Joka kymmenes suomalainen lukee niin huonosti, että se haittaa arkea. Vähiten ja heikoimmin lukevat yllättäen eläkeikäiset. Toisaalta eläkeläisten joukosta löytyvät myös eniten kirjoja kuluttavat.
Suomalaisista kaikkein vähiten lukevat eläkeikäiset. Silti eniten keskustelua herättää nuorten lukutaidon heikkeneminen.
Tilastokeskuksen mukaan 25–49-vuotiaista 74 prosenttia on viimeisen vuoden aikana lukenut vähintään yhden kirjan. 65–74-vuotiailla luku oli 64 prosenttia ja yli 75-vuotiailla 60 prosenttia.
Lukutaitoa tutkineen Leea Lakan mukaan eläkeikäisten lukutaitoa ei selvitä juuri mikään taho.
Näyttäisi siltä, että iäkkäille on tyypillistä lukea paljon tai ei ollenkaan.
Aikuisten lukutaitoa Suomessa mitanneessa PIAAC-tutkimuksessa selvisi, että tutkituista ikäluokista vanhin, 60–65-vuotiaat, luki heikoimmin.
Yli 70-vuotiaissa on enemmän niitä, joilla ei ole lainkaan perusasteen tutkintoa, kuin niitä, joilla on korkeakoulututkinto.
– Luultavasti myös yli 70-vuotiaiden joukossa on aika paljon heikkoja lukijoita, Lakka sanoo.
Samaan aikaan aktiivilukijoita, eli vähintään kymmenen kirjaa vuodessa lukevia on eniten juuri yli 65-vuotiaissa. Näyttäisi siis siltä, että iäkkäille on tyypillistä lukea paljon tai ei ollenkaan.
Merkittävä osa lukemisesta on siirtynyt verkkoon. Yli 65-vuotiaistakin jo liki 80 prosenttia lukee sanomalehtiä netissä.
Nettiuutisen vierellä on linkkejä muihin artikkeleihin, sivuilla vilkkuu mainoksia ja lopussa on kommenttikenttä. Samaan aikaan pitäisi ymmärtää tekstiä, kuvaa, ääntä, mielipiteitä ja faktaa.
Myös eläkeikäisillä on haasteita tunnistaa sosiaalisen median valeuutisia.
Sosiaalisessa mediassa ovat sekaisin uutiset, mielipiteet ja valeuutiset. Se vaatii uudenlaista kriittistä lukutaitoa, jota vielä pari vuosikymmentä sitten ei tarvittu. Ja vaikeaa se onkin: nuorista noin puolet ei erota netissä mielipidettä faktasta.
Tutkimuksissa on viitteitä, että myös eläkeikäisillä on haasteita tunnistaa valeuutisia tai suhtautua kriittisesti terveysväitteisiin.
Paremmaksi lukijaksi kehittyy vain lukemalla. Kun erilaisia tekstejä lukee paljon, syntyy ymmärrys siitä, minkälainen sävy on tyypillistä millekin tekstille ja milloin luettuun pitäisi suhtautua varauksella.
Jos pystyy lukemaan kaunokirjallisuutta, pystyy syvälukemiseen.
Romaania voi edelleen pitää oivana lukutaidon mittarina. Se on pitkä teksti, jossa voi olla päällekkäisiä kertojia, aikaikkunoita ja vaikkapa murteita.
– Kaunokirjallisuuden lukeminen on tietyllä tavalla lukemisen kuninkuuslaji. Jos siihen pystyy, pystyy syvälukemiseen. Se vaatii todella monipuolista lukutaitoa.
Mihin heikko lukutaito sitten vaikuttaa? Sitä Lakka on kysynyt lukutaitoa tutkiessaan myös ihmisiltä itseltään.
– Moni kokee, että ei ole jäänyt hirveän paljosta paitsi, Lakka sanoo.
Tutkijana hän kuitenkin ajattelee, että arki voi myös helposti muovautua sellaiseksi, jossa heikommallakin lukutaidolla pärjää. Silloin sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi.
Lukutaito kytkeytyy siihen, kuinka hyvin ymmärtää vaikkapa viranomaiskirjeen.
Lukutaito kytkeytyy siihen, kuinka hyvin vaikkapa itseään koskevan viranomaiskirjeen ymmärtää ja osaako tehdä tarvittaessa oikaisuvaatimuksen tai hakea työpaikkaa.
Edellisessä PIAAC-tutkimuksessa selvisi, että heikot luku- ja numerotaidot omaavista 16–65-vuotiaista oli työssä vain puolet.
”Voi kysyä, miten demokratia toimii, jos kansalaiset eivät osaa lukea.”
– Monet kansalaisen osallistumisen keinot toteutuvat teksteinä. Voi kysyä, miten demokratia toimii, jos kansalaiset eivät osaa lukea. Me emme ole oikein edes varautuneita siihen.
Myös maailmankuvat rakentuvat tekstien välityksellä, ja ne voivat näyttää eri tekstien läpi hyvinkin erilaisilta. Tutkimuskirjallisuuden lukeminen vaatii monipuolisempaa lukutaitoa kuin somekommentit.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 18/2024 julkaistusta jutusta. Tilaajana voit lukea koko jutun täällä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun ja tilaa lehti tästä.
Leea Lakka
tutki väitöskirjassaan ysiluokkalaisten takarivin oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa. Häntä kiinnostaa erityisesti lukutaidon vaikutus arjen sujumiseen. Lakka lukee itse uutiset diginä ja kirjat paperisena.
