Budapest viikossa – yli 65-vuotias ajelee ilmaiseksi

Viikko-ohjelma päivä päivältä

Maanantai alkaa nostalgisesti, kun hyppäät keltaiselle linjalle, Euroopan toiseksi vanhimpaan met­roon. Aisti 1800-luvun tunnelmaa Pestin puolella.
Budan Linnavuoren huipulle huristelet Budavári siklo -köysiradalla tai kävelet serpentiinipolkua, joka lähtee köysiradan vierestä.
Uusinta uutta ovat kaupungin Tuk Tuk -taksit. Yli 65-vuotias saa ajella julkisilla ilmaiseksi, kun todistaa ikänsä passin kopiolla.

Tiistaina on kylpyläpäivä. Jos tahdot pelata altaassa shakkia, valitse kaupunginpuistossa sijaitseva Széchenyin kylpylä. Turkkilaistunnelmaa löydät Veli Bej Bath -kylpylästä.

Keskiviikkona Pestin puolelle shoppailemaan. Kuuluisin ja kallein ostoskatu on Váci utca. Antiikkiliikkeiden katu on Falk Miksa. Unkarilaisia designvaatteita myy Mono Fashion Shop. Ihana Ecseri piac -kirpputori on noin 10 kilometrin päässä keskustasta. Viinikauppoja on ympäri kaupunkia.

Torstaina museoon! Vaikuttava on esimerkiksi Terrorin talo, jossa esitellään fasismin ja kommunismin ajan julmuuksia. Valokuvaelämyksiä tarjoavat Robert Capa Kortárs Fotográfiai Központ - ja Maimano -museot. Flipperimuseossa pääset pelaamaan kunnostetuilla flippereillä.
Päivän päättää illallisristeily Tonavalla tai edullinen hyvä illallinen Matrjoska Bisztossa. Opus Jazz Club tarjoaa mainiota ruokaa ja musiikkielämyksiä. 8. kaupungin­osassa on erinomainen Oinos Wine Bar&Bistro. Café Csiga sopii boheemia tunnelmaa etsiville.

Perjantaina voi kuulla klezmer-musiikkia Spinoza-ravintolassa. Kiva yömyssypaikka on lähistöllä sijaitseva Szimpla Kert -rauniopubi, jolla on kesällä kattona taivas.

Lauantai alkaa ihailemalla näköaloja 360-kattobaarissa. Iltapäivällä voisi vaikka maistella unkarilaisia viinejä Doblo-viiniravintolassa.
Iltaohjelmaksi oopperaa, nykytanssia tai modernia esittävää taidetta Trafo-teatterissa.

Sunnuntain brunssipaikaiksi sopii ylellinen Gundel-ravintola. Sitten kävelykierros eläintarhassa tai kakkukahveille. Kokeile kahvin kanssa Eszterházy-leivonnaisia tai erilaisia struudeleita, rétes.

Viini on Budapestissa hyvää ja edullista. Sitä voi maistella vaikkapa viini­ravintola Doblossa.

Kielletyt asiat

Nem, nem, huutaa metrovirkailija. Suomalainen ei heti ymmärrä, että nem tarkoittaa ei. Mies siis kieltää turistia kuvaamasta upouutta metroasemaa.
Vaikka Unkari on Neuvostoliiton ha­joamisen jälkeen länsimaalaistunut, ollut Naton jäsen vuodesta 1999 ja EU:n jäsen vuodesta 2004, sinne on takertunut jokunen jäänne kommunismin ajalta. Silloin kuvaaminen ei ollut kaikkialla, ei edes julkisissa tiloissa, sallittua.

Kiellettyjen asioiden lista on lyhentynyt. Tai ainakin tilanne maassa on muuttunut vuoden 1989 jälkeen. Viime vuosien aikana Unkari on kiepsahtanut oikealle. Se ei kuitenkaan vaikuta turisteihin, paitsi jos päätyy keskustelemaan paikallisten kanssa. Monet unkarilaiset pelkäävät, että oikeistopopulismi on uhka demokratialle. Mielenosoituksia on, ja poliisi on aina valppaana paikalla.

Valokuvaaja ei laske kameraansa vaan jatkaa kuvaamista. Ja se tuntuu pian olevan virkailijankin mielestä ihan ok. Hän kääntyy vaivaantuneena pois. Ilmeisesti kiellot kumpusivat vanhasta muistista.

Szimpla Kertin raunioravintola on aamulla luomutori.

