Kuukausi Trangin saarilla sujui snorklaten ja pötkötellen Thaimaan kauneimmilla sannoilla. Koko lysti lentoineen maksoi 3000 euroa.

Teemme kuten Thaimaan prinsessa, juuri 29 vuotta täyttänyt muotisuunnittelija Sirivannavari Nariratana. Valitsemme Koh Lipen. Thaimaan eteläisin saari sijaitsee Andamaanienmerellä kuutisenkymmentä kilometriä mantereelta, lähellä Malesian lomasaarta Langkawia.

Prinsessa Sirivannavari, joka on sijoitettu Forbes-lehdessä maailman kuumimpien kuninkaallisten listalle, viihtyy Koh Lipellä niin kuningasperheen kesäpalatsissa kuin rannan luksushotelleissakin. Hänen läsnäolonsa saarella huomaa taivaalla pörräävistä helikoptereista ja kaikkialla liehuvista keltaisista lipuista.

Koh Lipen Sunrise-rannalta on helppo pulahtaa veteen.
Koh Lipen Sunrise-rannalta on helppo pulahtaa veteen.

Myös meidän majapaikkamme saaren itäpuolen Sunrise Beachillä hipoo prinsessatasoa – omalla tavallaan. Auringonpalvojat rakastavat mukavan rauhallista rantaa. Rannalta voi myös snorklata suoraan mereen, mikä on Thaimaassa harvinaista.

Castaway-lomakeskuksen aurinkokatokset ja kaksikerroksiset bungalowit levittäytyvät hiekalle. Palmuissa huojuvat valkoiset ja vaaleansiniset paperilyhdyt. Jättimäiset kukkakimput muistuttavat edellisillan hääjuhlista, joita tanssittiin yömyöhään. Maja maksaa sesonkiaikaan noin 90 euroa yötä kohden. Saaren sisä­osista petipaikan saa halvemmalla.

Lounasaikaan nautin aaltojen liplatuksesta hotellin rantaravintolassa. Tilaan rapean kanasalaatin, kannullisen vahvaa kahvia ja drinkiksi margaritan, joka on sekoitettu tequilasta ja mansikoista. Sitten jalkahierontaan, pulahdus mereen ja loppupäiväksi riippumattoon loikoilemaan.

 Katukojuissa riittää silmäniloa.
Katukojuissa riittää silmäniloa.

Illanviettoon kävelemme puolen kilometrin päähän kahviloiden, rantabaarien ja ravintoloiden reunustamalle Pattaya Beachille saaren länsipuolelle. Ranta on pitkä ja valkohiekkainen mutta meluisa, joten nukkuminen onnistuu paremmin saaren itäpuolella.

Saarta halkovalla ostoskadulla myydään ruokaa, hippivaatteita, simpukoista valmistettuja korurasioita, värikkäitä puuhelmiä, rannerenkaita, hopeakoruja, saronkeja sekä sandaaleja. T-paidoissa lukee ”same same but different”, kuten kaikkialla Thaimaassa. Hokema on muuttunut vitsiksi, jolla kauppiaat yrittävät myydä rantarolexeja ja valevuittoneita.

Alun perin merimustalaisten asuttama Koh Lipe on jo muutaman vuoden ajan ollut kokeneiden Thaimaan-kävijöiden uusin suosikki, mutta onneksi siitä ei ole muodostunut samanlaista huvipuistoa kuin Koh Phi Phistä.

Koh Lipeä halkoo vilkas ostoskatu.
Koh Lipeä halkoo vilkas ostoskatu.

Vakituisia asukkaita on vain 700. Thaimaan Malediiveiksi kutsuttu saari tarjoaa letkeitä rantabileitä ja yöelämää, vaikka aamuun asti avoinna olevia klubeja ei olekaan. Iltaa istutaan pikkukuppiloissa, kuten Sawasdee-baarissa, jossa mojiton saa neljällä eurolla.

