Kuukausi Trangin saarilla sujui snorklaten ja pötkötellen Thaimaan kauneimmilla sannoilla. Koko lysti lentoineen maksoi 3000 euroa.

Teemme kuten Thaimaan prinsessa, juuri 29 vuotta täyttänyt muotisuunnittelija Sirivannavari Nariratana. Valitsemme Koh Lipen. Thaimaan eteläisin saari sijaitsee Andamaanienmerellä kuutisenkymmentä kilometriä mantereelta, lähellä Malesian lomasaarta Langkawia.

Prinsessa Sirivannavari, joka on sijoitettu Forbes-lehdessä maailman kuumimpien kuninkaallisten listalle, viihtyy Koh Lipellä niin kuningasperheen kesäpalatsissa kuin rannan luksushotelleissakin. Hänen läsnäolonsa saarella huomaa taivaalla pörräävistä helikoptereista ja kaikkialla liehuvista keltaisista lipuista.

Koh Lipen Sunrise-rannalta on helppo pulahtaa veteen.
Koh Lipen Sunrise-rannalta on helppo pulahtaa veteen.

Myös meidän majapaikkamme saaren itäpuolen Sunrise Beachillä hipoo prinsessatasoa – omalla tavallaan. Auringonpalvojat rakastavat mukavan rauhallista rantaa. Rannalta voi myös snorklata suoraan mereen, mikä on Thaimaassa harvinaista.

Castaway-lomakeskuksen aurinkokatokset ja kaksikerroksiset bungalowit levittäytyvät hiekalle. Palmuissa huojuvat valkoiset ja vaaleansiniset paperilyhdyt. Jättimäiset kukkakimput muistuttavat edellisillan hääjuhlista, joita tanssittiin yömyöhään. Maja maksaa sesonkiaikaan noin 90 euroa yötä kohden. Saaren sisä­osista petipaikan saa halvemmalla.

Lounasaikaan nautin aaltojen liplatuksesta hotellin rantaravintolassa. Tilaan rapean kanasalaatin, kannullisen vahvaa kahvia ja drinkiksi margaritan, joka on sekoitettu tequilasta ja mansikoista. Sitten jalkahierontaan, pulahdus mereen ja loppupäiväksi riippumattoon loikoilemaan.

 Katukojuissa riittää silmäniloa.
Katukojuissa riittää silmäniloa.

Illanviettoon kävelemme puolen kilometrin päähän kahviloiden, rantabaarien ja ravintoloiden reunustamalle Pattaya Beachille saaren länsipuolelle. Ranta on pitkä ja valkohiekkainen mutta meluisa, joten nukkuminen onnistuu paremmin saaren itäpuolella.

Saarta halkovalla ostoskadulla myydään ruokaa, hippivaatteita, simpukoista valmistettuja korurasioita, värikkäitä puuhelmiä, rannerenkaita, hopeakoruja, saronkeja sekä sandaaleja. T-paidoissa lukee ”same same but different”, kuten kaikkialla Thaimaassa. Hokema on muuttunut vitsiksi, jolla kauppiaat yrittävät myydä rantarolexeja ja valevuittoneita.

Alun perin merimustalaisten asuttama Koh Lipe on jo muutaman vuoden ajan ollut kokeneiden Thaimaan-kävijöiden uusin suosikki, mutta onneksi siitä ei ole muodostunut samanlaista huvipuistoa kuin Koh Phi Phistä.

Koh Lipeä halkoo vilkas ostoskatu.
Koh Lipeä halkoo vilkas ostoskatu.

Vakituisia asukkaita on vain 700. Thaimaan Malediiveiksi kutsuttu saari tarjoaa letkeitä rantabileitä ja yöelämää, vaikka aamuun asti avoinna olevia klubeja ei olekaan. Iltaa istutaan pikkukuppiloissa, kuten Sawasdee-baarissa, jossa mojiton saa neljällä eurolla.

Pattaya Beachin rastabaarissa tulitanssijat tekevät temppujaan kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi. Bob Marley kajahtelee kaiuttimista, ja joku hyräilee Alpha Blondyn Wish you were here -biisiä. Reggae on täällä melkein yhtä kova sana kuin Karibialla. Baarissa on hiekkalattia, jolla tanssimme paljain jaloin. Kilistelemme laseja ja tutustumme uusiin ihmisiin. Osa heistä on paikallisia, osa on tullut vain käymään hetkeksi paratiisissa, kuten mekin.

