Mikä on tämän sormuksen rahallinen arvo? Rasian päällä on nimi.Markus

Yleensä jalometalliesineitä koskeviin kysymyksiin on miltei mahdoton vastata ellei mukana tietoja leimoista. Tässä kysymyksessä oli poikkeuksellisesti mukana selkeä kuva esineen leimoista, joten otetaanpa esine mukaan.

Kyseessä miesten monogrammisormus, jonka on tehnyt Tammisaaressa kultaseppä Martin Broman 1907. Sormus on 18 karaatin kultaa.
Rasian kannessa oleva (etu)nimi ei välttämättä liity sormukseen lainkaan, koska rasian sisällä on lappunen, jonka mukaan sormus on annettu (uudestaan) 1935 tässä rasiassa. Sormuksen sisäkaiverrus taas on tekovuodelta.

Jos ja kun sormuksella ei ole kysyjälle tunnearvoa, sen arvo on raadollisesti jalometallin arvo, koska koruna se ei monogrammeineen kiinnosta muita kuin korkeintaan alkuperäisen omistajan sukua.

Jalometalliarvokaan ei ole vähäinen, koska sormus näyttää melko painavalta. Sormus siis tarkalle vaa'alle ja paino muistiin.

Päivän hinnan laskemiseksi muutamia lukuja: Puhtaan kullan hinta vaihtelee päivittäin suunnilleen haarukassa 1700–1800 dollaria/unssi. Kultaunssi (troy ounce) on noin 31,1 grammaa. 18 karaatin kullassa on puhdasta kultaa 75 %. Euro maksaa noin 1,25 dollaria.

Kaikkien laskutoimitusten lopputulema siis on kutakuinkin muistoarvoa vaille jääneen kultaesineen hinta.

Vierailija

Vanha kultasormus

Kultasormusten arvon määrittäminen kotikostein onnistuu jotenkin, mutta usein kannattaa turvautua ammattilaisen apuun. Kullan hinnan näkee esimerkiksi http://www.myykultasi.fi/kullan-hintavertailu/ sivulta, mutta tietysti se koskee vain puhdasta kullan osuutta, eikä suinkaan kultakorun designia puhumattakaan tunnearvosta. Toisaalta jos kultakoru on itselle tarpeeton, en näe mitään syytä sitä välttämättä säilyttääkään. Kulta on kuitenkin arvokas alkuaine ja sen jälleenmyyminen on suhteellisen...
Lue kommentti
Emilia-kannu.
Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.