Jo lapsena ristikoiden laatimisen aloittanut Patrik Mattsson on sitä mieltä, että hyvässä ristikossa pitää olla huumoria.
Ristikoita työkseen laativan Patrik Mattssonin urapolku tallattiin alkuun jo koulussa. Hän kävi parinkymmenen oppilaan kyläkoulua ja laati siellä ristisanoja koulukaverinsa kanssa.
– Nykyään olemme molemmat kokopäiväisiä ristikonlaatijoita. Melkoinen sattuma, että pikkukoulusta ponnistaa kaksi ristikkoammattilaista.
Mattssonin mukaan hyvässä ristikossa käytetään suomenkielisiä perussanoja ja mieluusti mahdollisimman vähän erisnimiä.
– Ulkoasu on myös tärkeä. Sehän ratkojalle näkyy ensimmäisenä.
Patrik Mattsson laatii vuodessa satoja ristikoita.
Mattson poikkeaa useimmista laatijoista siinä, että innokkaana piirtäjänä hän kuvittaa itse ristikkonsa. Hänestä hyvässä ristikossa on myös huumoria. Hauskojen ideoiden keksiminen ei ole aina helppoa, sillä Mattsson laatii vuodessa satoja ristikoita. Silloin hän turvautuu salaiseen aseeseensa.
– Minulla on työhuoneessa iso kasa hiirenkorville selattuja vitsikirjoja, joista haen inspiraatiota ristikon pääkuvaan ja siihen liittyviin lauseisiin. Ristikon laatiminen alkaa aina aiheen keksimisestä.
Patrik Mattsson laatii ristikoita Sanoman ristikko- ja aikakauslehtiin. Myös ET-lehdessä voi ratkoa hänen laatimiaan ristikoita.