Pattaya Beachin rastabaarissa tulitanssijat tekevät temppujaan kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi. Bob Marley kajahtelee kaiuttimista, ja joku hyräilee Alpha Blondyn Wish you were here -biisiä. Reggae on täällä melkein yhtä kova sana kuin Karibialla. Baarissa on hiekkalattia, jolla tanssimme paljain jaloin. Kilistelemme laseja ja tutustumme uusiin ihmisiin. Osa heistä on paikallisia, osa on tullut vain käymään hetkeksi paratiisissa, kuten mekin.

Kookos-kanakeitto on herkullinen parin euron lounas.
Kookos-kanakeitto on herkullinen parin euron lounas.

Koh Lanta on toista maata, vaikka sekin on saari. Reppureissaajien ja lapsiperheiden suosikkisaarelta on hyvät yhteydet lähistön autiosaarille. Toisaalta Koh Lanta on turvallinen ja tarjoaa tekemistä koko perheelle.

Etelänpuoleiset rannat ovat rauhallisempia kuin pohjoisessa, joten olemme varanneet 30 euron bungalow-majoituksen Kantiang Beachin vierestä. Jos kaipaa ylellisyyttä, suosittelen saman rannan Pimalai-lomakeskusta. Siellä yöpyminen maksaa 175 euroa.

Korallit haalistuvat, kun merivesi lämpenee.
Korallit haalistuvat, kun merivesi lämpenee.

Lanta Marine Park View Resort -majatalon leppoisa tunnelma paikkaa huoneiden vaatimattoman varustelun. Terassiltamme avautuu näkymä rannalle ja turkoosina kimaltelevaan lahdenpoukamaan. Lähimetsikössä majailevat apinat kolkuttavat ovea silloin tällöin, ja tuuli ulvoo peltikatolla. Se ei haittaa, sillä vietämme sisällä vain yöt. Silloin Thaimaan saaret verhoutuvat pimeyteen.

Palveluja riittää reilun 20 000 asukkaan Koh Lantalla: kauneushoitoloita, pesuloita ja partureita. Kokeilen pari tuntia kestävää thaihierontaa – olo on sen jälkeen kuin uudesti syntynyt.

Saarten vesiraja on usein tasainen, joten rantahölkkä onnistuu.
Saarten vesiraja on usein tasainen, joten rantahölkkä onnistuu.

Saaren keskivaiheilta löytyy erinomainen kreikkalainen ravintola Greek Taverna. Varaamme pöydän etukäteen, koska muuten sisäänpääsyä voi joutua jonottamaan jopa pari tuntia. Annokset ovat suuria. Maukkaat tsatsikit, pitaleivät, fetasalaatit, moussakat ja souvlakit herauttavat veden kielelle. Kuukauden lomalla Välimeren herkut ovat mukavaa vaihtelua thairuualle.

Päivät kuluvat rannalla rentoutuen. Välillä retkeilemme lähialueille. Koh Lantan eteläosassa sijaitseva kansallispuisto on saaren vetonauloja, samoin vanhakaupunki.

Liikkumista varten moni vuokraa skootterin, sillä matkat kylästä toiseen ovat pitkähköjä. Saari on Etelä-Thaimaan suurimpia, sen pituus on noin 25 kilometriä. Liikennettä on onneksi vähän. Kymmenen kilometrin taksimatka maksaa noin 15 euroa.

Hierontaa ja jalkahoitoa tarjotaan rannoilla.
Hierontaa ja jalkahoitoa tarjotaan rannoilla.

Meressä törröttävät veikeät kalliomuodostelmat, kuin surrealistien maalauspaletista taiotut. Juuri näistä maisemista Thaimaa tunnetaan kaikkialla maailmassa.

