Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vierailulla uudessa kansallispuistossa Hossassa kesäkuussa 2017.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vierailulla uudessa kansallispuistossa Hossassa kesäkuussa 2017.

Presidenttiparin esikoisen laskettu aika on helmikuussa 2018. Iäkkäämpänä vanhemmiksi tulleita julkisuuden henkilöitä on useita. Tiesitkö näistä?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan, kertoo Iltasanomat.

Presidenttipari kertoo tiedotteessa avoimesti toivoneensa vauvaa jo vuosien ajan, kertoo Vauva-lehti.

Tiedotteessa kerrotaan seuraavaa:

"Lasta on useiden vuosien ajan odotettu ja toivottu. Näihin vuosiin on lukeutunut monia vastoinkäymisiä. Siksi onnen ohella on raskauden alkuun sisältynyt herkkyyksiä, mutta nyt voimme asiasta kertoa."

Tuleva lapsi on Jenni Haukiolle ensimmäinen ja presidentti Niinistölle kolmas. Pariskunnan perheeseen kuuluu myös maailmallakin otsikoihin noussut bostoninterrieri Lennu.

Presidentti Niinistö on lapsen syntyessä 70-vuotias ja Jenni Haukio 40-vuotias. 

Myös iso joukko muita julkisuuden henkilöitä on tullut vanhemmiksi kypsällä iällä. Tiesitkö esimerkiksi heistä:

  1. SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman, 34, ja hänen vaimonsa Kaija Stormbom, 54, odottavat lasta. Laskettu aika on syyskuussa. Anna-lehden mukaan pari on yrittänyt lasta 10 vuotta.
  2. Lääkäri Arvo Ylppö sai kuopuksensa 68-vuotiaana toisen vaimonsa, tuolloin 37-vuotiaan Lea Ylpön kanssa.
  3. Rokkari Mick Jagger sai viime vuoden joulukuussa lapsen tyttöystävä Melanie Hamrickin kanssa. Jagger oli lapsen syntyessä 74-vuotias. Lapsi oli Jaggerille kahdeksas, Hamrickille ensimmäinen.
  4. Syyskuun lopulla kuollut Playboy-moguli Hugh Hefner sai kuopuksensa 65 vuoden iässä silloisen vaimonsa Kimberley Conradin kanssa Conradin ollessa 29-vuotias.
  5. Laulaja Janet Jackson vahvisti viime vuonna odottavansa lasta miehensä Wissam Al Manan kanssa. Lapsi syntyi tämän vuoden tammikuussa Jacksonin ollessa 50-vuotias.
  6. Komediaelokuvista tuttu Steve Martin sai ensimmäisen lapsensa 67 vuoden iässä vuonna 2012. Vaimo Anna Stringfield on miestään 26 vuotta nuorempi.
  7. Laulaja Rod Stewart sai kahdeksannen lapsensa 66-vuotiaana. Hänen vaimonsa Penny Lancaster oli tuolloin 39-vuotias.
  8. Näyttelijä Halle Berry sai toisen lapsensa 47-vuotiaana silloisen miehensä, samanikäisen Olivier Martinezin kanssa. 
  9. Elokuvaohjaaja George Lucas ja hänen vaimonsa Mellody Hobson saivat lapsen sijaissynnyttäjän avulla vuonna 2013. Lucas oli tuolloin 69-vuotias.
  10. Clint Eastwood oli 66-vuotias, kun hän sai nuorimmaisensa tuolloin 31-vuotiaan Dina-vaimonsa kanssa. 
  11. Näyttelijä John Travoltan vaimo Kelly Preston sai lapsen 48 vuoden iässä. Travolta oli tuolloin 56-vuotias.
  12. Mykkäelokuvien tähti Charlie Chaplin oli 73, kun hän sai lapsen itseään 36 vuotta nuoremman vaimonsa Oona O'Neillin kanssa.
  13. Ranskalaisesta hurmurinäyttelijä Jean-Paul Belmondosta tuli isä 70 vuoden iässä, kun Natty-vaimo sai pariskunnan yhteisen lapsen.
  14. Näyttelijä Al Pacinon ex-vaimo Beverly D'Angelo oli 49-vuotias, kun hän synnytti pariskunnalle kaksoset. Pacino oli tuolloin 61-vuotias.

