehtävien hoitaminen kuitenkin edellyttää, että lihaksia käytetään tai ärsytetään. Istuminen antaa virheilmoituksen.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan täältä
