Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä:
Aira istuu itse suunnittelemassaan kiikkustuolissa, jonka jalakset eivät törrötä tiellä.

Ikinuori Aira Samulin neuvoo ikääntyviä järjestämään tulevaisuutensa, kun vielä voivat. Kotona asuminen on hänen mielestään paras vaihtoehto. "Vanhainkodiessa kuollaan aikaisemmin".

Aira Samulin lausuu painavalla äänensävyllä, kuinka isona asiana näkee väestön ikääntymisen. Suomalaiset ovat ensimmäisiä maita Euroopassa, joissa on kohta todella hätä.

Tarvitaan yhä enemmän terveys- ja hyvinvointipalveluja, mutta myös ikääntyvien itsensä asennemuutosta.

− Eläkeläiset turhaan lykkäävät ratkaisujaan. Sanon aina, että ota valtaan vanhuutesi. Mieti nyt, kun vielä tiedät, mitä haluat. Jos haluat muuttaa kaupunkiin, niin muuta, Aira sanoo.

”Päätä silloin kun vielä pystyt, missä ja miten haluat vanhana elää.”

Kun Aira kysyy tilaisuuksissaan, kuinka moni haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, kaikki nostavat kätensä. Silti monet ovat alistuneet ajatukseen, että vanhainkotiinhan kaikki joutuvat. Se on ristiriitaista.

Aira neuvoo päättämään jo silloin, kun vielä pystyy, missä ja miten haluaa vanhana elää. Sitten kun ei enää pysty, muut päättävät.

Tulevaisuus käy vähemmän pelottavaksi, kun ihminen tietää, mitä on edessä ja on voinut itse vaikuttaa tulevaan.

"Kotona muisti säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimänä."

Omaiset mielellään laittavat mummelin vanhainkotiin ajatellessaan, että jos hän kuolee yksin kotona, kukaan ei löydä häntä viikkoon.

− Vanhainkotiin kyllä kuolee myös ja vähän aikaisemminkin. Siellä menee muisti, joka kotona säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimä ja joutuu suoriutumaan askareistaan. Sinne on omaistenkin helpompi tulla.

Elämänkokemus jakoon

Aira myös kehottaa senioreita käyttämään omat rahansa itse. Se kirvoittaa aina kuulijoissa valtavat aplodit.

− Olen itse tehnyt niin kuin ”saarnaan”. Olen muodostanut Lohjalla olevasta Hyrsylän Mutkasta Aira Samulin -säätiön, joka toimii vanhus- ja mielenterveystyön hyväksi.

Osallistu keskusteluun: Montako hoitajaa vanhus tarvitsee

Suomessa on yhä vanhempia ihmisiä ja monta sukupolvea, joten suku voi olla laaja. Airallakin on kolmisenkymmentä perheenjäsentä, kun mukaan lasketaan vävyt ja miniät.

− Minua kutsutaan ylämummoksi. Olen ollut mummo jo 39 vuotta ja nyt olen sitten ylämummo. Kun puhun läheisilleni, että sitten kun minusta aika jättää, he korjaavat: ’jos’.

Aivoja voi hoitaa karistamalla pahat ajatukset.

Aira on tunnetusti hyvässä kunnossa. Hän muistaa ja nukkuu hyvin. Uni on tärkeä, ja huolethan valvottavat.

Aivoja voi hoitaa yksinkertaisesti karistamalla pahat ajatukset, vihan, pelon ja kateuden. Asenne pitää olla sellainen, että kaikki kuuluu elämään, ilot ja surut.

− Olen hyvilläni, että pääsen puhumaan elämänkokemuksistani. Tässä iässä on tullut tarve jakaa, mitä on itse oivaltanut matkan varrella.

Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.
Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.

Pojantytär valvoo

Airalla on kotonaan Helsingissä elektroninen liiketunnistimiin ja oviantureihin perustuva turvajärjestelmä, joka valvoo hänen liikkeitään ja toimiaan. Tiedot menevät netin pilvipalveluun, jota hänen pojantyttärensä Kiti seuraa Hyrsylän Mutkassa Lohjalla.

Lisäksi vuoteessa petauspatjan alla Airan unta valvoo laite, joka kertoo, kuinka monta kertaa yössä hän herää ja seuraa myös sykettä ja hengitystä.

– Jos menen vessaan enkä tule pois, palvelu hälyttää lapsenlapsilleni. Ja jos ulko-ovi jää auki, tiedetään, että nyt mummeli on lähtenyt ulos. Sitten jos olen poissa ja ulko-ovi käy, joku on tullut luvatta sisään.

"Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran apuja on tarjolla."

Aira puhuu mielellään turvalaitteista – omalla tavallaan viihdyttävästi. Häneen uskotaan, koska hänellä on elämänkokemusta ja myös kokemusta laitteista.