Kulta kohtaa kurjuuden

Buda ja Pest olivat erilliset kaupungit vuoteen 1873. Metropoliin ovat jättäneet omat jälkensä lähes kaikki aikansa mahtivalloittajat, niin roomalaiset, mongolit kuin turkkilaisetkin, samoin Itävalta-Unkarin loiston aika, sodat ja kansannousut. Juuri historiallinen sekamelska tekee kaupungista mielenkiintoisen.

Budapest on hiukan surumieleinen kaupunki. Sitä pommitettiin rajusti toisessa maailmansodassa, merkkejä siitä on yhä. Korjaamista olisi paljon, jos haluaisi Buda­pestin tip top -kuntoon.

Vastakohdat ovat voimakkaita: kullattuja krumeluurattuja kirkkoja ja restauroituja rakennuksia, toisaalta ränsistymään päässeitä talovanhuksia. Kaupunki on täynnä komeita muistomerkkejä ja patsaita, joista useimpien nimet ja aiheet eivät sano turisteille paljonkaan.

Pääkaupungissa voi liikkua vapaasti paikasta ja tunnelmasta toiseen, läpi erilaisten historian kerrosten. Vaikka Buda ja Pest muodostavat yhtenäisen kaupungin, niiden kaupunkikuvat ovat erilaiset.

Szimpla Kertin ravintola toimii raunioiden keskellä.

Budan kukkuloilla tunnelma on vanhahtavampi, rauhallisempi, juhlavampi ja arvokkaampi – paikoin jopa aristokraattinen. Pest taas vaikuttaa eläväiseltä, sivukaduilla jopa kiinnostavan nukkavierulta. Sinne on pulpahtanut kahviloita, ravintoloita ja viinibaareja. Nuoret ovat perustaneet rapistuneisiin taloihin gallerioita, putiikkeja, käsityöläispajoja ja vaihtoehtokauppoja. Mutta onhan siellä edelleen houkuttimena tunnettu antiikkikatu.

Váci utca on kaupungin Pestin puolen vilkkain ja kallein ostoskatu. Yhdessä asiassa Váci utca kuitenkin poikkeaa muista eurooppalaisista kauppakaduista.

Luksusliikkeen edessä työtään tekee kadunlakaisija, joka tönii kauppakuitteja ja karkkipapereita pois ihmisten jaloista. Muu on samaa kuin muuallakin: ihmiset sievissä vaatteissaan katoavat liikkeisiin ostamaan yhä nätimpiä vetimiä. Muovikassit suihkivat nopeammin kuin kadunlakaisijan luuta. Liekö mies ammattikuntansa viimeisiä edustajia?

Nuoret nousevat raunioista

Jotkut Pestin rakennukset näyttävät asuinkelvottomilta. Silti romahtamispisteessä olevalla parvekkeella nojailee tumma lady heppoiseen kaiteeseen ja imee ahnaasti tupakkaa. Lapset juoksevat rappukäytävään, taloon, joka tuskin on koskaan nähnyt remonttimiehiä. Kauniin kunnostetun kerrostalorivin keskellä saattaa töröttää autio rauniotalo kuin mustunut hammas.

Yhä useammat tyhjilleen jääneet rakennukset on otettu uusiokäyttöön. Talonvaltaukset ovat unkarilaisittain varsin anarkistisia tekoja, koska lupia ei ole kysytty.

Rämätaloissa asuu nuoria ja niihin on rakennettu pop-up -kauppoja ja rauniokapakoita, joiden nimi on unkariksi romkocsmák. Ensimmäinen ja tunnetuin raunioravintola on Szimpla kert. Siellä on usein elävää musiikkia ja kesällä vain taivas kattona. Ja aamulla paikalla on usein luomutori.

Ei herkille ihmisille: Terrorimuseo pitää sisällään ahdistavia tarinoita.

Kylpeminen tuo terveyttä

Ikivanhat kylpylät ovat edelleen kovassa käytössä. Niitä on ympäri kaupunkia, ja monia on saneerattu ja remontoitu. Kaupungissa maan alla on mineraalipitoisia lähteitä, joista lämmin vesi johdetaan kylpijöiden iloksi ja terveydeksi.

Kuuluisimpia ovat Gellértin ja Széchenyin kylpylät. Kylpyläkulttuuri on peräisin jo turkkilaisvallan ajoilta. Vanhimmat kylpylaitokset on rakennettu 500 vuotta sitten. Pääsivätköhän naiset silloin likoamaan suloisen lämpöiseen terveysveteen?

Myös suomalaiset voivat päästä kylpylöihin hoitoon joko suomalaisen tai unkarilaisen lääkärin lähetteellä. Kela maksaa ainakin osan hoitokustannuksista.

Veli Bej Bath -kylpylässä on turkkilaistunnelmaa.

Eriarvoisuus lisääntyy

Budapestissä kaupunkikuvan rosoisuus on viehättävää: koskaan ei tiedä, mitä seuraavan kulman takaa paljastuu. Pääkaduilta kannattaakin poiketa sivukaduille. Sieltä voi löytyä yllätyshyvä ravintola tai edullinen kauppapuoti.

Yllätyksellisyys on värittänyt myös kansalaisten elämää. Uusi aika on tuonut omat ongelmansa:

– Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, toteaa budapestiläinen taksikuski.

Turistin on vaikea nähdä muutoksia. Taksikuskin mukaan Budapestista on tullut asukkaille kallis. Eläkeläisillä ei ole varaa maksaa kohonneita vuokria, ja tavallisen palkansaajan täytyy sinnitellä reilulla 300 eurolla.

Onkohan kauppahallin jätesäiliö­tä kaivava vanha rouva yksi niistä, joihin nykypolitiikka on vaikuttanut? Löytääkö puiston laidalla istuva ryyppyporukka yösijan, jottei tule pidätetyksi tai joudu vankilaan, kuten uusi laki määrää.

Printa Cafe on samalla myös design-galleria.

Keitolle kauppahalliin

Kaupunki ottaa matkustajat kuitenkin hyvin vastaan. Hinnat eivät hirvitä ja majoitustarjontaa on paljon, edullistakin.   Ruoka on hyvää, mutta jos valitsee unkarilaisen vaihtoehdon, täytyy olla lihan ja gulassin ystävä.

Budapest saa erityiskiitoksen julkisesta liikenteestä. Metro- tai ratikkamatkasta voi tulla seikkailu, kun hyppää kyytiin ja tutustuu päätepysäkillä avautuvaan kaupunginosaan. 

Joka kaupungissa on mukava poiketa kauppahallissa. Buda­pestissä niitä on monta. Suurin sijaitsee Pestin puolella lähellä vihreätä Vapauden siltaa.
On kiireinen torstai-iltapäivä. Kojut pursuavat hedelmiä ja vihanneksia, lihat ja makkarat roikkuvat liikkumattomina kuin päättömät patsaat. Evelin Rahmanin myyntikoju on niin tupaten täynnä tavaraa, että hän joutuu kurkistelemaan ruokapinojen takaa ja salamipötköjen välistä.

– Hanhenmaksa on edullista, hän innostaa.

Tölkki maksaa noin 10 euroa. Lisäksi hän myy kuivattuja tatteja, paprikatahnaa, makkaraa. Paprikoita on 15 eri laatua.

Yläkerrassa myydään paikallisia käsitöitä. Siellä voi myös siemaista parilla eurolla kolpakollisen olutta tai perinteisen langospiirakan, jonka päällä on usein valkosipulia ja juustoa. Soppalautasellinen maksaa kolme euroa ja kahvi euron.

Kauppahallissa pitää maistaa langos-piirakkaa.

Ilosointuja ja iltamietteitä

Perjantai-iltana juutalaiskortteleissa on paljon väkeä. Kotoisassa Spinoza-ravintolassa yli 60 vuotta pianoa ammatikseen soittanut Soos Tibor innostuu. Pian ravintolaan saapuu iloinen klezmer-musiikkia soittava ryhmä. Ravintolavieraat hoilottavat mukana:

– Hava nagila, hava nagila...

Turistit iloitsevat ja tilaavat lisää juomaa pöytiin.

Budapestin kahdesta miljoonasta asukkaasta suuri osa käy illan tullen maate epävarmoissa tunnelmissa. Miten reilun satasen eläkkeellä voi maksaa kantakaupungissa 300 euron vuokran?

Rauniot ovat turistin mielestä eksoottisia, mutta niiden varaan on hankala rakentaa tulevaisuutta.

Tunnelma Spinoza-ravintolassa nousee. Nyt turistien pöytiin kannetaan balinkaa, luumuviinaa. Lasit kilahtelevat.

– Egészségedre, sanovat unkarilaiset.

Se täytyy opetella, se kuulostaa paljon juhlallisemmalta kuin kippis. Matkailijan on helppo päästä juhlatunnelmaan.

Falk Miksa -kadulla on useita antiikki­liikkeitä.