Mistä on pohojalaaset tehty? Kävimme kysymässä. ET-lehti tutustuu tänä vuonna Suomen eri heimoihin ja maakuntiin juttusarjassa Minun heimoni. 

Pohjalaisista puhuttaessa ajatellaan useimmiten eteläpohjalaisia, itsetuntoista yrittäjäkansaa laveilta lakeuksilta Seinäjoen ympäristössä. Sitä, joka juoksoo komian peräs.

Tiesitkö, että Ylistarossa on Suomen suurin navetta? Kirkkokin on maan kolmanneksi suurin. 

Maailman muutos näkyy Pohjanmaalla, kuten kaikkialla Suomessa. Mietitäänpä vaikka Lapuaa, Lapuan like ei niin vain unohdu. Mutta nyt Vihtori Kosolan talon vieressä on pizzeria, jota pitää yhdessä veljensä kanssa turkkilaissyntyinen Ibrahim Sahindal. Hän on myös Lapuan ensimmäinen maahanmuuttotaustainen kaupunginvaltuutettu.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lapuan kankurit tuntevat varmaan kaikki: sen kutomakoneet jyskyttävät ihania pellava- ja villatuotteita, joita viedään Japaniin asti. Koko maakunta kansainvälistyy hurjaa vauhtia muuan muassa viennin takia: Vaasassa jyllää vientivetoinen energiateollisuus, ja kaupungissa asuu tätä nykyä 94 eri kansallisuuden edustajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Soon justihin!

Vieläkö heimoaate on Suomessa voimissaan? Mitä pohjalaisille kuuluu ja mitä pohjalaisuus heille merkitsee? Sitä kävimme kyselemässä pitkin Pohjanmaata.

Oman näkemyksensä kertovat videolla Lapun kankureiden toimitusjohtaja Esko Hjelt, kirjailija Antti Tuuri, baariyrittäjä Anneli Ketko, Ylistaron johtava kappalainen Minna Lainimo ja Finnmilkin toimitusjohtaja Juhani Korkiamäki.

Lue lisää pohjalaisuudesta ET-lehden numerosta 3/2017! Digilehteen pääset tutustumaan täällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla