Rakkauen kiel

Rakkauen kiel`

“Mitä se on, se rakkaus“,
kysyy keski- ikäinen mies ja haukkaa palasen rieskaa.
“Rakkaus on ku tuo mansikkakiissel kermavaahol, niin
makkeeta ja suus sulavaa”,
sanoo nuorin ja ottaa vieressä istuvaa poikaa kädestä.
“Miust se on ku tuo kertakäyttölautane, yhe kerra pietää ja
sit viskataa pois“, suvussa vanhapiikana tunnettu toteaa.
“Kyll se o ku tää karjapaist, hyväs liemes hautunu murree liha”,
veistelee jo jonkin matkaa päälle kuudenkymmenellä oleva talonisäntä.
“ Rakkaus, rakkaus, voit teit höperöi, mie oon teil mont kertaa sanonu, et se on vain kemialline reaktio, jol myö ei taieta mittää”, ottaa nyt kantaa suvun filosofina tunnettu naimisissa oleva mies.
“ Mie oon taas sitä mielt, et so on ku Tauno Palo ja Ansa Ikonen heinälaos suviyön”, intoutuu keski-ikäisen miehen vaimo sanomaa.
“ Ei, kyl se on ku tää lämmi karjalapiirakka, tähä ko mie levittelen pääl munavoit, näättäs työ, kui se siihe sullaa ja ottaa syleillyy koko piirakan”, pöydäpäässä istuva vanhaisäntä velmuilee ja katsoo heriästi eukkoosa.
“ Sitä se on, se rakkaus”, myötäilee eukko
“ Sitä se on, se rakkaus”, nyökyttelevät muutkin.