Näyttelijä Eija Ahvo, 70, viettää paljon aikaa lastenlastensa kanssa. Hän on saanut heiltä myös yllättävää tukea kieliharrastuksiinsa. Espanja on Ahvon intohimo, ranska laulukieli.
moottorivene / soutuvene
Asumme järven rannalla Kirkkonummella ja kalastamme mieheni Matin kanssa ympäri vuoden. Pidän soutamisesta, siinä on jotain ikiaikaista. Moottorivenettä meillä ei ole koskaan ollut.
Jos talvella on jäätä, laitamme verkot: teemme jäähän kaksi reikää ja pujotamme verkon jään alle. Lahnat savustamme, ahvenet paistamme ja hauista teemme munahaukea: keitämme kalan ja tarjoamme sen munakastikkeen kera. Inhoan verkkojen puhdistamista, se on Matin hommia.
lähityö / etätyö
Etätyössä on paljon hyvää. Esimerkiksi etäkokousten takia matkustaminen on vähentynyt, ja se säästää luontoa.
Näyttelijäntyötä ei kuitenkaan voi tehdä etänä, kehonkieli on niin tärkeä osa vuorovaikutusta. Biisiä tai koreografiaa ei voi harjoitella etänä, eikä flowtilaa synny ilman oikeaa vuorovaikutusta.
Onneksi olen korona-aikana voinut tehdä äänikirjoja ja dubbauksia. Olen lukenut studiossa digitaalista aapista ja Eeva Kilven kirjoja.
tekeminen / puhuminen
Kaikki tunteet kuuluvat elämään. Kun jokin ottaa minua kotona päähän, alan tiskata ja olo helpottuu. Käsien työskentely yhtä aikaa vaikuttaa aivoihin. Tykkään muutenkin tiskaamisesta.
Jos ottaa päähän oikein kovasti, lähden metsään päästelemään ärräpäitä. Sen jälkeen tilanne täytyy tosin vielä purkaa. Ärsytyksen syy voi olla ihan muussa kuin siinä, mikä nosti kiukun pintaan. Joskus, kun verensokeri on alhaalla, kaikki ärsyttää.
espanja / ranska
Olen pitkään opiskellut espanjaa. Sain kipinän kuubalaiselta laulajattarelta Omara Portuondolta, joka keikkaili Suomessa 1970-luvulla.
Silloin en vielä tiennyt, että tyttärenpoikani tulisivat olemaan espanjankielisiä. Nyt he opettavat minulle espanjaa. Lisäksi katson espanjankielisiä tv-sarjoja.
Pojantytär käy ranskalaista koulua Helsingissä. Hän puhuu täyttä päätä ranskaa, joten hänen kanssaan verryttelen kouluranskaani. Ranska on laulukieleni, ja Edith Piaf yksi idoleistani.
kävely / kuntosali
Liikun paljon kotini lähellä metsissä, joissa pitää nostaa jalkaa, kiivetä ja laskeutua. En tarvitse kuntosalikorttia, sillä metsäkävely polkujen ulkopuolella on hyvää liikuntaa ja samalla mielen ja kehon kuntosali. Otan aina reppuun mukaan runokirjan ja istahdan välillä lukemaan runoja.
muistella / unohtaa
Tykkään viettää aikaa lastenlasteni ja toissa keväänä kuolleen Leea-siskoni lastenlasten kanssa. Ennen kuin Leea kuoli, hän sanoi tulevansa pihallemme perhosena.
Viime ja tänä kesänä pihamme on ollut täynnä sitruuna- ja nokkosperhosia. Kun lastenlapset nyt näkevät perhosen, he sanovat: ”Leea-mamma menee tuolla.” Jotakin jäi lentelemään ympärillemme.
suurpiirteinen / pikkutarkka
Olen lapsesta asti ollut ärsyttävän pikkutarkka. Kirjoitan asiat muistiin ja säilytän muistiinpanot mapeissa tai tietokoneella.
Elämäkertani tekemistä helpotti se, että lehtileikkeet, päiväkirjat ja almanakat olivat järjestyksessä. Löydän aina myös etsimäni nuotit, koska ne ovat nuottilaatikoissa säveltäjien mukaan.
toiminta / tarkkailu
Osallistun tempauksiin ympäristön ja kulttuurin puolesta. Olen ollut myös Unicefin hyvän tahdon lähettiläs vuodesta 1986.
Jos näen ristiriidan, haluan ratkaista sen ja taistella loppuun saakka. Maailma ei tule valmiiksi, ja täällä riittää aina hommia. Niiden pitää auttaa, jotka voivat. Opin se jo lapsuudenkodissa Juankoskella, jossa äitini auttoi vaikeuksissa olevia perheitä.
yksin / yhdessä
Yksin ei ole hyvä olla, eikä kukaan pärjää yksin. Teatterityötäkään ei voi tehdä yksin, meillä on aina yleisö. Se on ryhmätyötä ja vuorovaikutusta.
Vedän Veikkolan Kartanoteatteria, joka on kaikille avoin yhteisöteatteri. Kuulun myös Veikkolan kyläyhteisöön ja moniin perhe-, suku- ja ystäväyhteisöihin. Rinkejä on monia. Tommy Tabermannin sanoin: ”Puuttuvia siipiä ovat ihmiset toisilleen, tikapuita taivaisiin.”
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 19/2021.
Eija Ahvo
Syntynyt 1951 Kuopiossa, asuu Veikkolassa Kirkkonummella.
Työ: Näyttelijä, laulaja, ilmaisuopettaja, mentor.
Perhe: Puoliso Matti Saartamo, lapset Joonas ja Venla Saartamo sekä 8-, 12-, ja 13-vuotiaat lastenlapset.
Elämän sain soimaan -elämäkerta ilmestyi heinäkuussa 2021.