"Tajuan rotuvainon ja puhdistuksen tajuttomiksi hirmutöiksi", Teemu Keskisarja kirjoittaa. "Niihin nähden nykyinen maahanmuuttokärhämä ei miellytä muttei pöyristytäkään."
Vuonna 1918 valkoiset lahtasivat yli 400 venäläistä, joilla ei ollut mitään tekemistä punakaartin kanssa. Pesuveden mukana meni lapsia, mummeleita ja ryssäksi luultu italialainen posetiivari.
”Ainahan kun suuria töitä tehdään, pikku vahinkoja sattuu”, sähkötti osavastuullinen kenraali K. F. Wilkman päämajaan. Kuula kalloon -tuomion syyksi riitti vierasperäinen olemus. ”Aivohaavojen roiskeet” tahrasivat monikulttuurisen kaupungin. Sellainen ol’ Viipurin rotuvaino.
Neuvostoliitto likvidoi 1930-luvun lopulla 10 000 suomalaista pakolaista ja maahanmuuttajaa. He olivat vakaumukseltaan kommunisteja, rikokseksi katsottiin kieli ja kansallisuus. Se oli puhdistus.
Tajuan rotuvainon ja puhdistuksen tajuttomiksi hirmutöiksi. Niihin nähden nykyinen maahanmuuttokärhämä ei miellytä muttei pöyristytäkään. Politikointi on kuluttanut puhki rasismi-sanan, en suostu ymppäämään sitä historiaan. Viipurin lahtareita ja Stalinia älköön vähätelkö rasisteiksi. Eroa ei tee veteen vaan vereen piirretty viiva.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuodesta 1995 alkavan tilaston mukaan Suomessa ei tehdä rasistisia henkirikoksia. Muita murhia ja tappoja tilastoidaan toistasataa vuodessa. Yksi surmaa päissään muistinsa menettäneenä, toinen mustasukkaisuudesta, joku sukuvietistä taikka mielenhäiriössä maahisten neuvomana. Ainutkaan kantasuomalainen ei ole vuosikymmeniin riistänyt lähimmäisen henkeä etnisen motiivin vuoksi. Ruumiittomuus lienee ainutlaatuista koko maailmassa.
Minulla on sota- ja rikoshistorioitsijan verenpunaiset silmälasit. Voi olla, että ne sokaisevat. Kuljeskelen kylillä epäakateemisissa porukoissa, mutta vastaani ei ole tullut rotuvainoajia eikä puhdistajia.
Eräs 1800-luvun hurmanhenki kuvasi kansanluonteemme ”graniitiksi, jonka alla virtaa laava”. En tunnista purkaukseksi ”viharikoksia”, koska vihoittelun vakiouhrina pysyy samanvärinen ryyppykaveri.
Muuten olen sitä mieltä, että internet on tuhottava. Jospa silti kuulisin vihapuheet pelkkänä paarman pörinänä? Jos maahan joskus saapuu sotaorpoja pienokaisia, suomalainen suvaitsee siinä kansanryhmässä vaikka violetin ihon. Hysteeriseltä ylitulkinnalta haiskahtaa, että maanmieheni vuonna 2017 sankoin joukoin janoaisivat vääräuskoisten verta.
Kolumni on julkaistu ET-lehdessä 8/2017.
