Moni parantumattomasti sairas viettää elämänsä viimeiset hetket kovassa kärsimyksessä.

Eutanasian laillistamista kannattava lääkäri

Juha Hänninen kertoo, miksi niin ei tarvitsisi olla.

”Eikö tämä voisi jo loppua?” Lääkäri Juha Hänninen on kuullut lohduttoman kysymyksen monta kertaa.

Kysyjä on aina vaikean sairauden uuvuttama ihminen, jonka kivut ovat muuttuneet sietämättömiksi. Kuolema on tulossa, mutta ennen sitä on vain kärsimystä.

Vastaus kysymykseen on: kyllä voisi. Suomen laki ei vain mahdollista sitä vielä. Kuolinapua koskeva lainsäädäntö puuttuu Suomesta kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kuolinapu on kattotermi, joka sisältää kaksi tapaa auttaa sitä pyytävää ihmistä. Eutanasiassa lääkäri antaa potilaalle kuolettavan lääkeaineen. Niin sanotussa lääkäriavusteisessa itsemurhassa ihminen ottaa aineen itse joko suun kautta tai avaamalla suoneen asetetun tipan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kärsimys ei ole pyhyyttä

Eduskunta hylkäsi 2018 runsaasti kannatusta saaneen kansalaisaloitteen eutanasialain saamiseksi. Mitä oikein tapahtui?

Hänninen huokaisee. Tapahtui politiikkaa kiemuroineen. Julkisuudessa painottuivat vastustajien kannat, ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta torppasi ehdotuksen.

Eutanasialaki jäi saamatta, mutta asiantuntijoiden työryhmä keskusteli aloitteen muodosta ja termien määrittelystä seuraavat kolme vuotta. Yksimielisyyttä ei saavutettu.

Hänninen kutsuu eutanasiakeskustelun argumentteja arvokyllästeisiksi faktoiksi. Kun faktat liittyvät omiin arvoihin, ne muuttuvat hyvin voimakkaiksi. Arvomaailmojen törmäys jämähtää pattitilanteeseen.

Pyhyys on elämän merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä ihmiselle itselleen.

Eutanasiaa vastustavat lääkärit vetoavat ammattikunnan eettiseen velvoitteeseen suojella elämää. Kristilliseen vakaumukseen perustuvat vasta-argumentit muistuttavat elämän pyhyydestä. Sitä harva kyseenalaistaa, mutta mitä se oikein tarkoittaa?

– Mielestäni ihmisorganismin hengissä pysyminen ei ole elämän pyhyyttä. Pyhyys on elämän merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä ihmiselle itselleen. Eikä siihen kuulu sietämätön kärsimys, jota ei voida lievittää.

Siedettävää vaikkei yksimielistä

– Juristit puhuvat siitä, mikä on yhteiskunnallisesti siedettävää. Minusta se on hyvä kysymys. Voimmeko yhteiskuntana hyväksyä, että osa vastustaa, mutta eutanasiaoikeuden haluavat voisivat sen saada?

Hännisen mielestä lain suoma oikeus eutanasiaan ei ole sen vastustajilta pois. Kenenkään lääkärin ei olisi sitä pakko toteuttaa, eikä yhdenkään potilaan itselleen haluta.

Kuolinavun käytännön kysymyksiin tarvitaan Hännisen mielestä ehdottomasti mukaan oikeuslaitos, eduskunta ja lääkärit.

– En kannata, että asian voisi hoitaa itse apteekissa asioimalla. Eutanasian täytyy olla osa virallisen terveydenhuollon toimintaa.

Tällä hetkellä tilanne on epäselvä.

Lakiin kirjatut selkeät kriteerit ovat oleellisia. Tärkeimmät olisivat Hännisen mukaan yksinkertaisia: Potilaalla on sairaus, jota ei voida parantaa. Sairaus aiheuttaa potilaalle kärsimystä. Odotettavissa oleva elinikä on lyhyt, ja potilas itse toivoo kuolinapua.

– Juridisesti eutanasian laillistaminen ei olisi kovin vaativaa.

Tällä hetkellä tilanne on epäselvä. Itsemurha ei ole rikos, joten siinä avustaminenkaan ei voi olla.

– Lain mukaan eutanasia olisi nykyään tulkittava tapoksi tai surmaksi. Tälläkin hetkellä myötätunto voidaan katsoa laissa lieventäväksi asianhaaraksi.

