Egyptissä luostaria maalaava Helena Nikkanen, 77: "Teen töitä lähes koko valveillaoloaikani"
Kun Helena Nikkanen jäi eläkkeelle, hänet kutsuttiin Egyptiin maalaamaan luostarikirkko. - Se tuntui uskomattomalta, vaikka riemuun sekoittui myös suuri vastuu.
Joka sunnuntai menen aamukuudelta ehtoollisjumalanpalvelukseen. Muuten teen töitä Anaforan luostarissa Egyptissä lähes koko valveillaoloaikani.
Arkena kahdeksalta on aamukokous ja sen perään aamiainen. Sitten alan maalata luostarin kirkkoa.
Sitä työtä olen tehnyt jo 15 vuoden ajan.
Uusi elämä eläkkeellä
Vamistuin aikoinani kuvaamataidon opettajaksi Ateneumista. Työurani tein ortodoksisen kirkkokunnan konservaattorina.
Kun Valamon luostariin saatiin uusi rakennus kirjastolle ja konservointilaitokselle, muutin Heinävedelle. Valamosta pääsin myös eläkkeelle, ja vietän vieläkin kesäni siellä.
Työni ohella opetin konservaattorikoulussa. Ohjelmaan kuului kahden kuukauden työskentely ulkomailla.
Vietän vieläkin kesäni Valamossa.
Kun mietin, missä opiskelijaryhmän kanssa olisi hyvä työskennellä, egyptiläinen kollegani suositteli minulle Anaforan koptiortodoksista luostariyhteisöä. Siellä oli huonokuntoisia ikoneita meille kunnostettavaksi.
Kurssin päätyttyä piispa Thomas sanoi minulle, että olen tervetullut Anaforaan opettamaan ikonimaalausta eläkkeelle jäätyäni.
Pari vuotta myöhemmin jäin eläkkeelle ja noudatin piispa Thomaksen kutsua ja lähdin taas Egyptiin.
Kun luostarin kirkko valmistui vuonna 2011, piispa Thomas sanoi minulle, että olen Jumalan tänne lähettämä, joten minä ja ikonimaalarinunnat saamme tämän tehtävän.
Se tuntui uskomattomalta, vaikka riemuun sekoittui myös suuri vastuu.
Aloitimme Ylösnousemuksen kirkon sisäseinien ja -katon maalaamisen vuonna 2011.
Työtä oli valtavasti. Kirkko on 36 metriä pitkä ja sen sisäkorkeus on 12 metriä. Ajattelin, etten varmaan elä niin pitkään, että näkisin työn valmiina.
Toisin kävi. Apuna on ollut lukuisia vierailevia talkoolaisia niin Egyptistä, Suomesta kuin muualtakin.
Eräskin talkoolainen maalasi kaksi kuukautta pelkästään oliivipuun oliiveja. Kaikki on yritetty tehdä viimeisen päälle.
Ajattelin, etten varmaan elä niin pitkään, että näkisin työn valmiina.
Nyt työmme jatkuu kirkon ulkoseinien ja kirkkoa ympäröivän muurin syvennysten maalaamisella. Työ on vähintään yhtä suuri kuin 11 vuotta kestänyt kirkon sisäosien kuvitus.
Stressiä en silti koe. Työt saavat edetä täällä omaan tahtiin.
Anaforassa olo on tuonut minulle terveyttä, ajattelemisen aihetta ja paljon iloa. Täällä ei ehdi masennukseen vaipua.
Aamukokouksissa Anaforan perustaja piispa Thomas opettaa meitä. On hienoa, että eläkepäivänikin ovat jatkuvaa opiskelua ja henkistä koulua.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 6/2026 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
