20 kysymystä unesta – Katso asiantuntijoiden vastaukset

1. Voiko syy uniongelmiin olla vaihdevuosissa? 

Unihäiriöt ovat tavallinen vaihdevuosioire, ja monella yli 60-vuotiaalla on vielä vaihdevuosioireita. Osalla oireita on yli seitsenkymppisenäkin, ja niitä saattaa ilmaantua, jos lopettaa hormonikorvaushoidon. Joka kymmenennellä naisella on kuumia aaltoja ja hikoilupuuskia vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista.

Jos uniongelmat liittyvät vaihdevuosioireiluun, hoidoksi voidaan pohtia hormonikorvauslääkitystä, jos sille ei ole esteitä. Se on silloin parempi hoito unettomuuteen kun unilääkkeet. On tehokkaampaa ja turvallisempaa hoitaa unettomuuden oikeaa syytä. 

2. Vaikuttavatko lääkkeet uneen? 

Esimerkiksi verenpainelääkkeet ja mielialalääkkeet voivat lisätä päiväaikaista väsymystä. Tablettikortisonilääkkeiden ja joidenkin sydänlääkkeiden käyttöön voi puolestaan liittyä unettomuutta. Aina kyse ei ole suoraan lääkeaineen vaikutuksesta, vaan syy voi olla sekundaarinen: esimerkiksi verenpainelääkkeet voivat lisätä yöllisten vessakäyntien määrää ja siten heräilyä. Joskus myös lääkkeiden yhteiskäyttö voi aiheuttaa uniongelmia.

3. Voiko älykellon mittauksiin luottaa? 

Omaa tunnetta ja toimintakykyä kannattaa uskoa. Älykellot mittaavat esimerkiksi liikettä, sykettä, lämpötilaa ja happisaturaatiota ja yhdistävät tietoja analyysin tueksi, mutta ne eivät voi tietää, onko ihminen unessa vai ei. Niiden tiedoissa on usein myös isoja eroja: esimerkiksi eri univaiheiden määrä voi heitellä jopa tunneilla laitteesta riippuen.

Pidemmän aikavälin seurannassa älykello voi olla hyvä apuväline. Jos laite kertoo useampana yönä yön aikaisesta happisaturaation laskusta ja olo on päivällä hyvin väsynyt, syynä voi olla uniapnea.

4. Miksi maakuuhuoneen pitäisi olla viileä? 

Hikoiluun herääminen on yleistä, ja se voi häiritä unta. Paleleminenkaan ei ole hyvä, sillä nukkuessa elimistön lämpötila hiukan laskee. Hyvä ratkaisu on viilentää huone mutta kääriytyä lämpimään peittoon.

5. Mistä tiedän, että olen nukkunut hyvin? 

Jos heräät aamulla väsyneenä, se ei välttämättä tarkoita, että olisit nukkunut huonosti. Jos päivällä ei väsytä ja uuvuta, todennäköisesti olet nukkunut hyvin.

6. Miksi unettomille suositellaan aina samoja keinoja? 

Unen huollon ohjeet ovat enimmäkseen perusasioita, jotka liittyvät unta edistäviin elintapoihin, nukkumistottumuksiin ja nukkumisolosuhteiden vahvistamiseen. Niitä ovat esimerkiksi kofeiinin käytön rajoittaminen ja säännöllinen heräämisaika. Vain yhden tai kahden asian korjaaminen ei välttämättä auta, joten siksi neuvoja toistellaan.

Elintapa- ja nukkumisohjeiden lisäksi esimerkiksi itse tehtävistä hengitys- ja rentoutusharjoituksista on tutkitusti hyötyä. Myös esimerkiksi unihoitajan uniterapiasta on apua: esimerkiksi uniapnean tai levottomien jalkojen aiheuttamaa unettomuutta hoidetaan sillä.

Univaikeuksissa voi kokeilla nukahtamispillereitä lyhytaikaisesti lääkärin määräyksellä. Nykyään suositellaan kuitenkin mieluummin väsyttäviä mielialalääkkeitä, joilla on vähemmän haittavaikutuksia.

7. Vaikuttaako kahvin tai teen juominen illalla uneen? 

Kaikkia kofeiini ei piristä liikaa, toiset taas kokevat, että jo iltapäivällä juotu kahvikuppi pilaa yöunen. Kofeiinin puoliintumisaika on pitkä: puolenpäivän aikaan juotu kahvi voi vaikuttaa elimistössä vielä illalla ja pidentää nukahtamisaikaa.