Selkeän lainsäädännön puuttuminen tuo ongelmia. Lääkärillä on ammatinharjoittajan velvollisuus pelastaa ihminen ja estää tätä tekemästä itselleen haittaa.

Ruotsissa lääkäri Staffan Bergström avusti ALS-potilaan tämän omasta pyynnöstä kuolemaan. Nyt odotetaan, millainen ennakkotapaus Bergströmistä muodostuu, ja säilyykö hänellä oikeus jatkaa työtään lääkärinä.

Hännisen mielestä Bergström on rohkea. Itse hän haluaa lainsäädännön kuntoon poliittisena enemmistöpäätöksenä, ei testaamalla sitä Bergströmin tavoin tapauskohtaisesti.

Tärkein on ihmisarvo

– Kuka haluaa kuolla? Ei kukaan. Kuolemaa toivova ihminen haluaa aina lopettaa jotakin, mitä ei enää kestä, Hänninen sanoo.

Hän painottaa, että mikään kärsimys ei automaattisesti tarkoita halua kuolla. Halu luopua elämästä riippuu siitä, miten ihminen itse arvottaa oman tilanteensa.

– Vaikeaa ALS-tautia sairastava potilas voi haluta nähdä lastensa kasvavan ja valita siksi elämän hengityskoneessa.

Eutanasiaan liittyykin keskeisesti potilaan kyky päättää siitä itse omalla kohdallaan. Yksi asia on Hännisen mielestä keskeisen tärkeä: jokaisen ihmisen ihmisarvo.

Yhdessäkään Pohjoismaassa ei ole kuolinapua koskevaa lainsäädäntöä.

Lainsäädännön vastustajat näkevät kuolinavun joskus porttina, joka johtaisi sairaiden, vammaisten ja iäkkäiden ”pois siivoamiseen”.

– Eutanasia ei liity yleiseen ihmisarvoon. Kukaan ei ole vähemmän arvokas. Eutanasia riippuu ihmisen omasta toiveesta.

Hännisestä on hämmästyttävää, että yhdessäkään Pohjoismaassa ei ole kuolinapua koskevaa lainsäädäntöä.

Sen sijaan eutanasia on laillista Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa, Kanadassa, Uudessa Seelannissa, Kolumbiassa ja osassa Australiaa. Kanadassa kuolinavun kieltämisen todettiin jopa olevan vastoin perustuslakiin kirjattua itsemääräämisoikeutta.

– Jos haluamme kuulua Turkin ja Venäjän kanssa samalle puolelle, niin lakimuutosta ei tarvita. Minusta kuuluisimme eettisesti, moraalisesti ja aatteellisesti edistyneempien maiden joukkoon.

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 13/2022.

 

 

 

Juha Hänninen, 68

Suomen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon uranuurtaja. Hänninen jäi eläkkeelle oltuaan 25 vuotta Terhokodin ylilääkärinä. Hän toimii edelleen saattohoidossa lääkärinä ja Oikeus Arvokkaaseen kuolemaan ry:n puheenjohtajana. Uusin kirja Auta minut kuolemaan (Tammi).

Vierailija

Pipsa kirjoitti:
Viisaita sanoja. Hän ymmärtää asian ja pukee sanoiksi asian jonka pitäisi olla itsestäänselvää. Ehkäpä eutanasian vastustajat ymmätävät vasta sitten kun itse ovat tilanteessa jossa rukoilevat pääsevänsä tuskistaan.

Kyllä olen samaa mieltä. Jotkut myös muuttavat mielensä siinä vaiheessa kun näkevät läheisen tuskan ja toivovat etteivät itse koskaan joudu kokemaan samaa. Itselläni suurin toive saada lähteä suorin jaloin kesken puuhien ja äkkiä kuten isäni sai lähteä kesken askeleen, ei kerennyt kitumaan kun sydän petti. Kamalin ajatus on joutua toisten armoille niin että itse ei pysty yhtään liikkumaan ilman apua.

Pipsa

Viisaita sanoja. Hän ymmärtää asian ja pukee sanoiksi asian jonka pitäisi olla itsestäänselvää. Ehkäpä eutanasian vastustajat ymmätävät vasta sitten kun itse ovat tilanteessa jossa rukoilevat pääsevänsä tuskistaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla