Charlotte ja Chanette Kotilaisen supernaisellinen fiftarityyli kääntää päät ihailusta ja ihmetyksestä.

Punainen nahka ja hohtava kromi ovat fiftarityylin klassinen voimapari. Loistavasti toisiaan täydentävät myös Kotilaisen kaksoset Charlotte ja Chanette. Lotta ja Netta. Jopa siinä, että Lotta on oikeakätinen ja Netta vasuri. Netta viihtyy housuissa, Lotta hameessa. Lotta on rempseä, Netta ujompi.

Mutta toisiinsa he ovat voineet luottaa aina.

Elävää materiaalia

Kun astuu Netan pyörittämään Lucky You -parturiliikkeeseen, tulee varsin elokuvamainen olo, vaikka James Dean ei seinältä tuijottaisikaan. Kaikki on niin autenttisen 50-lukulaista kalusteita, musiikkia ja jokaista purnukkaa myöten. Pikku täydennystäkin on tulossa: verkkohuutokaupasta löytynyt purkka-automaatti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Aito 1950-luvun tavara on kaunista ja ekologista, koska se tehty kestämään, korostaa Netta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Juuri parturintuolista tyytyväisenä nouseva asiakaskin näyttää olevan ”samaa heimoa”, vaikka kyllä piikkareissaan vaivattomasti pyörähtelevä Netta hallitsee myös tämän päivän trendit.

Elävän materiaalin kanssa saa työskennellä myös kaksosista vaaleampi, Lotta. Hän on floristi, jonka työpaikka on Tapiolan Heikintorilla sijaitseva kukkakauppa, kivenheiton päässä siskon yrityksestä.

– Melkein päivittäin tulee nähtyä, vaikka kyllä me kaksoset aistimme toistemme kuulumiset usein muutenkin.

"Jo mummolassa tuoksui bensa."

Vanhempamme menivät hyvin nuorina naimisiin – ja erosivat, kun olimme vauvoja. Äitimme solmi aika pian uuden avioliiton, ja mekin saimme uuden nimen Kotilainen. Mutta Espoon-mummola säilyi tärkeimpänä tukikohtanamme. Myös kiinnostuksemme autoihin lähtee sieltä. Seurasimme bensanhajuisen ukin touhuja ja leikimme hänen hankkimillaan peltiautoilla enemmän kuin nukeilla.

– Teini-iässä löysimme 50-luvun musiikin ja elokuvat, ja pikku hiljaa myös pukeutumisemme sai uusia, entistä naisellisempia vaikutteita, kertoo Lotta, jolla on yllään tukholmalaisesta vintage-liikkeestä löytynyt halterneck-mekko. Marilyn-henkisen kampauksen perusta syntyy papiljoteilla ja hiuslakkaa säästämättä.

– Ei tämän laitto vie kuin puolisen tuntia.

Tukka on hyvin ja kurvit kohdallaan myös Netalla.

– Sporttisia emme ole yhtään, mutta aika tarkkoja sen suhteen, mitä suuhumme pistämme.

– Ei tämä mitään roolileikkiä ole, vaan teini-iästä saakka omaksi koettu elämäntapa, korostavat espoolaiset kaksoset.

"Mitä miehen tulee olla?"

Varhaislapsuudesta juontuu myös käsitys, millainen miehen tulee olla. Miehekäs. Sellainen, jolla pysyvät työkalut kädessä.

– Vaikka ei sekään ihan vielä riitä, hymähtää eron karaisema Lotta.

Netta löysi nykyisen miehensä kymmenen vuotta sitten ravintolan jukeboxin kupeesta, rockabilly-levyjä soittamasta. Ja siitä illasta, ensimmäisestä katseesta asti, on pidetty yhtä. Samalla ovat tulleet vuosien varrella vaihtuneet amerikanraudatkin korjattua. Joskus auton varaosia on kyllä pitänyt tilata USA:sta saakka.

Lotan nykyinen dollarihymy on turkoosi Cadillac Sedan Deville vuodelta 1961. Lotan sinivalkoinen kaunotar on Oldsmobile Holiday Sedan vuodelta 1957.

Kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa samoilu on kaksosten yhteinen huvi.


– Ei arki pelkän tavaran ympärillä kuitenkaan pyöri. Emme ole juuttuneet menneeseen, vaan maustamme 50-luvun esineillä ja ilmiöillä tätä ainutkertaista elämämme. Iloa tuottaa sekin, että tyylin kautta olemme löytäneet samanhenkisen, toinen toistaan kannustavan – jopa työllistävän – yhteisön.

"Siinä se isä nyt lopultakin on!"

Kun äiti viitisentoista vuotta sitten kuoli, kaksoset alkoivat miettiä biologista isäänsä, josta olivat siihen mennessä nähneet vain kuvan. Ja päättivät ottaa miehestä tarkemmin selvää.

Avuksi tarvittiin kuitenkin yksi sitkeä serkkupoika ja muutama onnekas sattuma ennen kuin kauan kaivattu isä – hyvin yllättäen – seisoi heidän edessään Ruotsinpyhtäällä, jenkkiautoharrastajien piknik-tapahtumassa.

– Se oli hyvin hämmentävä tilanne – emme tienneet itkeä vai nauraa. Mutta sen tajusimme heti, että kyllä tämä fiftarityyli kulkee geeneissä.

Isäkin oli kurvannut paikalle vanhalla moottoripyörällä.

– Iällä ei ole näissä piireissä onneksi mitään merkitystä. Varmaa on sekin, ettei meidän elämäntyylimme tästä vuosien saatossa muuksi muutu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla