Auttaako lääke muistia?
Lääkkeen vaikutus voi näkyä muistisairaan arjessa niin, että pukeutuminen, laskujen maksaminen, ruuanlaitto ja harrastukset sujuvat pidempään omatoimisesti. Nykyiset lääkkeet eivät paranna sairautta, mutta uusia on kehitteillä.
Jos sairastun muistisairauteen, voidaanko sitä hoitaa lääkkeillä?
Yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, on lääkehoitoja, joilla pyritään hidastamaan oireiden etenemistä.
Samat lääkkeet toimivat myös esimerkiksi Lewyn kappale -taudissa ja Parkinsonin tautiin liittyvässä muistisairaudessa.
Aivoille tekee hyvää, kun niitä vaivaa.
Verisuoniperäisessä muistisairaudessa on tärkeää hoitaa myös kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä diabetes. Verisuoniperäinen muistisairaus voi olla seurausta esimerkiksi aivoinfarktista.
Muistisairauden hoito on kokonaisuus, jossa lääkkeet ovat vain yksi osa. Myös liikunta, uni, terveellinen ruoka ja sosiaalinen elämä ovat tärkeitä. Aivoille tekee hyvää, kun niitä vaivaa.
Mitä hyötyä muistilääkkeistä on, jos ne eivät paranna sairautta?
Vaikka nykyiset lääkkeet eivät paranna muistisairautta, ne voivat hidastaa oireiden etenemistä ja auttaa säilyttämään toimintakyvyn pidempään.
Lääkehoidon teho on yksilöllinen, kuten sairauden kulkukin. Sen vaikutus voi näkyä arjessa esimerkiksi niin, että pukeutuminen, laskujen maksaminen, ruoanlaitto tai harrastuksiin osallistuminen onnistuvat pidempään omatoimisesti.
Lääkkeet voivat auttaa keskittymään ja pysymään paremmin keskustelussa mukana.
Lääkehoidon teho on yksilöllinen, kuten sairauden kulkukin.
Läheiset saattavat huomata, että ihminen on aktiivisempi ja aloitekykyisempi ja tauti etenee rauhallisemmin. Myös sairauteen liittyvät levottomuus, ärtyisyys tai mielialan lasku voivat lievittyä lääkehoidolla.
Jos hoitaa muistisairasta läheistä, pienetkin arjen parannukset usein merkitsevät molemmille paljon.
Kannattaako lääkettä käyttää, jos pärjää vielä ihan hyvin?
Hoito on tärkeää aloittaa heti, kun sairaus on todettu.
Sairaudessa aivojen hermosoluja vaurioituu vähitellen. Lääkkeet eivät pysty palauttamaan jo menetettyjä hermosoluja. Ne tukevat hermosolujen välittäjäainetoimintaa ja niitä yhteyksiä, jotka vielä toimivat.
Lääkkeet eivät pysty palauttamaan jo menetettyjä hermosoluja.
Mitä aikaisemmin lääkehoidon aloittaa, sitä enemmän toimivaa hermoverkkoa on vielä jäljellä ja sitä enemmän lääkkeestä voidaan saada hyötyä.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa lisäkuukausia tai -vuosiakin, jolloin pystyy asumaan kotona ja tekemään itselleen tärkeitä asioita.
Tuleeko muistisairauksien hoitoon uusia lääkkeitä?
Tulee ja on jo tullutkin. Muistisairauksiin saadaan todennäköisesti parempaa hoitoa tulevina vuosina.
Pistoksena annettavat biologiset hoidot, lekanemabi ja donanemabi, vähentävät aivoihin sakkautuvaa haitallista amyloidiproteiinia.
Ne ovat ensimmäisiä lääkkeitä, jotka kohdistuvat sairauteen liittyviin muutoksiin ja pyrkivät hidastamaan Alzheimerin taudin etenemistä.
Toistaiseksi ne sopivat sivuvaikutusten takia vain harvoille. Hoito on maksettava itse ja se on kallista, kokonaisuudessaan jopa yli 40 000 euroa vuodessa.
Asiantuntija: muistisairauksien professori, neurologian erikoislääkäri Anne Koivisto, Helsingin yliopisto, HUS ja KYS.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 12/2026 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
