Kaihi on normaali vanhenemiseen liittyvä silmäsairaus, joka tulee meistä jokaiselle. Vastoin vanhentunutta uskomusta kaihi voidaan leikata heti, kun oireet alkavat haitata normaalia elämää.

Kaihi on normaali vanhenemiseen kuuluva ilmiö, johon tarvitaan leikkaushoitoa. Yleisimmin kaihi leikataan 60–80-vuotiaalta henkilöltä. Pelkästään Suomessa tehdään vuosittain 55 000 kaihileikkausta.

Terveystalon silmätautien ylilääkäri Tiina Leivon mukaan kaihileikkausten määrä tulee nousemaan tulevaisuudessa entisestään. ”Ikääntyvien määrä kasvaa, mutta ihmiset haluavat myös panostaa elämänlaatuun. Ei haluta odottaa, että näkö huononee entisestään. Esimerkiksi autoa ajaessa ja monissa harrastuksissa, kuten golfissa, on tärkeää nähdä hyvin.”

Kaihileikkauksen suosiota selittää myös sen vaivattomuus. Päiväkirurgisena toimenpiteenä tehtävä leikkaus on kivuton ja turvallinen. Puolisen tuntia kestävä operaatio tehdään paikallispuudutuksessa. Leikkauksessa silmästä poistetaan samentunut linssi, ja se korvataan uudella, muovisella linssillä.

Useimmiten potilaalta voidaan leikata molemmat silmät samalla kerralla. Leikkauksen jälkeen potilas käyttää silmätippoja noin kuukauden ajan. Sairasloman tarve riippuu siitä, minkälaista työtä potilas tekee. Tavallisesti määrätään noin kahden viikon pituinen sairasloma.

”Aikaisemmin puhuttiin, että kaihia olisi hyvä kypsytellä ennen leikkausta. Tämä on vanhentunutta tietoa", Leivo sanoo.

"Kaihi on järkevää leikata heti, kun se alkaa häiritä elämää. Leikkaustekniikat ovat kehittyneet, ja kyseessä on hyvin vähäriskinen leikkaus, joka parantaa elämänlaatua.”

Suomalaisista noin 60 % käyttää silmälaseja. Jos toiveena on elämä ilman laseja, voidaan kaihileikkaus tehdä toisinaan myös etukäteen. ”Tämä tarkoittaa sitä, että silmän linssi ei ole vielä sumentunut tai se on sumentunut vain vähän. Tällöin puhutaan linssi- eli ikänäköleikkauksesta”, Leivo selittää.

Linssileikkaukseen voi siis hakeutua myös sellainen, jolla ei vielä ole varsinaisia kaihin oireita, mutta joka haluaa päästä eroon silmälaseista.

Linssileikkaus voidaan tehdä yli 45-vuotiaille. Sen avulla potilas voi vapautua laseista kokonaan tai osittain. Leikkauksen läpikäyneen ei tarvitse mennä enää myöhemmin kaihileikkaukseen, sillä samalla leikkauksella hoituu myös kaihi. Leikkaustekniikka on täysin sama sekä linssi- että kaihileikkauksessa, mutta linssileikkauksessa käytetään useammin erikoislinssejä. 

Jos näkö tuntuu jatkuvasti sumealta ja hämärässä näkeminen on vaikeaa, kannattaa varata aika silmälääkärille. Kaihin aiheuttaman näön heikkenemisen vuoksi päivittäiset askareet, kuten autolla ajaminen ja lukeminen, vaikeutuvat. Myös häikäistyminen kielii usein kaihista; pimeällä autoa ajaessa voi tulla vaikeaksi sietää vastaantulevien ajoneuvojen valoja.

Jos näössä huomaa ongelmia, ei kannata jäädä odottelemaan oireiden pahenemista vaan hakeutua heti silmälääkäriin.

Kaihi havaitaan mikroskooppitutkimuksella. Kaihin etenemistä voi jossain määrin hidastaa terveillä elintavoilla ja aurinkolasien käytöllä. Ainut hoitokeino on uuden linssin asettaminen leikkauksessa.

”Kaihileikkauksen luullaan usein olevan kalliimpi kuin se todellisuudessa on. Käytännössä voi ajatella, että kun leikkaukseen panostaa suurin piirtein yhden etelänloman verran, saa ongelman hoidettua pois päiväjärjestyksestä”, Leivo kertoo. ”Kannattaa myös huomioida, että leikkauksen jälkeen säästyy myös se kustannus, mikä menee lasien vaihtoon muutaman vuoden välein. Leikkauksen jälkeen ei yleensä enää ole samalla tavalla tarvetta vaihtaa laseja.”

 

Lue lisää kaihileikkauksesta täältä.

Kaupallinen yhteistyö

Hyvä tasapaino parantaa elämänlaatua, joten sitä kannattaa ylläpitää ikääntyessä.

Kokeile seisoa yhdellä jalalla 10 sekunnin ajan. Jos harjoitus tuntui haastavalta, on se merkki siitä, että sinun kannattaa treenata tasapainoasi.

”On täysin normaalia, että ikääntyneen tasapaino ei ole enää yhtä hyvä kuin nuorempana. Syitä tasapainon heikentymiseen voi olla monia. Lihasvoima heikkenee vanhetessa, ja monet sairaudet ja lääkkeet voivat vaikuttaa tasapainoon”, sanoo Terveystalon fysioterapeutti Maijastiina Kivinen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että hyvää tasapainoa voi ylläpitää vanhanakin.

Tasapainoa voi treenata monin eri tavoin. Sitä kehittävät erityisesti liikuntalajit, joissa liikesuunta ja -nopeus vaihtelevat. Tällaisia ovat muun muassa hiihto, tanssi ja sulkapallo. Hyvään tasapainoon tarvitaan myös lihasvoimaa.

”Tasapainoa treenatakseen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse lähteä edes kotiovesta ulos”, Kivinen muistuttaa. ”Esimerkiksi ruokaa laittaessa tai puhelimessa puhuessa tasapainoa voi harjoittaa seisomalla silloin tällöin yhdellä jalalla.”

Myös epätasaisessa maastossa kävely kehittää tasapainoa.

Lenkille kannattaakin toisinaan suunnata asfalttipäällysteisen tien sijaan vaikkapa metsäpolulle.

Hyvä tasapaino voi auttaa välttämään harmia aiheuttavat liukastumiset.

”Talvella moni seniori pelkää liukastumista ja välttää siksi ulkoilua. Erityisesti ne, jotka ovat joskus satuttaneet itsensä liukastuessa, saattavat alitajuisesti välttää ulkona liikkumista talviaikaan”, Kivinen sanoo.

Hän kehottaa yrittää karistamaan kehosta turhasta varovaisuudesta aiheutuvan jäykkyyden. Kun keho on rento, on tasapainokin usein hyvä. Polviin kannattaa lisätä hieman joustoa ja ylävartalo ottaa mukaan liikkeeseen tasapainon tueksi, mikäli jännittää liukastumista jäykkänä.

”Jos keli on kovin liukas ja tiet jäisiä, ei välttämättä auta hyvä tasapainokaan. Kannattaakin satsata laadukkaisiin nastakenkiin, joita löytyy niin kävelyyn kuin juoksemiseenkin”, Kivinen vinkkaa.

Tasapainotellessa kehon eri osat toimivat aivojen sääteleminä yhteistyössä. Esimerkiksi silmillä, lihaksistolla ja sisäkorvan tasapainoelimellä on oma roolinsa tasapainon säätelyssä.

Toisto on erityisen tärkeää tasapainoa harjoittaessa, sillä kun liikemallit vahvistuvat aivoissa, on tasapainon korjaaminen yllättävässä tilanteessa helpompaa.