– Laitoksissa on ihmisiä, jotka ovat turhan hyvinvoivia. Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran erilaisia apuja on tarjolla. Näytän itse esimerkkiä.

Huolet pois 49 eurolla

Turvajärjestelmillä olisi Airan mielestä laajaa käyttöä. Sellaista voisi tarvita nuorikin ihminen, jolla on vaikkapa heikko sydän. Tai isosta leikkauksesta toipuva.

− Ei se katso ikää. Systeemin voi asentaa määräaikaiseksi, vaikka puoleksi vuodeksi.

Kerro mielipiteesi: Vanhusten tulevaisuus

Omaishoitajille valvontalaitteet soisivat edes hetken hengähdystaukoja. Ja kodinhoitajien käyntien välillä järjestelmä voisi ilmoittaa, jos jotain tapahtuu.

"Onko tämä kallista? Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta."

Elektroninen turvapalvelu olisi Airan mielestä iso mahdollisuus ja potentiaali vientiartikkeli.  Ala kehittyy koko ajan. Kun laitteita valmistetaan paljon, hintakin laskee. Itse asiassa ne ovat halpoja jo nyt.

Airan kodissa olevat laitteet ja niiden asennus maksoivat 300 euroa. Kuukausimaksu on 49 euroa.

− Aina kun puhun tästä, kysytään, että eikö se ole kallista. Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta

Jos turvajärjestelmä poistaa ihmisiltä huolen omaisesta, se on merkittävä asia. Pelko, viha ja ahdistus syövät aivoja.

− Yhtä lailla kuin se, mitä syö ja miten liikkuu, ajatusmaailma vaikuttaa ihmisen terveyteen. Itse rupesin ”ryyppäämään” vasta kahdeksankymppisenä. Se meinaa, että tarvittaessa otan tujauksen konjakkia, Aira naurahtaa.

Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.
Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.

Miten ja missä sinä haluat vanhuuttasi vietää - kotona vai palvelukodissa? Lasten vai ystävien luona? Osallistu kyselyyn alla olevalla lomakkeella!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Arvokas Vanhuus 2

Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä: "Turvalaitteet 49 euroa kuukaudessa"

Keskusteluja kirjoituksesta käydään osoitteissa ET-Lehti; https://www.facebook.com/enemmantarinoita/posts/10154094657483394?commen... Vanhustenhoidon nykytila; https://www.facebook.com/groups/332047040337305/permalink/434873226721352/ Kansalaisaloite Arvokas vanhuus; https://www.facebook.com/MaksammeVelkaaVanhuksille/posts/963694643721947
Lue kommentti

ET-lehden lukija Arja Aholalle äitiyspakkaus oli korvaamaton apu vuonna 1965, kun hän sai esikoisensa 18-vuotiaana.

Arja Ahola, 66, Jämsä:

”Olin vain 18-vuotias saadessani esikoiseni Milan 1965. Tuntui hienolta saada äitiyspakkaus aivan ilmaiseksi, sillä rahaa oli vähän. Pakkaus on ollut korvaamaton apu suomalaisäideille jo vuodesta 1938.

Kun sain pakkauksen, ompelin siihen heti anopin vanhalla polku-Singerillä puuvillakankaisen sinikukallisen röyhelön. Laatikko nostettiin lipaston päälle, ja Mila-vauva nukkui siinä kuukauden verran ennen kuin ostimme pinnasängyn.

Vaatteiden lisäksi pakkauksessa oli flanelli- ja sideharsovaippoja, täkki, sinisävyinen huopa, emalivati, harja, vohvelikankainen pyyhe, saippua ja kondomi. Siellä oli myös pahvi, jonka tarkoitus oli suojata patjaa pissalta. Vaipat eivät olleet kovin pitäviä.

Emalivadista oli minulle paljon hyötyä. Kuumensin siinä vettä ja keittelin vaippoja hellalla. Meille ei nimittäin tullut lämmintä vettä kotiimme anoppilan yläkertaan. Pian kauppoihin ilmestyi kertakäyttövaippojakin, mutta ne olivat liian kalliita meille.

Lue myös: Köyhäinavusta menestystarinaksi – katso videot äitiyspakkauksista 1940- ja 60-luvuilta!

Pakkauksen vaatteet olivat valkoisia ja joustamattomia, eivät nättejä eivätkä käytännöllisiäkään. Puuvillapaita solmittiin selästä kiinni, sen päälle flanellipaita ja vielä röyhelö kaulaan. Ompelin paljon itse vaatteita. Kuulin sukulaisilta, että aikaisemmin pakkauksessa oli kankaita ja ompelutarvikkeita. Ja sota-aikana siinä oli kuulemma paperisia lakanoita.

Emalivati jäi mummolaan ja sitä käytettiin sittemmin perunoiden pesuun, mutta se on aikojen kuluessa heitetty pois. Mikan syntyessä vuonna 1968 otin avustuksen rahana.” 

Muisto on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2014.

Tiesitkö, että joissain palvelutaloissa voi olla vuokra-asuntoja lyhytaikaisille vuokralaisille? Kettutien palvelutalossa Helsingin Herttoniemessä on kolme kalustettua ja pari kalustamatonta asuntoa putkiremppapakolaisille.

Vanhojen kerrostalojen putkiremontti kestää noin kolme kuukautta. Vanhoissa kerrostaloissa asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, joille yksi evakkomahdollisuus on palvelutalo.

Helsinkiläisessä Kettutien palvelutalossa on 86 asuntoa vakituisille asukkaille. Näistä kolme on varattu lyhytaikaiseen vuokra-asumiseen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

– Lyhytaikaiseen asumiseen tarkoitetuille asunnoille on lupa poiketa arava- ja korkotukilainojen ehdoista. Hakijan tulee mielellään olla yli 65-vuotias, kertoo Kettutien palvelutaloyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Kehälinna.

Asunnoista peritään neliöperusteinen maksu, joka sisältää vuokran, yhden henkilön vesimaksun, sähkön ja kalusteet sekä keittiövarusteet. Esimerkiksi 39-neliöisen asunnon maksu on 780 euroa ja 48-neliöisen 970 euroa.

Kalustettujen asuntojen lisäksi väliaikaiseille asujille on tarjolla kaksi kalustamatonta asuntoa.

Kehälinna kertoo, että putkiremonttiasuntoja on vuokrattu kahden vuoden ajan, ja kysyntä on kova. Viime vuonna niissä oli asukkaita kymmenestä putkiremonttiasunnosta.

"Asuntoja on välillä tyhjilläänkin"

Mikä saa palvelutalon omistavan tahon panostamaan putkiremonttiasuntoihin? Eikö vakituisille asunnoille olisi enemmän kysyntää?

– Asukkaiden keski-ikä on korkea, joten vaihtuvuus on suuri. Välillä asuntoja tuppaa olemaan tyhjilläänkin. Putkiremonttiasunto on meille tapa mainostaa taloa, kun asukkaat pääsevät kokeilemaan täällä asumista. Talolla on myös ollut maine veteraanitalona, eikä tänne ole osattu hakea, Kehälinna perustelee.

Kehälinna tietää, että joihinkin palvelutaloihin on otettu asumaan myös opiskelijoita edullisella vuokralla ja esimerkiksi tietyn tuntimäärän seurusteluvelvoitteella vanhusten kanssa.

– Kaikki palvelutalot miettivät, mitä tehdä ajoittain tyhjinä oleville asunnoille. Toisin kuin moni luulee palvelutaloihin ei aina ole pitkiä jonoja. Kovin pientä eläkettä saavilla ei tähän asumiseen ole varaa, vaikka meillä on maltilliset hinnat, Kehälinna sanoo.

Vakituisille asujille on myös varallisuuskatto, eli esimerkiksi Kettutieltä ei voi vuokrata asuntoa, jos on paljon varallisuutta. Yhden aikuisen tuloraja on 3 000 euroa ja varallisuusraja 87 000 euroa.

– Palvelutalon pyörittäminen on luvanvaraista toimintaa, jota viranomaiset seuraavat. Meillä taustalla on helsinkiläiset veteraanijärjestöt ja Itä-Helsingin Lähimmäistyö Hely ry, Kehälinna toteaa.

Helsinkiläinen Valmu Ranta, 95, viihtyi kerrostalokodissaan 52 vuotta. Taloon oli tulossa putkiremontti, jota pakoon hän oli lähdössä kolmeksi kuukaudeksi Kettutien palvelutaloon. Lopulta hän päättikin muuttaa sinne kokonaan, sillä palvelutalossa voisi olla turvallisempaa kuin kotona.

Lue lisää Valmu Rannan ratkaisusta muuttaa palvelukotiin ET-lehden numerosta 3/2017. Pääset tutustumaan digilehteen klikkaamalla tästä

Turvallinen asuinyhteisö, jossa on samanhenkistä seuraa ja arjen asioita tehdään yhdessä – sellaiseen muuttaisi yhä useampi eläkeiän saavuttanut. Työeläkeyhtiö Ilmarisen kysely osoitti myös, että moni on valmis yhteisiin kotitöihin pihalla ja keittiössäkin.