Karstikallioiden liepeillä kelpaa sukeltaa ja snorklata. Vedet ovat kristallinkirkkaat, koralliriutat koskemattomia. Pinnan alla on helppoa nähdä sateenkaaren väreissä säihkyvät kalat. Nemoa etsimässä -elokuvasta tuttu vuokkokala hurmaa meidät kaikki. Kallion koloissa meritähdet esittelevät komeita sakaroitaan.

Yömyssyille menemme rannan Why Not -baariin, jossa soittaa talon oma bändi. Why Not Bandin muusikko kertoo esiintyneensä jopa ruotsinlaivoilla ja Maarianhaminassa.

 Hedelmävartaat ovat herkullinen välipala.
Hedelmävartaat ovat herkullinen välipala.

Mitä maksoi?

  • Kuukauden omatoimimatka Trangin saarille maksoi kaikkiaan noin 3 000 euroa.
  • Hinta sisälsi matkat (lennot, lautat, veneet ja taksit), majoitukset, noin 40 e yötä kohden, ja ateriat, 20 e päivää kohden.

Trangin saaret

Näin pääset perille

  • Suomesta järjestetään pakettimatkoja Koh Lantalle ja Koh Kradanille. Lennot ovat Krabille, josta muutaman tunnin kestävä bussi- ja venekuljetus saarille. Lentoaika on 11–12 tuntia.
  • Viikon pakettimatkan hinta alkaen 1 050 e.
  • Omatoimimatkailija saa usein edullisimmat lennot Bangkokiin, josta lentää Krabille 1,5 tunnissa. Yhdensuuntainen lento Bangkok–Krabi alkaen 25 e.
  • Paras aika matkustaa joulukuusta maaliskuuhun. Varsinkin silloin hotelli kannattaa varata etukäteen. Hätätilassa hotellit pystyttävät telttoja takapihoille, mutta nekin täyttyvät matkailijoista kuumimpana sesonkina.

Raha-asiaa

  • Thaimaan valuutta on baht, THB.
  • Rahaa voi vaihtaa Koh Lantalla useissa valuutanvaihtopisteissä, jotka ovat avoinna päivittäin kello 8.30–20. Koh Lantalla on myös käteisautomaatteja.
  • Visa ja Mastercard ovat Thaimaan tunnetuimmat luottokortit. Pikkuliikkeissä kortin käytöstä veloitetaan lisämaksu.
  • Pikkusaarille pitää ottaa mukaan käteistä rahaa, sillä pankkiautomaatteja ei ole eikä luottokortti kelpaa.

Hintoja

  • Taksilla 10 kilometrin matka Koh Lantalla noin 15 e.
  • Skootteri päiväksi 10 e.
  • Telttamajoitus alkaen 5 e.
  • Ateria alkaen 5 e.
  • Koko päivän snorklausretki aterioineen Koh Lantalta Koh Rokille noin 50 e.

SOS

  • Ota kaikenkattava matkavakuutus.
  • Perusrokotusten lisäksi Thaimaahan suositellaan A-hepatiittisuojaa.
  • Juo vain pullotettua vettä.
  • Ravintoloiden hygieniataso on hyvä, mutta käsien pesu ennen ateriaa ehkäisee vatsavaivoja. Maitohappobakteereista voi olla hyötyä.
  • Vuorovesivaihtelu on rajua.
  • Asumattomilla saarilla ei ole lääkäriä eikä apteekkia.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 1/2016.

3 x saarihyppely

1. Koh Rok

Maan paras snorklaus-kohde, sanotaan Koh Rokin kaksoissaaresta. Snorkkelin läpi näkyy sähkönsinisinä, keltaisina ja kultaisina hehkuvia kalaparvia, murenoita ja merisiilejä.

Rantaa hallitsevat pulskat varaanit. Sekaan on pystytetty yövieraita varten telttoja, joita saaren vartijat vuokraavat muutaman euron hintaan. Saniteettitilat löytyvät rannan tuntumasta.

