Sänkykaupoilla iskee helposti valinnanvaikeus: vaihtoehtoja on valtavasti ja hintahaitari leveä. Kokosimme vinkit uuden pedin valintaan.
1. Milloin tarvitsen uuden sängyn?
Jos olo on aamuisin kankea tai väsynyt ja öisin herää raajojen puutumiseen, hälytyskellojen tulisi soida.
Jos huomaa nukkuvansa patjan reunoilla tai hotelliloman jälkeen olo tuntuu tavallista levänneemmältä, syynä voi olla oman patjan liiallinen pehmentyminen tai vääränlainen patja.
Patja tulisi vaihtaa 10–12 vuoden välein. Jotkut patjanvalmistajat tarjoavat pidempiäkin takuita. Halvimmat patjat voivat menettää ominaisuutensa muutamassa vuodessa.
Patja tulisi vaihtaa 10–12 vuoden välein.
Jo ennen sänkyliikkeeseen menoa kannattaa selvittää, kuinka leveä sänky omaan makuuhuoneeseen mahtuu ja millaiset vaihtoehdot itseä kiinnostavat.
Parhaalta tuntuvan pedin erottaa helpommin viidestä kuin viidestätoista vaihtoehdosta.
2. Mikä sängyssä maksaa?
Halvimmillaan parisängyn saa muutamalla satasella, kalleimpien hinnat kohoavat kymmeniintuhansiin.
Kalliimpi hinta ei automaattisesti takaa parempaa sänkyä ja sikeämpiä unia.
Eri hintaluokissa voi kuitenkin olla suuriakin eroja esimerkiksi sängyn jousituksissa tai materiaaleissa. Patjan täytteenä voi olla esimerkiksi villaa, jouhta, puuvillaa tai vaahtomuovia.
Parhaalta tuntuvan pedin erottaa helpommin viidestä kuin viidestätoista vaihtoehdosta.
Oli budjetti millainen hyvänsä, huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti siihen, kuinka patja mukailee omaa vartaloa. Useat huonekaluliikkeet tarjoavat myös mahdollisuutta maksaa tuote erissä.
3. Mitä jousituksista pitäisi tietää?
Koko patjan alueella olevaa yhtenäistä jousitusta kutsutaan bonnell-jousiksi.
Koska jouset ovat kiinni toisissaan, patja ei mukaile esimerkiksi olkapään muotoa, vaan painuu saman verran kehon joka kohdasta.
Jos samalla patjalla nukkuu kaksi henkilöä, voi toisen kääntyileminen heiluttaa myös toista nukkujaa. Bonnell-jousitusta suositellaan lähinnä kevyelle nukkujalle.
Pussijousituksessa jokainen jousi on erillään omassa pienessä pussissaan. Silloin jokainen jousi pääsee painumaan alas erillään muista, ja patja mukailee kehoa paremmin.
Pussijousitettu patja mukailee kehoa paremmin.
Samassa sängyssä voidaan yhdistellä erilaisia jousia. Tyypillinen on myös niin sanottu vyöhykkeellinen jousitus, jolloin sängyssä on eri vahvuisia jousia esimerkiksi pään, hartian ja lonkan alla.
Useimmiten vyöhykkeet on kuitenkin aseteltu niin, että ne vastaavat keskipituisen ja -painoisen ihmisen vartaloa. Siksi jousien sopivuus täytyy testata aina itselle.
Myyjältä voi myös kysyä, minkä pituiselle ja painoiselle nukkujalle mikäkin peti on suunnattu.
4. Valitsenko kovan vai pehmeän patjan?
Yleisin virhe hankkia liian kova patja. Sopivalla patjalla hartia ja lantio laskeutuvat riittävästi, ja patja tukee myös kylkien ja reisien alta. Silloin paine jakautuu tasaisesti.
Liian kova patja pakottaa epäluonnollisiin asentoihin, ja sen myötä paikat voivat puutua ja jumiutua. Jatkuva asennon vaihtaminen voi voi herättää useita kertoja yössä.
Liian pehmeä vuode taas ei tue selän aluetta ja venyttää tarpeettomasti selkärangan nivelsiteitä.
Yleisin virhe hankkia liian kova patja.
Uusi patja kannattaa aina testata makaamalla sekä selällään että kyljellään. Kädellä painelu tai reunalla istuminen eivät vielä kerro patjan sopivuudesta mitään.
5. Tarvitsemmeko puolison kanssa erilliset patjat?
Jos samassa sängyssä nukkuvat 90-kiloinen harteikas ihminen ja kurvikas kevyempi henkilö, nukkujat tarvitsevat patjalta täysin erilaista tukea.
Sänkyihin erikoistuneissa liikkeissä patjat suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaan mukaan, jolloin patjan eri puolista voidaan tehdä erilaiset.
Myös edullisempiin sänkymalleihin on usein mahdollista ostaa eri kovuiset patjat eri puolille sänkyä.
6. Kenelle moottorisänky sopii?
Moottorisängyssä molempia päitä voi nostaa ja laskea nappia painamalla. Kun sängyssä pääsee jo valmiiksi istuvaan asentoon, on helppo nousta ylös yksin tai toisen avustuksella.
Moottorisänky voi auttaa myös silloin, jos kärsii tukkoisuudesta, kuorsaamisesta tai refluksitaudista.
Moottorilla varustetun pohjan voi lisätä patjojen kanssa myös kotoa jo löytyvään sängyn runkoon, mikäli mitat täsmäävät. Hinnat lähtevät liikkeelle muutamista sadoista euroista.
7. Miten ikääntyminen vaikuttaa sängyn valintaan?
Ikääntymisen myötä iho ohenee ja lihasmassa alkaa huveta. Sen myötä aiempaa pehmeämpi sänky voi tuntua mukavalta nukkua.
Toisen mielestä taas napakampi sänky voi helpottaa sängyssä kääntymistä. Vuoteisiin on mahdollista saada myös apuvälineitä, kuten nousutukia.
Kun sänkyyn valitsee riittävän korkeat jalat, siitä on helpompi nousta. Sopiva polvien kulma sängyllä istuessa on noin 90 astetta. Korkeus helpottaa myös sängyn alta siivoamista.
Lähteet: Jari Ylinen – Nukkumisergonomia (Medirehabook kustannus), Jenni Ahopelto – Paranna untasi (Fitra), Terveyskirjasto sekä fysioterapeutit Pekka Kurki, Vepsäläinen ja Kati Virtanen, Unikulma.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 19/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Petaa puhtaasti
- Peitto ja tyyny on hyvä tuulettaa kerran pari kuukaudessa. Samalla myös petauspatjan voi imuroida tai viedä ulos raikastumaan.
- Peitto on syytä pestä 1–2 kertaa ja tyyny 2–3 kertaa vuodessa 60 asteessa. Huomaa, että petivaatteille riittää 1/3 tavallisesta pesuaineen määrästä.
- Tyyny tulisi vaihtaa parin kolmen vuoden välein, koska se kerää ihosta ja hiuksista rasvaa, likaa ja kemikaaleja. Siinä ajassa tyyny usein menettää jo nukkumisominaisuutensakin. Petauspatja olisi hyvä vaihtaa noin viiden vuoden välein.