Joka kolmas eläkkeelle siirtyvä on kiinnostunut yhteisöllisestä asumisesta. Sen etuja olisivat erityisesti turvallisuus, asumisen kohtuullinen hinta ja seura. Tiedot ilmenevät työeläkeyhtiö Ilmarisen tuoreesta kyselystä 62–68-vuotiaille.

Lähes puolet vastaajista haluaisi muuttaa hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä vanhuusvuosia varten suunniteltuun asuntoon.

– Yhteisöllinen asuminen kiinnosti eniten pääkaupunkiseudulla asuvia naisia, joista joka toinen oli kiinnostunut tällaisesta asumisesta, kertoo rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski Ilmarisesta.

"Kivalla porukalla kerrostalossa"

Kysely osoitti, että yhteisöllisyys voi ilmetä eri tavoin. Moni haluaa yhdistää oman rauhan ja mahdollisuuden halutessaan olla yhdessä toisten kanssa. Haaveena on esimerkiksi ”kiva porukka samassa kerrostalossa järvenrannalla kaupungissa keskustassa.”

Yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat myös mahdollisuus saada apua arkeen, yhteinen harrastustoiminta ja arjen askareet.

Moni oli valmis myös yhteisiin siivous- ja ruoanlaittovuoroihin, naisista melkein puolet ja miehistäkin joka viides. Pihaa ja puutarhaa hoitaisi yhteisvoimin valtaosa kaikista vastaajista. Miehistä puolet olisi valmiita kiinteistönhuoltoon.

Joka kolmas remontoisi nykykodin

Vastaajista kolmasosa jäisi mielelllään nykyiseen kotiinsa, jos sen saa remontoitua niin, että siinä voi asua mahdollisimman pitkään. Melko harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle tai tekemään vapaa-ajan asunnosta pysyvän kodin.

Eniten muuttosuunnitelmiin vaikuttaa oma ja puolison terveys. Sen jälkeen tulevat lasten, omaisten ja sisarusten läheisyys, puolison toiveet ja eläkkeen myötä pienentyneet tulot.

Kysely asumisen toiveista tehtiin verkkokyselynä Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille loka–joulukuussa 2016.  Vastaajat olivat 62–68-vuotiaita. Kyselyyn vastasi 680 henkilöä. Vastaajat edustavat Ilmarisen arvion mukaan hyvin yksityiseltä sektorilta vanhuuseläkkeelle jääneitä.

Moni meistä katsoo televisiota paljon ja pilkkopimeässä, vaikka tiedossa on, miten paljon pimeys meitä väsyttää. Tässä seitsemän vinkkiä, joilla saat tv:n katselutilaan silmiä ja mieltä lepuuttavan valaistuksen.

Suomalaisten tv-katselua mittaavan Finnpanelin mukaan television äärellä ollaan keskimäärin kolme tuntia päivässä eli 21 tuntia viikossa.

Kulutuselektroniikan valmistaja Samsung teetti selvityksen, josta selvisi että liki 40 prosenttia sammuttaa valot katsoessaan televisiota. Kyselyyn vastasi marraskuussa 2016 tuhat suomalaista, iältään he olivat 18–65-vuotiaita. 

Oikein valaistussa tilassa tv:n katselu rasittaa silmiä vähemmän ja elimistön vireystila säilyy. Tässä valosuunnittelija Tatiana Bibikovan ja Samsungin vinkit tv:n katselutilan valaisuun.

  1. Valaise television taustalla oleva seinä. Näin vähennät silmiä rasittavaa kirkkaan tv-ruudun ja seinän välistä kontrastia.
  2. Vältä liian kirkkaita valoja. Suuntaa valaistus muualle kuin suoraan television katsojiin.
  3. Jaa valo useisiin eri kohtiin ja vaihteleville korkeuksille. Tällöin katsomispaikka ei vaikuta katselukokemukseen.
  4. Valitse LED-valoista lämpimät valosävyt. 2700 Kelviniä vastaa tyypillisen hehkulampun valosävyä, mikä luo kodikkaan tunnelman tv:n katselutilaan.
  5. Suosi LED-valaisimia, joiden valosävyä ja kirkkautta voit säätää esimerkiksi himmentimellä tai varjostimella.
  6. Yhdistele pehmeää valoa, suoraan lattialle tai seinille kohdistettua valoa ja kotisi kauniita yksityiskohtia korostavia valoja.
  7. Suuntaa katto-, pöytä- ja lattiavalaisimia eri suuntiin, jotta voit välttää kiiltävien pintojen aiheuttamia häiritseviä heijastumia. Yleinen ongelma ovat esimerkiksi peilien ja taulujen heijastavat lasipinnat. Televisiovalikoimissa on nykyään myös laitteita, jotka on käsitelty heijastuksia ehkäisevällä pinnoitteella.