Kilometrin pituinen kivikkoinen portaikko vie vuoren harjalle. Kapuaminen tuntuu pohkeissa, mutta perillä odottavat näköalat palkitsevat vaivan. Ylhäältä saa hyvän käsityksen Anda-maanienmeren uljaudesta ja vedenalaisista koralliriutoista.

2. Koh Kradan

Opaskirjat ylistävät Koh Kradania Trangin saarien kauneimmaksi. Saarella on vain kermanvalkoisia rantoja ja turkoosia vettä sekä hiljaisuutta, rauhaa ja joutilasta aikaa. Pysyviä asukkaita ei ole, eikä autoja, mopoja tai tuktukeja. Entiselle autiosaarelle on avattu vain muutama hotelli ja niiden yhteyteen kourallinen ravintoloita.

Kalume-hotellia kehuvat kaikki. Yö hotellin romanttisessa bambumajassa maksaa 40 euroa. Sesonkiaikaan hotelli on usein täynnä, joten ennakkovaraus on suositeltava. Autio hiekkaranta sopii täydellisesti iltakävelyyn varsinkin kuunvalossa.

3. Koh Mook

Pitkähäntävene huiskauttaa matkailijan Koh Mookin ­Farang Beachille. Rannalla valkea, samettisen pehmeä hiekka hyväilee jalkoja. Vesi on 30-asteista. Chill Out -baarin seinällä on kyltti ­’No Finnish drinking games’. Kukaan ei osaa kertoa, miksi asiakkaita varoitellaan suomalaisista juomatavoista.

Rohkea tekee retken smaragdiluolalle. Se on kallion uumeniin kätketty laguuni, jonne pääsee uimalla tai kajakilla laskuveden aikaan. Tie vie pimeän tunnelin läpi, mutta perillä odottaa taivaallinen näky hiekkarantoineen ja kasveineen.

Kykladien saaristo hehkuu lämpöä pitkälle syksyyn. Santorini on saarista suosituin. Seikkailijalle sopivat Tinos, Syros, Mykonos, Delos ja Andros.

1. SANTORINI

Maailman valokuvatuin auringonlasku

Seitsemältä on jo myöhäistä. Jos haluaa istua mukavasti auringon painuessa mereen, sopiva paikka pitää varata hyvissä ajoin. Oian kylään pakkautuu illallisaikaan tuhansia turisteja, kännykkäkamerat napsuvat.

Pinta-alaan nähden Santorinilla on enemmän matkailijoita kuin millään muulla Kreikan saarella, 1,5 miljoonaa vuodessa. Asukkaita on vain 12 000.

Saaren suosio perustuu jylhiin maisemiin mereen romahtaneen tulivuoren reunalla. Jyrkät, kapeat tiet vievät söpöihin pikkukyliin,
kuten Pyrgosiin, vaaleahiekkaiselle Monolithos-rannalle ja Faroksen majakalle. Saaren ajaa autolla päästä päähän noin tunnissa.

Huono puoli on korkea hintataso. Kolmen ruokalajin illallinen keskitason ravintolassa maksaa noin 50 euroa. Parhaat ateriat nautin Exo Gonian kylän Metaxy Mas -tavernassa ja Perivolos-rannan Sea Sidessa. Edullisinta on ostaa ruokaisia piirakoita leipomoista.

Ota mukaan hyvät kengät. Jos kunto kestää, kävele Skaroksen lohkareelle ja sieltä rantaan.

  • Viikko alkaen noin 600 e. Syys–lokakuu on miellyttävää matkustusaikaa.
  • santorini.gr

2. TINOS

Kappale aitoa kreikkalaista arkea

Tinoksen pääkaupungin satamakadulta nousee kukkulaa kohti leveä Leoforos Megalocharis -katu. Kadulla on pehmustettu kaista pyhiinvaeltajille, jotka konttaavat Panagia Evangelistran kirkkoon suutelemaan ihmeitä tekevää ikonia.