8. Miten aivot valmistellaan nukkumaan? 

Nukkumaanmenon valmistelu yleensä auttaa nukahtamista. Aivoja aktivoivia vilkkaampia tekemisiä kannattaa välttää: esimerkiksi liian rajuja ja ja kiihdyttäviä ohjelmia ei kannata katsoa, jotta ne eivät jää mieleen pyörimään.

Älylaitteiden ruuduilta silmiin tuleva sinivalo häiritsee unta. Ne kannattaisi sulkea tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Lämmintä voi juoda, jos se tuntuu hyvältä. Itselle sopiva kevyt iltapala tuo tutun rutiinin, ja aivot tietävät, että on pian aika käydä unille. Nälkäisenä uni ei tule niin helposti.

9. Milloin huonosti nukkuminen ei johdu vain iästä? 

Jos nukahtamisvaikeudet tai vaikeus nukahtaa uudelleen yöllä jatkuvat yli kuukauden tai huonosti nukuttuja öitä on vähintään kolme kertaa viikossa kolmen kuukauden ajan, syynä voi olla jokin sairaus. Myös jos huonosti nukkuminen alkaa haitata omaa toimintakykyä ja päivisin olo on kurja, kannattaa mennä hoitajalle tai lääkärille.

Ikääntyneillä syyksi voi selvitä esimerkiksi uniapnea: vähintään lievää uniapneaa on kaikista yli 60-vuotiaista 65 prosentilla ja yli 70-vuotiaista miehistä jopa 80 prosentilla. Myös levottomat jalat -oireyhtymä on melko yleinen vaiva. Unettomuutta voivat aiheuttaa myös masentuneisuus, sydänsairaus, verisuonten tai keuhkojen sairaus tai muistisairaus.

10. Miksi nukun eläkkeellä paremmin kuin työikäisenä? 

Mieleiseenkin työhön liittyvä kiire, stressi ja ylirasitus voivat aiheuttaa unettomuutta. Kun stressitekijät jäävät pois eikä illalla tarvitse miettiä aamuheräämistä, uniongelma voi korjaantua. Eläkkeellä myös unirytmi voi muuttua säännöllisemmäksi.

11. Miksi sanotaan, että uni puhdistaa aivot? 

Vaikka unen aikana ihmisen keho lepää, aivot ovat aktiiviset. Aivokudoksesta poistuu haitallisia kuona-aineita, muun muassa beeta-amyloidia, joita sinne on kertynyt hereillä ollessa energia-aineenvaihdunnan seurauksena.

Beeta-amyloidilla on todettu yhteys Alzheimerin tautiin, ja sen vaikutusta on tutkittu paljon. Mutta vielä ei tiedetä, lisäävätkö uniongelmat Alzhemerin taudin riskiä. Unen aikana aivoissa tapahtuu myös muistiin ja oppimisen liittyvää tiedonkäsittelyä ja järjestelyä. Osa valveilla syntyneistä muistijäljistä aktivoituu ja lujittuu, osa pyyhkiytyy pois.

12. Miksi pienetkin murheet kasvavat yöllä isoiksi? 

Vilkkaassa tilassa oleva mieli lähtee vaeltamaan, kun ollaan sängyssä paikallaan. Murheet paisuvat, koska asioille ei silloin voi tehdä mitään. Päiväsaikaan henkistä tasapainoa voi myös pitää yllä psyykkisillä puolustusmekanismeilla, esimerkiksi järkeistää tai suhteuttaa tapahtumia huumorilla, mutta unessa puolustusmekanismit heikkenevät.

13. Miksi huolet ylipäänsä häiritsevät unta? 

Huolet ja stressaavat tapahtumat tuottavat psykologista ylivireyttä, joka voi estää nukahtamista ja tehdä unessa pysymisestä hankalaa.

Jos menee nukkumaan ennen kuin mieli on irrottautunut päivän aktiviteeteista, mieli ja ruumis ovat levottomia ja aktivoivat erilaisin ärsykkein aivokuorta, mikä aiheuttaa ylivireyttä. Huonon unen ja nukahtamisen pelosta voi myös tulla noidankehä: ensin unta häiritsevät huolet, mutta sitten sitä alkaa häiritä pelko siitä, ettei saa unta.

