Lievä aivoinfarktikaan ei pystynyt hidastamaan meikkaaja Raili Hulkkosen, 75, työtahtia. Säikähdyksestä selvittyään hän huomasi, että parin pillerin lisäksi oma elämänilo on paras lääke.

Studion valot syttyvät, bändi soittaa ensimmäiset cha chan rytmit ja Kiti Kokkonen pyörähtää lattaritanssiin tanssinopettajansa kanssa. Pari minuuttia myöhemmin Kiti on tullut hurmanneeksi niin yleisön kuin Tanssii tähtien kanssa -tuomaristonkin.

Raili Hulkkonen seuraa studiolla tanssia silmä tarkkana. Vain hetki sitten hän viimeisteli Kitin esiintymismeikin ja olo on vähän kuin oma suojatti olisi parketilla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

–On hienoa nähdä, mitä naiselle tapahtuu, kun meikkaus etenee. Hän ihan kohoaa ja alkaa kukoistaa, Raili juttelee seuraavana päivänä työhuoneellaan Helsingin Eirassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kohtaloon uskova realisti

Valtakunnan ykkösmeikkaajaksikin tituleeratun Railin tuntevat ”kaikki”. 

Eilisen työrupeamasta ei näy väsymyksen jälkiä. Raili on tottunut pitkän uransa aikana siihen, että keikka saattaa kestää puolikin vuorokautta. Jotta sen jaksaa, on valmistauduttava hyvin.

Tänäänkin Raili on herännyt kotona Espoon Olarissa kello 6.30 ja pukeutunut vaatteisiin, jotka on valinnut jo edellisiltana. Se on järjestelmällisyyttä. Joskus harvoin, kun vaatevalinnat jäävät aamuun, lopputuloksena on katastrofi.

On katastrofi, jos vaatteita ei ole valittu jo illalla. 

–Työpäivät ja -viikot suunnittelen hyvin, mutta elämästä laajemmin ajattelen eri tavalla. Olen realisti ja uskon kohtaloon. Joihinkin asioihin voit vaikuttaa, mutta kokonaisuuteen et paljonkaan. Elämässä käy niin kuin on tarkoitettu, Raili sanoo.

Epäily aivoinfarktista säikäytti

Kyky ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat on kantanut Railin läpi paljon vaikeaden aikojen.

Vakava paikka oli vuonna 2004, kun rintasyöpä pysäytti. Asiat etenivät nopeasti: rinnan ja imusolmukkeet säästävään leikkaukseen viikossa ja sädehoitoa jatkoksi.

Vaikeinta oli perua kuvauskeikka.

Jälkikäteen mielen on monet kerrat täyttänyt kiitollisuus julkista terveydenhuoltoa kohtaan. Mutta Raili ei olisi Raili, ellei mieleen tulisi muutakin:

–Vaikeinta oli sittenkin soittaa muotisuunnittelija Ritva-Liisa Pohjalaiselle ja perua kuvauskeikka. Olen ihan kauhea muija, kun oikein ajattelee, Raili soimaa itseään.

Tuoreempi herätys tapahtui viisi vuotta sitten, kun Raililla epäiltiin lievää aivoinfarktia.

Silloinkin hän oli töissä, kuinkas muuten, tällä kertaa meikkaamassa Maarit Hurmerintaa tämän kotona.

–Nousin tuolista ja ihmettelin, että kylläpä jalat tuntuvat raskailta. Ihmettelin, mutta en sanonut Maaritille mitään, vaikka olen tuntenut hänet 30 vuotta.

Kummallinen olo oli ohi sekunneissa. Ensimmäisenä mieleen tuli, pystyisikö hän ajamaan autoa. Seuraavassa hetkessä hän muistaa kävelleensä vessaan ja toimineensa kaikessa äärimmäisen rauhallisesti.

Olo oli huono, mutta en sanonut mitään.

Autoon hän pääsi ja ajoi seuraavana päivänä työkeikalle Mikkeliin ja vielä sitä seuraavana Poriin.

–Koska enhän minä tiennyt, mitä minulle oli tapahtunut.

Pillerit on siis otettava

Myöhemmin neurologin vastaanotolla asia selvisi. Kuvauksissa näkyi aivoissa vaaleita kohtia, yksi aavistuksen verran selkeämpänä. Diagnoosi: mahdollinen lievä aivoinfarkti.

–Ensin ajattelin, että miten minun nyt täytyy elää. Mutta sitten totesin, että ei tällaisille asioille mitään voi. En ole siksi jäänyt asiaa niin kovasti murehtimaan.

Jokin kuitenkin muuttui: diagnoosista asti päivärutiineihin on kuulunut ”pikkuaspiriini”, samoin kolesterolilääkitys, jonka Raili oli aiemmin laiminlyönyt välillä muistaen, välillä unohtaen. Enää niin ei tapahdu.

Oli pakko uskoa, että äidin kautta perimässä saatu kohonnut kolesteroli ei muuten pysy kurissa, ei vaikka miten terveellisesti söisi ja pitäisi itsensä hoikkana. Nyt lääkitys on kunnossa, ja verenpainekin pysynyt kurissa.

–Isä sai syödä voita ilman mitään terveyshaittoja. Mutta minä ja siskoni perimme äidiltä taipumuksen kohonneeseen kolesteroliin, vaikka elämäntavat olisivat kunnossa.

Lue lisää: ETT 10/2021, Raili Hulkkonen: ”Siirrän ikävät ajatukset taka-alalle”

Sisältö jatkuu mainoksen alla