Kivinen kehottaa varaamaan rohkeasti ajan fysioterapeutille, mikäli haluaa ammattilaisen neuvoja tasapainon parantamiseen. Monelle tasapainon kohentuminen on elämänlaatua parantava tekijä. Kun tasapaino on hyvä, on liikkuminenkin helpompaa.

 


 

Näillä liikkeillä voit testata ja treenata tasapainoasi helposti kotona:

 

  1. Istuudu tuolille ja nouse seisomaan ilman, että otat käsillä tukea. Varmista, että polvet eivät taivu sisäänpäin vaan osoittavat samaan suuntaan varpaiden kanssa. Nouse suoraan ylös ja jää seisomaan hyvään, ryhdikkääseen asentoon.
  2. Aseta jalat peräkkäin niin, että ne ovat samassa linjassa. Alussa voit jättää jalkojen väliin hieman tilaa, jotta saat suuremman tukipinnan. Asennossa tulisi pysyä 30 sekuntia tukea ottamatta. Kun liike alkaa tuntua helpolta, tuo jalkoja lähemmäs toisiaan niin, että toisen jalan varpaat koskettavat toisen jalan kantapäätä.
  3. Seiso yhdellä jalalla. Kuinka kauan pysyt pystyssä? 10 sekuntiin voit olla jo tyytyväinen – ja 30 sekuntiin erittäin tyytyväinen!
  4. Kokeile nostaa lattialta kevyt esine, esimerkiksi aamutossu, ilman tukea. Liikkeen tulisi onnistua helposti ja turvallisesti.

 

Tervetuloa Terveystaloon

Terveystalo tarjoaa yleis- ja erikoislääkäripalveluiden lisäksi hammaslääkäripalveluita, diagnostiikkapalveluita, fysioterapiapalveluita sekä työterveys- ja työhyvinvointipalveluita. Lääkärikeskuksia ja sairaaloita on noin 170 ympäri Suomen. Terveystalon asiantuntijat auttavat sinua mielellään kaikissa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Ajanvaraus hoituu kätevästi verkossa klikkaamalla tästä.

 

 

Seniorit pitävät terveydestään entistä parempaa huolta, sanoo asiantuntija. Uudenlaisten palveluiden ansiosta se on myös entistä helpompaa.

Ihmiset ovat keskimäärin yhä terveempiä yhä pidempään. Ikääntyvän suomalaisen terveydentilaa laskevat usein ensimmäisenä kansansairaudet, kuten diabetes, sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt.

”Elimistön ikääntyminen alkaa jo 20 ja 30 ikävuoden välissä. Elimistön rapautumista vauhdittavat erilaiset sairaudet, mutta luonnollisesti myös terve elimistö vanhenee”, sanoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen.

Sairauksien lisäksi terveydentilaan vaikuttavat ympäristötekijät ja elintavat, joihin jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Suomalaiset kansansairaudet voi olla vaikea havaita varhaisessa vaiheessa. Jos elintavat ovat suhteellisen terveelliset eikä ylipainoa ole kertynyt merkittävästi, ne oireilevat tavallisesti vasta silloin, kun sairaus on edennyt jo pidemmälle.

”Esimerkiksi valtimosairaudet alkavat hiljalleen ja oireet ilmaantuvat usein vasta silloin, kun valtimot alkavat jo olla tukossa”, Halonen kertoo.

Moni suomalainen arkailee ottaa yhteyttä lääkäriin, jos oireet eivät ole vielä äityneet pahoiksi.

Halonen suosittelee juttelemaan rohkeasti ammattilaiselle, mikäli oma terveydentila ja siinä tapahtuneet muutokset mietityttävät.

”Esimerkiksi suorituskyvyn lasku voi olla oire useasta eri sairaudesta. Jos on aiemmin jaksanut harrastaa liikuntaa ja tehdä raskaita askareita ja sitten alkaa yhtäkkiä väsyä ja hengästyä helposti, kannattaa selvittää, mistä on kyse.”

