Jatkuva väsymys ja unisuus voi olla merkki sairaudesta. Aina niin ei ole, vaan taustalla voi yksinkertaisesti olla univelkaa. Näin erotat liikaunisuuden ja korvausunen toisistaan.

Iäkäs läheinen nukkuu mahdottoman paljon: pitkiä yöunia ja lisäksi vielä päiväunia. Pitäisikö huolestua?

– Riippuu siitä, kuinka paljon tavallista pidempään hän on alkanut nukkua ja kuinka kauan tilanne on jatkunut, sanoo Timo Partonen, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja psykiatrian erikoislääkäri .

– Jos ihminen nukkuu itselleen poikkeuksellisen pitkiä unia useana yönä viikossa tai joka yö, ja yöuni venähtää itselle tavanomaisesta määrästä noin tunnin tai enemmän, puhutaan liikaunisuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lisääntyneen unentarpeen lisäksi liikaunisuus voi tarkoittaa myös tavanomaisesta poikkeavaa päiväväsymystä ja nukahtelutarvetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Korvausunet ovat eri asia

Silloin tällöin on tietysti ihan normaalia nukkua enemmän. Jos on esimerkiksi nukkunut yön tai pari liian vähän ja sitten saa nukkua niin pitkään kuin mahdollista, nukutaan niin sanottuja korvausunia. Ne ovat usein huomattavasti pidempiä kuin tavalliset yöunet.

– Usein korvausunet kestävät vain noin yhden yön, Partonen sanoo.

Liikaa nukkuminen kertoo usein muutoksesta terveydentilassa. Elimistö yrittää kerätä itselleen voimia ja vastustuskykyä .

– Ihmisellä voi olla esimerkiksi alkava sairaus, jota ei vielä ole alettu tutkia, mutta jonka vuoksi elimistö oireilee.

Taustalla voi olla uniapnea

Yleisimpiä liikaunisuuden syitä ovat sairaudet, jotka häiritsevät ja rikkovat unirytmiä niin, että yöuni ei virkistä. Tällaisia ovat erilaiset keuhkosairaudet, joita aiheuttaa esimerkiksi tupakointi. Myös uniapnea on keuhkosairaus, jonka riski lisääntyy iän myötä.

– Uniapnea aiheuttaa poikkeavaa väsymystä. Ihminen voi nukkua pidempiä yöunia ja myös jopa tuntien mittaisia päiväunia.

Alkava muistisairauskin rikkoo unen rakennetta ja aiheuttaa yöllistä valvoskelua. Se voi näkyä päiväunien lisääntymisenä ja torkkumisena päiväaikana.

Muita liikaunisuutta aiheuttavia sairauksia ovat tyypin 2 diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, erilaiset tulehdussairaudet eli infektiot ja masennus. Noin kolmannes masentuneista nukkuu tavallista pidempiä yöunia.

– Masennuksen yhteydessä liikaunisuus on nuorilla tavallisempaa. Vanhemmiten masennus näkyy yleensä unettomuutena.

Joskus liikaunisuuden taustalla voi olla harvinainen keskushermostoperäinen sairaus, kuten narkolepsia tai ilman tunnettua syytä alkava hypersomnia, mutta niitä sairastaa vain noin yksi 2 000:sta.

Unentarve on yksilöllistä

Se, mikä toiselle on liikaa nukkumista, voi olla toiselle ihan normaalia. Ihmisen sisäsyntyinen unentarve vaihtelee yksilöllisesti. Aikuisilla yöunen tarve on tavallisesti jotain kuuden ja yhdeksän tunnin välillä.

– Yhdelle noin seitsenkymppiselle voi riittää seitsemän tuntia unta yössä, jotta hän pysyy terveenä ja virkeänä ilman päiväunia. Toinen tarvitsee yhdeksän tuntia joka yö .

Oma unentarve on hyvin pysyvä ominaisuus läpi aikuisiän. Ihminen ei siis tarvitse iäkkäämpänä enemmän unta kuin työikäisenä.

– Joillekin voi käydä niin, että eläkkeelle jäädessä varsinkin päiväunet alkavat maittaa aiempaa enemmän, mutta usein silloin myös yöuni lyhenee, Timo Partonen sanoo.

Syy selviää lääkärissä

Toisaalta jos eläkkeen alussa yöunet pitenevät, voi olla, että työvuosina on nukkunut jatkuvasti liian vähän. Jos muu elämä sujuu hyvin ja on terve ja toimintakykyinen, lisääntyneestä unentarpeesta ei pidä heti huolestua.

– Mutta jos pitkään nukkuminen tuntuu vähentävän toimintakykyä päivällä, sen syitä kannattaa selvittää.

Liikaunisuuteen ja unettomuuteen pätee sama ohje: kuukausi on pitkä aika kärsiä. Jos on nukkunut tavanomaista enemmän noin kuukauden tai pidempään, syitä kannattaa selvittää lääkärissä.

Lääkäri tutkii asiaa kysymällä, miten liikaunisuus on alkanut ja miten potilas on aiemmin nukkunut. Haastattelemalla tai kyselylomakkeella lääkäri selvittää myös esimerkiksi masennuksen oireita.

– Tavallisesti tehdään myös kliininen tutkimus, jossa kuunnellaan sydän ja keuhkot ja otetaan verinäytteet esimerkiksi diabeteksen ja muiden sairauksien selvittämiseksi. Myös keuhkokuva olisi hyvä ottaa, Partonen sanoo.

Unihäiriöt tutkitaan

Jos selvitetään uniapneaa, tehdään yleensä kotona yöpolygrafia, jolla tutkitaan unenaikaisia hengityshäiriöitä. Jos selkeää selitystä ei löydy, voidaan tarvita yön aikana tehtävä unipolygrafia, joka on hieman laajempi unihäiriöiden tutkimus.

Kevyempi vaihtoehto on aktigrafia, liikeaktiviteettiin perustuva mittaus, jolla tutkitaan esimerkiksi vuorokausirytmiä, unen tehokkuutta sekä unenaikaista liikehdintää. Näitä käytetään julkisessa terveydenhuollossakin.

Unipäiväkirja avuksi

Yksi hyvä keino unenseuraamiseen on uni-valvepäiväkirja. Kirjaa ylös vähintään viikon mutta mieluummin useamman viikon ajan, milloin käyt iltasin nukkumaan, milloin heräät ja miten pitkiä päiväunia nukut. Päiväkirjaan voi kirjata myös, jaksatko esimerkiksi liikkua ja syödä kuten normaalisti.

– Uni-valvepäiväkirjaa voi pitää jo ennen kuin menee lääkärille. Sen avulla voidaan saada selville, millaista vaihtelua unien määrässä on, miten usein nukkuu liikaa ja miten nukkuminen vaikuttaa muuhun elämään.

 

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 15/22.

Sittenkin korvausunta?

Jos vuorokauden uniaika on pidentynyt tunnilla tai enemmän, kyse voi olla liikaunisuudesta. Jos on kertynyt univelkaa, pidemmät unet voivat olla korvausunia.

Kokeile, auttaako unirytmin säännöllistäminen. Mene illalla aina samaan aikaan nukkumaan ja herää samaan aikaan. Älä nuku päiväunia. Liiku, ulkoile ja seurustele ihmisten kanssa päivällä.

Pidä huolta terveellisistä elintavoista. Ne parantavat yöunen laatua. Vältä alkoholin käyttöä ja luovu tupakoinnista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla