Kun hammas joudutaan poistamaan, sen tilalle on yleensä hyvä asentaa uusi. Implantti on kallis mutta kestävä. Joskus ratkaisuksi riittää niin sanottu kevytsilta.
1. Mitkä ovat +55-vuotiaiden yleisimmät hammasongelmat?
Puuttuvat hampaat, ientulehdukset ja hampaidenreikiintyminen. Reikiintymisessä on usein kyse sekä hampaiden että juurten pintojen reikiintymisestä. Myös ientulehdukset ja hampaidenkiinnityskudossairaus eli parodontiitti ovat yleisiä. Jos on käytössä monia lääkkeitä, se altistaa suun kuivumiselle ja sitä kautta erilaisille hammasongelmille.
2. Miksi hampaita joudutaan poistamaan vanhemmiten niin usein?
Usein poiston syynä on pitkälle edennyt tulehdus eli infektio. Infektio voi olla niin paha, että se on riski yleisterveydelle.
Joskus hampaita joudutaan poistamaan myös siksi, että niitä ei voida korjata. Ne ovat esimerkiksi reikiintyneet niin pahasti, ettei menetettyä kudosta voi enää korvata. Silloin poistetaan usein myös hampaan juuret.
3. Millaisia ovat vaikeimmat infektiot?
Yleisin infektio on parodontiitti eli hampaidenkiinnityskudossairaus. Se voi olla oireeton kauankin. Jos se on edennyt niin pitkälle, että hammas alkaa heilua tai aiheuttaa märkäpaiseita, hammas on poistettava. Poistamiseen päädytään myös, jos hampaan juuren kärjestä puuttuu niin paljon kudosta, ettei sitä saada enää hoidolla palautettua.
Toinen yleinen infektio aiheutuu siitä, että hammas on niin pahoin reikiintynyt, että hampaan juuresta alkanut tulehdus etenee hammasluuhun. Jos hammasta ei voi hoitaa juurihoidolla, se pitää ottaa pois.
Suun bakteerit voivat siirtyä verenkierron välityksellä muualle kehoon ja aiheuttaa tulehduksia esimerkiksi sydämessä. Jos tulossa on vaikkapa tekonivelleikkaus, myös suun ja hampaiston tulehduspesäkkeet täytyy hoitaa ajoissa kuntoon.
4. Mistä suun ongelmat johtuvat?
Yleisin syy on huono hammashygienia ja toinen hyvin sokeripitoinen ravinto. Iensairaudet ovat elimistön reaktio suun bakteereille.
Hampaiden ja suun omahoito on tärkeää, ja jos se on laiminlyöty tai hammashoidossa ei ole käyty tarpeeksi usein, haitalliset muutokset pääsevät pahenemaan entisestään. Esimerkiksi iensairaudet eivät aiheuta paljon oireita, ennen kuin ne ovat edenneet jo pitkälle.
5. Mitä voin itse tehdä hammasterveyteni eteen?
Huolehdi hyvästä suuhygieniasta. Käytä mieluiten sähköhammasharjaa ja fluorihammastahnaa. Puhdista hammasvälit huolellisesti joka ilta. Hampaiden terveyttä edistävät tupakoimattomuus, liian sokeripitoisten ruokien välttäminen ja kuivan suun hoito.
Myös diabeteksen hyvä hoitotasapaino on tärkeää. Diabeetikoilla on erityisen korkea riski sairastua suusairauksiin, jos diabeteksen hoito on laiminlyöty.
6. Jos hammasriviin syntyy aukko, onko siitä haittaa?
Yleensä ei ole. Tosin puuttuvat etuhampaat häiritsevät sosiaalisesti ja puuttuvat takahampaat haittaavat purentaa. Aivan takimmaisia hampaita ei yleensä tarvitse korvata. Mutta suut ovat erilaisia, samoin purennat. Hammaslääkäri osaa kertoa parhaiten, kaipaako hampaiston aukko korvaavaa hammasta.
7. Mitkä ovat yksittäisen hampaan korvausvaihtoehdot?
Jos ei tupakoi eikä ole hoitamatonta diabetestä, implanttia pidetään parhaana vaihtoehtona. Sitä asennettaessa viereisiä hampaita ei tarvitse hioa. Implantti tuntuu omalta hampaalta. Se on kiinteä ratkaisu, joten se on myös proteesia parempi ratkaisu.
8. Miten implantti asennetaan?
Jos hammas on menetetty juurineen, se voidaan korvata implantilla aikaisintaan puolen vuoden kuluttua hampaan poistosta.
Implantti on titaaniruuvi, joka istutetaan leukaluuhun. Ruuvin päälle kiinnitetään implanttikruunu, joka on pinnaltaan keraaminen. Implantin viereisiä, joskus jopa terveitä hampaita ei tarvitse hioa pilareiksi kuten siltaproteeseissa.
Itse implantti eli keinojuuri asennetaan leukaluuhun, ja sen annetaan luutua 4-6 kuukauden ajan. Sen jälkeen keinojuuren päälle rakennetaan hammas tai irrotettavat proteesit. Vanhoja proteeseja voi käyttää siihen asti, kunnes implantit tai uudet proteesit ovat valmiit.
9. Mikä on silta?
Silta koostuu tukihampaisiin tehdyistä kruunuista ja niihin kiinnitetystä väliosasta, joka korvaa puuttuvan hampaan. Tätä sanotaan kolmen hampaan sillaksi. Jos hampaita puuttuu enemmän, tarvitaan tuki- ja välihampaita enemmän.
Implantit ovat yleistyneet 2000-luvulla, ja siltoja tehdään enää harvoin. Siltahoidon hyvä puoli on nopeus. Kunimplanttihoito kestää yleensä vuoden hampaan poistosta alkaen, sillan saa parissa viikossa.
Keraaminen silta on implanttia parempi vaihtoehto silloin, jos luuta puuttuu hammaspuutosalueelta niin paljon, että implanttia varten tarvittaisiin luusiirteitä. Silta on parempi vaihtoehto myös silloin, jos puuttuvan hampaan eli hammasrivissä olevan aukon viereiset hampaat ovat laajalti paikatut tai kruunutetut.
10. Mikä on kevytsilta?
Kevytsilta tehdään kuituvahvisteisesta muovista. Kuitusiltoja käytetään yleisimmin väliaikaishoitona esimerkiksi implanttihoidon niissä vaiheissa, kunhammaspuutosta korvataan niin sanotulta hymy- eli etualueelta.
Kevytsillat eivät ole materiaalinsa heikkouden takia pysyvä ratkaisu yleensä muualla kuin alaetuhampaissa ja niin sanotuissa "yläkakkoshampaissa". Yläkakkoset sijaitsevat yläetuhampaiden ja yläkulmahampaiden välissä. Kevytsilta riittää korvaamaan nämä puuttuvat hampaat siksi, että alaetuhampaisiin ja yläkakkosiin kohdistuu muita hampaitapienempi puruvoima.
11. Laitetaanko julkisessa hammashuollossa implantteja?
Kyllä tarvittaessa, eli silloin, jos pureskelu on vaikeutunut. Niiden hinta on kuitenkin lähes sama kuin yksityisessä hammashoidossa. Niistä ei myöskään saa Kela-korvausta.
Asiantuntijoina esteettiseen hammashoitoon perehtynyt hammaslääkäri Reetta Suokas, Kaivopuiston hammaslääkäriasema ja HLT, erikoishammaslääkäri Annamari Nihtilä, Itä-Suomen yliopisto.
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2016.