Seniori-ikäisen tulisi seurata omaa terveydentilaa säännöllisesti. Halonen suosittelee myös oireettomia henkilöitä seuraamaan terveyttään yhdessä ammattilaisen kanssa. ”Helppo ja nopea keino kartoittaa omaa terveydentilaa on esimerkiksi terveyskatsastus”, hän sanoo.

Katsastuksessa potilaalta otetaan verikoe, josta tutkitaan muun muassa sydäntautiriski, krooniset tulehdukset, vitamiinitasot, kilpirauhasen toiminta ja yleinen verenkuva. Miehiltä mitataan myös esimerkiksi prostataspesifinen antigeeni, joka voi paljastaa alkaneen eturauhassyövän.

”Eturauhassyöpä on miesten tavallisin syöpä, mutta sitä ei seulota samalla tavoin kuin vaikkapa naisten rintasyöpää”, Halonen huomauttaa. ”Tämä johtuu siitä, että tutkimuksessa voi tulla ilmi eturauhassyövän muotoja, jotka eivät edellytä hoitoa.”

Terveyskatsastuksessa käynyt potilas saa tiedon tuloksista muutaman päivän sisällä. Tämän jälkeen hän voi milloin tahansa avata chat-yhteyden Oma Terveys -palvelussa, jossa lääkäri päivystää vuorokauden ympäri. Lääkäri tulkitsee tulokset potilaalle ja keskustelee niistä tämän kanssa.

”Chat-vastaanotolla on aikaa keskustella ja kysyä. Lääkärin tehtävä on selventää potilaalle, mitä verikokeesta on selvinnyt ja vastata kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin sekä tarvittaessa suositella jatkotoimenpiteitä”, Halonen kertoo.
 


 

Jos perintötekijät painavat ja elintavoissa on parantamista, suosittelee Halonen terveydentilan seurantaa vuosittain. Jos taas on täysin terve eikä mainittavia riskitekijöitä ole, riittää seuranta harvemmin, muutaman vuoden välein.

 

Terveyden seuranta kannattaa, sillä tulee usein huomattavasti helpommaksi ja halvemmaksi ennaltaehkäistä kuin hoitaa jo puhjennutta vaivaa tai sairautta.

Halonen on pannut vastaanotollaan merkille, että ikääntyvät tuntuvat pitävän entistä parempaa huolta terveydestään. ”Moni seniori-ikäinen käy kuntosalilla ja kiinnittää huomiota painoonsa.”

Hän korostaa, että arkisilla valinnoilla on suuri merkitys sen kannalta, kuinka pitkään voi viettää henkisesti ja fyysisesti tasapainoista ja rikasta elämää. ”Riittävä uni sekä monipuolinen ravinto ja liikunta ovat äärettömän tärkeitä. Ne ovat jokaiselle tuttuja perusasioita, joihin voi helposti itse vaikuttaa.”

Osallistu arvontaan ja voita Terveystalon terveyskatsastus!

Arvontaan osallistuminen on päättynyt.

Jätä yhteystietosi alla olevalla lomakkeella. Arvomme kaikkien 27.3. mennessä osallistuneiden kesken kaksi terveyskatsastusta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lue arvonnan säännöt täältä.

Tervetuloa Terveystaloon

Terveystalo tarjoaa yleis- ja erikoislääkäripalveluiden lisäksi hammaslääkäripalveluita, diagnostiikkapalveluita, fysioterapiapalveluita sekä työterveys- ja työhyvinvointipalveluita. Lääkärikeskuksia ja sairaaloita on noin 170 ympäri Suomen. Terveystalon asiantuntijat auttavat sinua mielellään kaikissa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Ajanvaraus hoituu kätevästi verkossa klikkaamalla tästä.