Erikoislääkäri Aarne Koskimies, 80: ”Hedelmöitys on aina ihme”
Aarne Koskimies, 80, oli lääkärinä paikalla, kun Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi. Kiitolliset vanhemmat pyysivät hänet lapsen kummiksi. – En olisi 1980-luvulla uskonut, että tästä tulee näin merkittävä lapsettomuuden hoitomuoto.
Aina vappuaattona Aarne Koskimies soittaa kummipojalleen syntymäpäiväonnittelut.
Kummipoika on jo nelikymppinen, mutta Aarne muistaa hänen syntymänsä hetken tarkasti.
Aarne muistaa kummipojan syntymän tarkasti.
Aarne oli paikalla. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä hän oli hoitanut myös pojan äidin raskauden ajan seurannan.
Kello oli noin yhdeksän vappuaattoaamuna 1984, kun vehkalahtelainen Anne Kujala synnytti Helsingin Naistenklinikalla keisarileikkauksella pojan.
3070 grammaa painanut ja 49 senttiä pitkä poika oli Suomen ensimmäinen koeputkilapsi.
Hän oli lahja, jota Anne ja Olli Kujala olivat toivoneet kymmenen vuoden ajan. Kujalat olivat niin kiitollisia, että pyysivät Aarnea lapsen kummiksi.
Jännittävin hetki
Syntymä oli myös Aarnen tieteellinen läpimurto. Yksi jännittävimmistä hetkistä oli ollut se, kun hän oli yhdistänyt mikroskoopin alla Annen munasolut ja Ollin siittiöt.
Aarne veti Naistenklinikalla tutkimusryhmää, joka oli kehittänyt hedelmöityshoitoja noin viiden vuoden ajan.
Aarne muistaa vappuaatonaaton illan jännityksen ennen sovittua keisarileikkausta. Onhan lapsi terve? Maailmalla oli epäilyksiä siitä, että koeputkilapset eivät olisi terveitä.
Hän muistaa ilon ja huojennuksen, kun kymmenen pisteen poikavauva syntyi.
Leikkaussalissa poksautettiin kuohuviinipullo ja skoolattiin.
Epäilyjä riitti
Heti vappuaattona Aarne soitti STT:lle tiedon: Suomen ensimmäinen koeputkivauva on syntynyt.
Tieto päätyi illan tv-uutisiin.
Aarne antoi seuraavan viikon aikana haastatteluita haastatteluiden perään. Puhumalla hän halusi hälventää ennakkoluuloja.
– Moni mietti, kannattaako hedelmöityshoitoihin satsata rahaa.
Moni mietti, kannattaako hedelmöityshoitoihin satsata rahaa.
Lääketieteen piireissä koeputkihedelmöitystä pidettiin tuolloin kokeellisena yksittäistapauksena.
Toisin kävi. Hedelmöityshoitojen tuloksena lapsia on syntynyt Suomessa yhteensä noin 50 000 ja maailmassa jo lähes 10 miljoonaa.
Kaikista syntyneistä lapsista Suomessa noin kuusi prosenttia saatetaan nykyisin alkuun hedelmöityshoidoilla.
– En olisi 1980-luvulla uskonut, että tästä tulee näin merkittävä lapsettomuuden hoitomuoto.
Aarne ehti uransa aikana olla auttamassa maailmaan satoja lapsia. Useat heistä saivat alkunsa Aarnen mikroskoopin alla viljelymaljalla.
En olisi uskonut, että tästä tulee näin merkittävä lapsettomuuden hoitomuoto.
Aarne sanoo, että lääkärin rooli on suuri, mutta silti on oltava nöyrä.
– Hedelmöitys on aina ihme. Me vain autamme vähän luontoa.
Yhdenlainen ihme on sekin, kun nykyisin Aarne lähettää syntymäpäiväpuheluissaan terveiset myös kummilapsensa Antti Eemeli Kujalan omille lapsille. Suku on jatkunut.