15. elokuuta kaistalla on ruuhkaa, kun kymmenettuhannet uskovat juhlivat Neitsyt Mariaa.

Muulloin Tinos on aito rauhallinen kreikkalaiskaupunki, jonka kivikujien liha- ja kalakauppojen, leipomoiden, souvlakikioskien ja kahviloiden luona on kivaa kuhinaa. Kalakaupan Markos-pelikaani kulkee vapaana.

Saarella on enimmäkseen kreikkalaisia matkailijoita, lentokenttä puuttuu.

Malamatenia-tavernassa saa Tinoksen yrttimakkaraa ja meizanosalataa, viereisen kirkon pihassa pidetään ristiäisjuhlia.

Kyliin pääsee bussilla. Panormos mon rauhallinen kalastajakylä, Volaxissa on korinpunojia. Dio Horian keskiaikaisesta kylästä on upeat maisemat merelle.

Saarella on 15 kilometriä hiekkarantaa. Moni ranta on autio suurimman osan vuodesta.

  • Lennä Ateenaan, ota bussi Rafinan satamaan, josta lautta vie perille kahdessa tunnissa.
  • tinos.gr

3. DELOS

Saaren kokoinen ulkoilmamuseo

Kun kävelee tuhansia vuosia vanhoissa kortteleissa, tulee epätodellinen tunne. Yleensä antiikin patsaat ja esineet ovat vitriineissä, mutta täällä ihailemme niitä raunioituneiden talojen ja temppelien sisäpihoilla. Monissa rakennuksissa on hienot mosaiikkilattiat.

Delos on Unescon maailmanperintökohde ja Kreikan merkittävimpiä arkeologisia alueita. Mytologiassa se tunnetaan jumalsisarusten Apollonin ja Artemiin synnyinsaarena.

Saarella ei ole mitään suojaa auringonpaisteelta, joten varaa peittävä vaatetus, aurinkovoidetta ja tarpeeksi juotavaa. Monilla on sateenvarjot päivänvarjona. Onneksi museon yhteydessä on pieni kahvio, josta saa kylmää juotavaa.

Hellenistisellä ajalla noin 100 eaa. Deloksella oli 30 000 asukasta, ja satama oli Välimeren vilkkaimpia. Nyt saarella asuu vain muutama kesätyöntekijä.

Kreikan valtio antoi paikan työmaaksi ranskalaisille arkeologeille vuonna 1872, ja siitä alkaen tutkittavaa on riittänyt. Kuuluisimmat jäännökset ovat leijonat, jotka sijoitettiin museoon. Esillä on kopioita.

Delokselle kannattaa ottaa uimapuku mukaan, sillä saari on täynnä rauhallisia kivirantoja.

  • Delokselle pääsee kesäisin laivalla Naxokselta ja Mykonokselta, josta laivalippu maksaa 20 e. Museolippu 6 e.
  • odysseus.culture.gr

4. MYKONOS

Bilettäjän paratiisi

Mereltä katsottuna Mykonos on kaunis, puhdas ja täydellisyydessään jopa hieman epätodellinen. nLaiva jää parin kilometrin päähän kaupungista, mutta satamasta tulee vesibussi vastaan.

Kaupunki on syötävän söpö, sinivalkoisia taloja, valkoisiksi kalkittuja kujia, laatuputiikkeja ja trendikkäitä kahviloita.

Sokkeloiset kujat ovat täynnä yllätyksiä. Kulman takana voi olla pramea kenkäliike tai pittoreski taidegalleria. Ylihinnoiteltu drinkki kannattaa juoda pikku-Venetsiassa tuulimyllyjen kupeessa. Ravintolapöydät ovat valaistun merenpohjan vieressä.

Mykonos on Santorinin ohella Kreikan kalleimpia paikkoja. Se on kreikkalaisen ja kansainvälisen suihkuseurapiirin suosikki.