+ Tiesitkö? Suomalainen Matti Kyllönen sai kuopuksensa 79-vuotiaana. Vaimo Zoukhra oli tuolloin 41-vuotias. 

Vierailija

Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio odottavat lasta – myös nämä julkkikset saivat lapsia vanhemmalla iällä

Vierailija kirjoitti: Jo on puheenaiheet Suomessa vähissä! Lapsia syntyy muillekin kuin pressaparille. Kuka heitä onnittelee täällä keskutelupalstalla? Jenni on tietääkseni ihan samanlainen suomalainen nainen kuin kaikki muut. Nyt on lapsi aluillaan ja tulee sieltä ulos aikanaan. En voi ymmärtää, mitä helkutin merkitystä on muille, minä päivänä syntyy. Onko jostain ihmeellisestä syystä oma elämä parempaa, jos heidän lapsi sattuu syntymään samana päivänä kuin jonkun normi-suomalaisen...
Lue kommentti
Vierailija

Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio odottavat lasta – myös nämä julkkikset saivat lapsia vanhemmalla iällä

Jo on puheenaiheet Suomessa vähissä! Lapsia syntyy muillekin kuin pressaparille. Kuka heitä onnittelee täällä keskutelupalstalla? Jenni on tietääkseni ihan samanlainen suomalainen nainen kuin kaikki muut. Nyt on lapsi aluillaan ja tulee sieltä ulos aikanaan. En voi ymmärtää, mitä helkutin merkitystä on muille, minä päivänä syntyy. Onko jostain ihmeellisestä syystä oma elämä parempaa, jos heidän lapsi sattuu syntymään samana päivänä kuin jonkun normi-suomalaisen syntymäpäivä sattuu olemaan?
Lue kommentti

Joulupukkitoiminta on ollut jo 1950-luvulta lähtien keino ansaita rahaa partiolippukunta Haagan Eräveikoille. Lauri, 31, Tarmo, 20, sekä Ilmari, 17, kertovat, miten aatto sujuu pukilta. 

Onkos täällä kilttejä lapsia?

Partiolippukunta Haagan Eräveikkojen kellaritilat kaikuvat kolmen joulupukin harjoitellessa perinteisiä vuorosanoja. Aattoiltana samasta kellarista ampaisee liikkeelle kymmenkunta punapukuista ukkoa valkoiset parrat viipottaen. Eräveikot on järjestänyt joulupukkitoimintaa 1950-luvun lopulta lähtien. Se on yhdistykselle yhä tärkein keino hankkia varoja.

Harjoitusvuorossa olleet pukit riisuvat nuttunsa ja muhkeat partansa. Se käy nopeasti, sillä kulmakarvojen liima ei ole vielä ehtinyt kovettua ja sen saa huuhdeltua vedellä pois.

Pukujen alta paljastuu kolme nuorta miestä: Lauri Jahkola, 31, Tarmo Asikainen, 20, ja Ilmari Pyykkö, 17. Lauri on porukan nestori viidellä joulupukkivuodellaan. Tarmo on tehnyt keikkoja kolmena jouluna, Ilmarikin kahtena.

Tonttu ratissa

Jouluaatto työllistää partiolaisia sankoin joukoin. Jokaisella pukilla on työpari, joka toimii kuskina ja sparraajana. Näin pukki voi keskittyä tehtäväänsä, eikä hänen tarvitse hermoilla ajamisen kanssa. Eikä autoilu huopikkaat jalassa ja silmälasit huurussa välttämättä onnistuisikaan.

– Ennen uuteen kotiin menoa kuski kertaa pukin kanssa lasten nimet ja iät. Usein vanhemmat ovat esittäneet toiveita asioista, joista pukki voisi lapsia kiittää tai muistuttaa, Ilmari kertoo.

