Martin Sainio, 57, karttaa saunomista: "Kun muut menevät työviikon päätteeksi saunaan, minä lähden kuljeksimaan hiljaiseen metsään", hän sanoo.
Sauna on kuuma ja ahdistava paikka. Ajatuskin siitä, että ”rentoutuisin” pitkään ja hartaasti lämpimän lempeissä löylyissä, puistattaa. Mieluummin työntäisin vaikka kuumia neuloja kynsieni alle!
Joskus meillä oli tapana käydä kotona jouluisin saunassa, mutta viimeisimmästäkin kerrasta on aikaa ehkä 20 vuotta. Huomasimme silloin, että kiuaskivistä irronnut hiekka oli tukkinut lattiakaivon. Emme viitsineet avata sitä, ja sen koommin emme ole saunaa käyttäneet.
Saunamme toimii kodinhoitohuoneena. Siellä säilytetään yleensä pyykkiä ja pesuaineita.
En tiedä, onko oma lapseni aikuistuttuaan alkanut saunoa.
Lapsuudenperheessäni ei koskaan saunottu, vaikka se olisi ollut mahdollista. En tiedä miksi. En myöskään tiedä, onko oma lapseni aikuistuttuaan alkanut saunoa. Asia ei ole koskaan tullut puheeksi.
Lapsena saatoin mennä tuttavien mökillä saunaan, kun siellä pääsi uimaan. Edelleen suostun menemään löylyihin vain siinä tapauksessa, että tarjolla on uimapaikka. Voin siis joskus saunoa kavereiden kanssa rantamökillä, jos se tuntuu olevan tärkeä ohjelmanumero. Sitä ei tapahdu joka vuosi.
Ihan yhtä hyvin voin sanoa illanvietoissa, että minä en tule saunaan. Tutut sen jo tietävät, mutta joku oudompi voi ihmetellä. Silloin vain totean, etten erityisemmin pidä löylyistä. En koe olevani epäonnistunut yksilö tai jääväni mistään paitsi, kun en osallistu saunomiseen.
Olen lipsunut linjastani kylpylässä.
Vaikka itse en käy saunassa, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että muut siellä viihtyvät. Mutta jos kaikki saunat häviäisivät maailmasta, en mitenkään huomaisi koko asiaa.
Parin viime vuoden ajan olen lipsunut linjastani sen verran, että saatan käydä pikaisesti saunassa, kun olen kylpylässä.
Ihastuin kylpylöihin vähän vahingossa, kun olimme yötä kylpylähotellissa. Päätimme kokeilla spa-osastoa, koska se kuului hintaan. Se olikin yllättäen aika hauskaa, sillä kylpylästä pääsi talvellakin mereen uimaan. Kylmä vesi tuntui mukavalta.
Sen jälkeen olen käynyt kylpylässä aina silloin tällöin. Jos kylpyosastolta ei pääse mereen tai järveen, menen kylmävesialtaaseen. Saunakin voi olla siedettävä paikka, kun tietää pääsevänsä sieltä äkkiä kylmään.
Ehkä toiset kokevat samoja tunteita lauteilla kuin minä metsässä.
On ehkä epäsuomalaista olla saunomatta, mutta minun kulttuuriperimääni löylyissä istuminen ei kuulu.
Ulkomaalaisille kerron, että suomalaisilla on tapana juoda viinaa, kuumentaa yksi huone järjettömän kuumaksi, heittää kaikki vaatteet pois ja syöksyä kuumaan huoneeseen hakkaamaan toisiaan oksilla. Muistan aina lisätä, että minä en tietenkään moiseen hullutukseen sorru. Se huvittaa ulkomaalaisia kovasti – ja kyllähän se aika hassu tapa onkin.
Kun muut menevät työviikon päätteeksi saunaan, minä vedän saappaat jalkaan ja lähden kuljeksimaan hiljaiseen ja rauhalliseen metsään. Siellä on kivaa ja rentouttavaa. Ehkä toiset kokevat samoja tunteita lauteilla.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan ET-lehdessä 5/23. Tilaajana voit lukea lehden myös täällä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti täältä.