Vapaa ilmapiiri viehättää seksuaalivähemmistöjä, ja sateenkaarilipuilla merkityissä baareissa bileet jatkuvat aamuun. Tunnelma on suvaitsevainen, ja heterot ja homot bailaavat sulassa sovussa.

Paradisen ja Super Paradisen rannoilla tanssitaan pöydillä ja muhinoidaan aurinkotuoleilla, mutta rauhaakin saarella riittää.

  • Tinokselta pääsee Mykonokselle monta kertaa päivässä. Matka kestää 20 minuuttia.
  • mykonos.gr

5. ANDROS

Vaatii vaivannäköä

Saaren pääkaupunkiin Androkseen tulemista ei haluta tehdä liian helpoksi. Satama on Gavriossa saaren länsirannikolla tunnin
bussimatkan päässä kaupungista.

Bussi keskustaan kiemurtelee kaunista reittiä rannikkoa pitkin. Matkalla näkyy hiekkaisia uimapoukamia. Reitti kulkee läpi Batsin kylän, jossa on eniten rantaturismia.

Andros on elegantti, rauhallinen ja vehrein kaikista Kykladeista. Vaikuttaa siltä, että saarella olisi vain paikallisia. Monilla varakkailla kreikkalaisilla on siellä asuntoja.

Kaupunkia halkoo pitkä pääkatu, jonka varrella on vaaleanpunaisia ja keltaisia taloja, erikoisliikkeitä ja kahviloita. Kaupungin sievä vanha osa on rakennettu kapealle kannakselle.

Kato Kastro on vanha linnake piskuisella saarella. Sinne voi kävellä tai kontata ikivanhaa kaiteetonta jyrkkää kaarisiltaa pitkin. Moni ui kaarisillan alla. Toinen uimapaikka on pienen keskusaukion kiviportaiden alapäästä mavautuva pitkä hiekkaranta.

Taksimatka satamasta kaupunkiin maksaa 45 euroa, bussimatka 5 euroa.

  • Laivalla Rafinasta Androkselle kahdessa tunnissa.

6. SYROS

Hieman kuin Italiassa

Laiva lipuu lahdenpoukamaan, Kykladien saariryhmän hallinnollisen pääkaupungin keskustaan. On pakko nielaista ihastuksesta, sillä Ermoupoulin kaupunki nousee amfiteatterimaisesti kahden kukkulan välistä.

Kaupungissa on vähän italialaistyylinen tunnelma. Sitä sanotaankin Pikku-Milanoksi. Keskustoria ympäröivät isot uusklassiset hallintorakennukset, joiden kivijaloissa on varjoisia kahviloita ja baareja.

Illalla aukiolla on leppoisa tunnelma. Lapset juoksevat kauniiksi hioutuneilla marmorilaatoilla ja vanhemmat seurailevat heitä nauttien samalla ouzoa ja mezealkupaloja. Lähistön kapeilla basaarikujilla on pieniä putiikkeja.

Kannattaa kiivetä marmoriportaita ylös kukkulalle, jossa on viehättävä keskiaikainen Ano Syros -kaupunginosa. Agios Giorgiosin kirkolta näkee 1200-luvulla rakennettuja taloja ja meren yli Tinokselle ja Delokselle.

Ermoupoli ei ole rantakohde, mutta Galissan ja Poseidonian kylissä on kauniit rannat. Taksi Galissaan maksaa 20 euroa.

  • Syrokselle pääsee Pireuksen satamasta mAteenasta ja Tinokselta tunnissa.
  • siros.gr

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 16/2017.

Kolilla voi ihailla kansallismaisemaa korkeuksista, kallioluolien syvyyksistä, tuopin äärellä tai hevosen selästä.

1. Paljussa maan ja taivaan välissä

Saunan kiviset lauteet näyttävät pelottavan kuumilta, mutta varovainen kokeilu sormenpäällä paljastaa ne yllättävän viileiksi. Löylykaveri osaa kertoa, että vuolukiven sisällä kiertää vesijäähdytys.