Aattoillan valmistelu käynnistyy pari kuukautta ennen joulua, jolloin toimistolla aletaan ottaa vastaan varauksia. Ensimmäiset soittajat voivat saada parhaat ajankohdat. Lopullinen aikataulu selviää vasta aivan aaton lähellä.

"Yksi partiolainen koodasi tietokoneohjelman, joka laskee pukeille ajoreitit."

Aaton aikataulu on tiukka. Suunnittelussa on otettava huomioon myös siirtymiset kodista toiseen. Kullekin pukille yritetään luoda reitti, jossa vierailupaikat ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Kyläpaikkoja pukeilla on keskimäärin 15.

– Aiemmin aikataulujen miettimiseen meni monta iltaa. Lopulta puuhaan kyllästynyt partiolainen koodasi tietokoneohjelman, joka laskee automaattisesti parhaat mahdolliset reitit, Tarmo kertoo.

Joulupukin kannalta ei ole yhdentekevää, mihin aikaan oveen kolkuttaa.

– Valoisaan aikaan on ihan erilainen tunnelma kuin pimeän laskeuduttua. Loppuillasta lapset ovat väsyneitä, mistä voi seurata kiukkua, Ilmari selittää.

Illan viimeisen keikan jälkeen pukki kuskeineen palaa partiokololle luovuttamaan pukin asun, tilittämään rahat ja syömään iltapalaa.

Lippukunnan joulupukkitoiminnan saldo on komea: kymmenen pukkia ansaitsee yhteensä yli 10 000 euroa. Varat käytetään esimerkiksi leiritoimintaan.

Ilta yhtä huippua

Joulupukiksi ryhtyminen tarkoittaa luopumista oman perheen jouluaatosta. Pukkikolmikko myöntää, että kotiväelle muutos voi olla iso asia.

Poissaolon hyväksymistä on helpottanut se, että pukkitoiminta kuuluu lippukunnan perinteisiin. Muutaman aaton työskentely on nuorille miehille lähes velvollisuus. Laurin pukkikeikat loppuivat oman lapsen syntyessä.

Vaikka aattoilta voi venyä pitkäksi, se ei tunnu raskaalta.

– Joulupukin tulo on monessa perheessä aaton huippuhetki. Saan elää sen huipennuksen monta kertaa illan aikana. Kyllä se vaikuttaa omaan tunnelmaan. Illan jälkeen on ylevöitynyt olo, toteaa Lauri.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2016.

Aiotko joulupukiksi? Muista nämä!

1. Aikatauluta

Suunnittelu on kaiken perusta. Pukin kyläpaikkojen pitäisi olla mahdollisimman lähellä toisiaan, jotta aikaa ei kulu turhaan edestakaisin ajamiseen. Reitti kannattaa ajaa läpi aatonaattona, ettei aattona tule vastaan yllättävää umpikujaa tai muuta hidastetta. Suunnistamisessa auttaa navigaattori. Sellaisen saa alle sadalla eurolla. Useimmille älypuhelimille on ilmaisia karttaohjelmia.

2. Panosta asuun

Parta ja nuttu kannattaa valita huolella. Lapset ovat tarkkasilmäisiä, eivätkä heikkolaatuisen parran kuminauhakiinnitykset jää huomaamatta. Myös aluspaidan ja housujen on oltava kuin pukin vaatekaapista. Hyvä pukin puku maksaa alle sata euroa.

Silmälasit on syytä käsitellä huurtumista estävällä aineella. Muuten rillit ovat sumeina jokaisessa kyläpaikassa.

3. Valmistaudu kunnolla

Muistilaput voivat pelastaa aattoillan. Jokaisen kyläpaikan tiedot kannattaa kirjata omalle pahvilapulleen, jolloin lasten nimet ja iät sekä vanhempien esittämät toiveet löytyvät näin helposti. Yhteyshenkilön puhelinnumero on syytä kirjoittaa ylös kaiken varalta. Sido laput narulla yhteen vierailujärjestyksessä.