14. Miten mieleen nousevista huolista voisi päästä eroon? 

Pidä huolihetki: tee illalla kynällä paperille lista asioista, jotka ovat mielen päällä. Jos mahdollista, kirjoita myös ratkaisuehdotus. Näin huolet on käyty läpi ja ne ehkä kiusaavat vähemmän. Yöllä voit kokeilla samaa: kirjoita asia ylös ja päätä, että ratkot sitä seuraavana päivänä. Sekin voi auttaa, että nouset ylös ja teet jotain muuta, vaikkapa neulot tai täytät sanaristikkoa, kunnes alkaa nukuttaa. Myös hengitys- ja rentoutusharjoitukset usein auttavat. Joskus pitää oppia hyväksymään, että aina ongelmiin ei ole ratkaisua.

15. Haittaako, jos uni katkeaa yöllä vessakäynteihin? 

Iäkkäälle voi olla ihan normaalia herätä jopa 2–4 kertaa yössä. Siitä ei ole välttämättä haittaa, jos pääsee nopeasti takaisin uneen. Joskus katkonainen yöuni voi johtaa liian lyhyeen kokonaisuniaikaan. Se lisää lihavuutta, alttiutta tulehduksille ja erilaisten onnettomuuksien riskiä sekä vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan. Katkonaisuus voi heikentää yöunen laatua, jolloin uni ei virkistä ja päivisin muisti pätkii ja väsymys vaivaa.

Jos uni katkeilee useiden vessakäyntien vuoksi, niiden syy on hyvä selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi virtsateissä oleva tulehdus tai uniapnea, joka aiheuttaa yöllistä virtsaamistarvetta, miehillä myös eturauhasongelmat.

16. Väheneekö unentarve ikääntyessä? 

Aikuisen unentarve on noin 6–9 tuntia. Ikääntyessä unentarve ei vähene, mutta unen rakenne muuttuu: keski-ikäisiin verrattuna syvän unen määrä yleensä vähenee ja korvaantuu kevyellä unella. Kevyen unen lisääntyminen lisää yleensä yöheräilyjä, jolloin unet jäävät usein entistä lyhemmiksi. Moni kuittaa vajeen ottamalla aiempaa useammin päiväunia.

17. Jos herää liian aikaisin aamulla, pitääkö luopua päiväunista? 

Jos varhainen herääminen on ongelma, kannattaa jättää päiväunet pois. Yli puoli tuntia kestävät päiväunet voivat vähentää yöunen määrää. Nuku päivällä vain ihan lyhyet nokoset.

18. Miksi nukahtaminen tuntuu vanhemmiten vaikeammalta? 

Esimerkiksi erilaiset sairaudet, vaivat ja lääkitykset voivat vaikeuttaa nukahtamista. Osansa on myös päiväaikaisen ja fyysisen rasituksen vähenemisellä: illalla väsymys ja nukahtamista helpottava unipaine ei ole samanlaista kuin työikäisenä. Liikunnan ja aktiviteettien lisääminen päivään voi siis auttaa unentuloa.

19. Voiko yöunet korvata useilla päiväunilla? 

Jos ei voi nukkua yöllä tarpeeksi, tilannetta voi osittain korjata päiväunilla. Silti terveyden kannalta parempi olisi yksi hyvä unijakso yöllä. Ihmisen elimistö tarvitsee nimenomaan yöunta, sillä eri elimillä ja kehon toiminnolla on niin sanottu keskuskello, joka toimii kahden periaatteen pohjalta: päiväsaikainen valvominen aiheuttaa unipainetta yötä kohti ja nukkumaan mennään illalla valon määrän vähentyessä. Jos nukkumisrytmi poikkeaa tästä hyvin paljon, elimistön toiminta voi häiriintyä.

20. Mitä kannattaa tehdä, jos kipu häiritsee unta? 

Selvitä, mistä vaivat johtuvat ja onko vaivojen hoito ja lääkitys oikeanlaista. Kivut ja säryt olisi hyvä saada kuriin, jotta ne eivät aiheuta unettomuuskierrettä.

Asiantuntijat: Suomen Unitutkimusseuran puheenjohtaja, Tyksin keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ulla Anttalainen, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Unitutkija ja neurologiaan erikoistunut yleislääkäri Eemil Partinen, Terveystalo. Lähteenä myös Duodecim-lehti ja Terveyskirjasto.

Tämä on tiivistelmä jutusta, joka on julkaistu ET-lehdessä 19/23. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole vielä ET-lehden tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tee tilaus täällä.