Lasiseinän takana aukeaa komea maisema. Avaraa ikkunapintaa riittää, sillä Kolin laelle rakennettu kylpylä ottaa kaiken irti upeasta sijainnistaan.

Juhlava maisema antaa paljukylvylle lisähohtoa.
Juhlava maisema antaa paljukylvylle lisähohtoa.

Parhaimmillaan maisema on ulkoterassille rakennetusta paljusta katsottuna. Tynnyrin 34-asteisessa vedessä tarkenee talvellakin.

Koli Relax Spa on pieni ja rauhallinen –ja sellaisena se halutaan pitää. Lapset ovat tervetulleita päiväsaikaan, mutta kello 16:n jälkeen ikäraja on 18 vuotta. Toisaalta kylpylän palvelut jaaltaatkin on suunniteltu aikuiseen makuun. Vesiliukumäkien sijaan tarjolla on jalkakylpyjä ja tunnelma-allas, jossa veden alla soi Jean Sibeliuksen Finlandia.

Pääsymaksu sisältää pyyhkeen, kylpytakin ja Lumenen kosmetiikkaa. Kuohuviinistä peritään lisämaksu.

2. Siedätyshoitoa ahtaan paikan kammoon

Kolilla rytisi jääkauden aikaan, kun vaara madaltui jäämassojen voimasta satoja metrejä.

Vetäytyvä jää jätti jälkeensä valtavia kivenlohkareita, joiden välissä kulkee eri kokoisia luolastoja. Niistä tunnetuin on Pirunkirkko, yli 30 metriä pitkä ja korkeimmillaan seitsenmetrinen luola, jossa rohkea matkaaja voi poiketa omalla vastuullaan.

Z-kirjaimen mallinen luola on vaikuttava kokemus - niin vaikuttava, että taidemaalari Eero Järnefelt kirjoitti sen seinään haltioituneena runon sata vuotta sitten.

Pirunkirkkoon pääsee vain ohjatulla retkellä.
Pirunkirkkoon pääsee vain ohjatulla retkellä.

Kolin hurjimmalle luolaseikkailulle pääsee vain ohjaajan kanssa. 127 metriä pitkä luolasto on matala, sokkeloinen ja eksyttävä. Jalkavaivoja potevalle retki ei sovi, sillä matkaa taitetaan kontaten ja ryömien. Polvisuojista huolimatta eteneminen panee myös vaatteet koville.

Paikoittain reitti on sen verran tiukka, että eteenpäin pääsee vain tikkusuorana hivuttautumalla, mutta oppaiden mukaan kukaan ei ole juuttunut tunneleihin. Ei ainakaan pysyvästi.

  • Pirunkirkolle on lyhyt matka Rantatieltä.
  • Luolavaellus 30 e, talvisin 40 e. Minimiryhmä 6 henkeä.
  • koliactiv.fi

3. Nelistäen ikimetsiin

Jäyhäntöpäkkä islanninhevonen on kuin tehty Suomen karuihin oloihin. Kolin juurella sijaitsevan Paimentuvan ratsastustilan issikat Snörp, Skjanni ja Fagri näyttävät olevan maisemassa kuin kotonaan. Pellon takana aukeava jylhä näkymä vie ajatukset ennemmin Amerikan Kalliovuorille kuin kotoisiin tunnelmiin.

Paimentuvan tilalla on yhdeksän islanninhevosta, joiden selässä retkeily onnistuu ympäri vuoden. Vain paukkupakkasilla reissu jää tekemättä.

Issikkavaellus sopii kaikille.
Issikkavaellus sopii kaikille.

Vaelluksella tahti on niin rauhallinen, että myös ensikertalainen pysyy hevosen selässä. Alkumatkan jännitys muuttuu hiljalleen ratsastuksen riemuksi. Kolmen tunnin matkalla ehtii nähdä niin kaunista peltomaisemaa kuin kaskenpolton jälkeen rauhassa kasvanutta yli satavuotiasta ikimetsää.