Autoon on hyvä varata helposti syötävää evästä. Ei kuitenkaan suklaata, sillä se sotkee parran.

4. Sovi säännöt asiakkaan kanssa

Asiakkaiden toiveet vaihtelevat. Niitä kaikkia ei voi toteuttaa, ja se kannattaa kertoa etukäteen. Pukki ei esimerkiksi syö perheen kanssa tai jaa kaikkia lahjoja. Myös vierailun kesto on syytä selvittää. Kymmenen minuuttia on riittävä aika. Siinä ehtii laulaa, kertoa Korvatunturin kuulumiset ja kysellä lapsilta monenlaista. Ensimmäisten lahjojen jälkeen lasten mielenkiinto pukkiin lopahtaa. Silloin on hyvä lähteä.

Risteilyalukset ja 25 miljoonaa turistia vuodessa ovat pahan enne, pohtii Pirkko Arstila – itsekin turisti.

Veden pinta hohtaa kuunvalossa mustana silkkinä. Gondolieri sauvoo venettään, se kolahtelee kanaalin kivisiin seiniin. Samettityynyillä istuvat rakastavaiset takertuvat toisiinsa.

Matkakumppani ei herkisty, vaan tarkastelee gondolieriä käytännöllisesti: ”Työasento on hirveä. Hän muuttuu muotopuoleksi ja saa hirveitä särkyjä.” Niinpä, missä ovat turvaliivit ja kypärä?

Mutta Venetsiassa romantiikka myy. Olen lukenut Donna Leonin kirjat ja tiedän, että paikalliset inhoavat turisteja. Minäkin inhoan heitä – vai meitä? Kaupungin taustamusiikki on vesibussien keuhkotautista rahinaa ja turistien vetokärryjen kärinää. Palatsit reunustavat Pyhän Markuksen aukiota kuin uljas nuottiviivasto oman aikakautensa matemaattisessa rytmissä. Näkymän pilaa valtava risteilyalus, joka työntyy mozartmaiseen maisemaan kuin Tähtien sota. Paha näky.

Hotellimme on 1400-luvulta ja rakennettu ilman vatupassia – sen huomaa. Sähköjohtojen lonkerot kiipeilevät seinillä. Huone on kuusi metriä korkea, ja jossain siellä ylhäällä paistaa sähkölamppu, onneksi ei kaasuvalo. Tilan täyttävät sänky, pöytä ja mahtipontisesti drapeeratut ikkunaverhot.

Ikkunasta näen muuttokuorman kanavalla. Kippurajalkaiset tuolit ja plyysisohva on lastattu pieneen moottoriveneeseen. Toisessa veneessä matkaa perhe mukanaan paksu piironki ja jääkaappi. Kokassa seisoo onnellinen koira.

Vesibussista katsottuna palazzot lipuvat ohitse kuin elokuvan kulisseina. Illan tummetessa näen pariskunnan, joka kömpii pyjamissaan yöpuulle välittämättä sulkea ikkunaluukkuja. Turistin ahneudella tarkastelen heitä kuin alkuasukkaita savanneilla. Ovatko he ylhäisöä, henkilökuntaa vai turisteja?

Pakenemme ihmismassoja vuonna 1822 perustettuun Hotel Danieliin Canal Granden varrella. Aika pysähtyy.

Smokkipukuinen tarjoilija ilmestyy tyhjästä, katoaa tyhjään. Hiljaista. Kullattuja pylväitä. Silkkisiä nojatuoleja. Komea kipsikatto. Mahtava, koristeellinen portaikko ohjaa kattoterassille, josta avautuu Venetsian loisto. Täällä kalliissa, ajan säilömässä miljöössä viipyy vielä se lumo ja charmi, josta kirjat kertovat ja runoilijat runoilevat.

Tulee haikea olo. Risteilyalukset ja 25 miljoonaa turistia vuodessa ovat pahan enne. Jonain päivänä kaikki vajoaa mereen, ja jälkipolville jää vain taru kuin uponneesta Atlantiksesta.

Kolumni on ilmestynyt ET-lehdessä 21/2017.