sinä

Tunnen sinut, sielusi.
Jo kauan sitten, silloin kun olin pieni.
Ehkä enkeli kertoi, tai mieleni maalasi?

Mutta minä pelkään, kuin linnut ukonilmalla.
En sinua, vaan itseni puolesta.
Osa minusta kyyhöttää puun alla, hiljaa, palelee.

Olet kuitenkin se lämmin ja leikkisä kesäsade.
Pisarasi valuvat auringon rikkomalla iholla hitaasti.
Katson maahan. männynneulasia on varpaiden alla.

Minulla ei ole enään mitään piilopaikkaa.

Tule ja ota minut. Nyt.