Seuraavan päivän ohjelmaa miettiessä kannattaa muistaa, että ratsastus rasittaa lihaksia, joita harva tulee muuten käyttäneeksi. Retken jälkeen olo on pari päivää hiukan jäykkä.

  • Matkailutila Paimentupa, Kotaniementie 1.
  • Kolmen tunnin ratsastus eväineen 70 e.
  • paimentupa.fi

4. Pikku Ranska keskellä kylää

Punamultainen pihapiiri keskellä Kolin pikkuruista keskustaa on kuin satukirjasta.

Kuin sadusta on myös Kolin Ryynäsen kahvilaa pyörittävien Jean-Francois ja Darja Flognyn tarina. Ranskalainen Jean-Francois, suomeksi Fransu, tuli Suomeen töihin, rakastui maahamme ja päätti perustaa ravintolan yhdessä Murmanskissa syntyneen vaimonsa kanssa. Sopivaa tilaa he etsivät pitkään, kunnes heitä onnisti.

1930-luvulla rakennettu punamullalla maalattu perinnetalo sai huoneisiinsa Kolin Ryynänen -nimisen ravintolan. Gastropubin tunnelma on yhtä aikaa hyvällä tavalla perisuomalainen ja kansainvälinen.

Ravintola toimii liki satavuotiaassa talossa.
Ravintola toimii liki satavuotiaassa talossa.

Isäntäväki luottaa paikallisuuteen ravintolan ruuassa: kala tulee Pielisestä ja pihviliha paikalliselta tuottajalta. Ilahduttavan laaja olut- ja viskivalikoima taas kurkottaa rohkeasti Eurooppaan. Kahvin kanssa maistuvat korvapuustit.

Ravintolakäynnin jälkeen vierailija voi yöpyä Ryynäsen pihapiirissä idyllisessä aitassa. Päärakennuksen yläkerrassa on taiteilijaresidenssi, jota suomalaiset ja ulkomaiset ammattitaiteilijat voivat vuokrata edullisesti. Taiteilijaresidenssistä ja sen toiminnasta vastaa Kolin kulttuuriseura.

...sekä tietysti:

5. Ukko, akka ja kansallismaisema

Säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt sekä moni muu taiteen kultakauden mestari on iskostanut teoksillaan Pohjois-Karjalan korkeimman vaaran suomalaiseen sielunmaisemaan.

Kun seisoo Kolin korkeimmalla huipulla Ukko-Kolilla, on helppo ymmärtää kansallisromantikkojen intoilua. Alla aukeaa metsien vihreyttä ja järven sinisyyttä. Vieressä on Akka-Koli.

250 metriä alempana kimaltelee Suomen viidenneksi suurin järvi Pielinen, jonka vastaranta on kaukana katseen tavoittamattomissa. Täällä ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.

Kolilla ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.
Kolilla ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.

Vaaran huippu on osa Kolin kansallispuistoa, jossa vierailee vuosittain yli 150 000 ihmistä. Heidän seassaan laiduntavat suomenlampaat ja kyyttölehmät.

Vaikka Kolin maasto on hyvin vaihtelevaa, osa poluista sopii myös liikuntarajoitteisille. Pisimmät merkityt reitit ovat yli 60 kilometriä pitkiä.

Jos patikointiin ei ole aikaa, luontokeskus Ukko kertoo alueen luonnosta ja historiasta.

Mäkisen metsämaaston lisäksi Kolin kansallispuistoon voi tutustua myös Pielisen rannalla tai ainutlaatuisilla Hiekkasaarilla, jonne järjestetään kesäisin venekyytejä.

Suomenlampaat kuuluvat Kolin maisemiin.
Suomenlampaat kuuluvat Kolin maisemiin.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.