Kookos-kanakeitto on herkullinen parin euron lounas.
Kookos-kanakeitto on herkullinen parin euron lounas.

Koh Lanta on toista maata, vaikka sekin on saari. Reppureissaajien ja lapsiperheiden suosikkisaarelta on hyvät yhteydet lähistön autiosaarille. Toisaalta Koh Lanta on turvallinen ja tarjoaa tekemistä koko perheelle.

Etelänpuoleiset rannat ovat rauhallisempia kuin pohjoisessa, joten olemme varanneet 30 euron bungalow-majoituksen Kantiang Beachin vierestä. Jos kaipaa ylellisyyttä, suosittelen saman rannan Pimalai-lomakeskusta. Siellä yöpyminen maksaa 175 euroa.

Korallit haalistuvat, kun merivesi lämpenee.
Korallit haalistuvat, kun merivesi lämpenee.

Lanta Marine Park View Resort -majatalon leppoisa tunnelma paikkaa huoneiden vaatimattoman varustelun. Terassiltamme avautuu näkymä rannalle ja turkoosina kimaltelevaan lahdenpoukamaan. Lähimetsikössä majailevat apinat kolkuttavat ovea silloin tällöin, ja tuuli ulvoo peltikatolla. Se ei haittaa, sillä vietämme sisällä vain yöt. Silloin Thaimaan saaret verhoutuvat pimeyteen.

Palveluja riittää reilun 20 000 asukkaan Koh Lantalla: kauneushoitoloita, pesuloita ja partureita. Kokeilen pari tuntia kestävää thaihierontaa – olo on sen jälkeen kuin uudesti syntynyt.

Saarten vesiraja on usein tasainen, joten rantahölkkä onnistuu.
Saarten vesiraja on usein tasainen, joten rantahölkkä onnistuu.

Saaren keskivaiheilta löytyy erinomainen kreikkalainen ravintola Greek Taverna. Varaamme pöydän etukäteen, koska muuten sisäänpääsyä voi joutua jonottamaan jopa pari tuntia. Annokset ovat suuria. Maukkaat tsatsikit, pitaleivät, fetasalaatit, moussakat ja souvlakit herauttavat veden kielelle. Kuukauden lomalla Välimeren herkut ovat mukavaa vaihtelua thairuualle.

Päivät kuluvat rannalla rentoutuen. Välillä retkeilemme lähialueille. Koh Lantan eteläosassa sijaitseva kansallispuisto on saaren vetonauloja, samoin vanhakaupunki.

Liikkumista varten moni vuokraa skootterin, sillä matkat kylästä toiseen ovat pitkähköjä. Saari on Etelä-Thaimaan suurimpia, sen pituus on noin 25 kilometriä. Liikennettä on onneksi vähän. Kymmenen kilometrin taksimatka maksaa noin 15 euroa.

Hierontaa ja jalkahoitoa tarjotaan rannoilla.
Hierontaa ja jalkahoitoa tarjotaan rannoilla.

Meressä törröttävät veikeät kalliomuodostelmat, kuin surrealistien maalauspaletista taiotut. Juuri näistä maisemista Thaimaa tunnetaan kaikkialla maailmassa.

Karstikallioiden liepeillä kelpaa sukeltaa ja snorklata. Vedet ovat kristallinkirkkaat, koralliriutat koskemattomia. Pinnan alla on helppoa nähdä sateenkaaren väreissä säihkyvät kalat. Nemoa etsimässä -elokuvasta tuttu vuokkokala hurmaa meidät kaikki. Kallion koloissa meritähdet esittelevät komeita sakaroitaan.

Yömyssyille menemme rannan Why Not -baariin, jossa soittaa talon oma bändi. Why Not Bandin muusikko kertoo esiintyneensä jopa ruotsinlaivoilla ja Maarianhaminassa.

 Hedelmävartaat ovat herkullinen välipala.
Hedelmävartaat ovat herkullinen välipala.

Mitä maksoi?

  • Kuukauden omatoimimatka Trangin saarille maksoi kaikkiaan noin 3 000 euroa.
  • Hinta sisälsi matkat (lennot, lautat, veneet ja taksit), majoitukset, noin 40 e yötä kohden, ja ateriat, 20 e päivää kohden.

Trangin saaret

Näin pääset perille

  • Suomesta järjestetään pakettimatkoja Koh Lantalle ja Koh Kradanille. Lennot ovat Krabille, josta muutaman tunnin kestävä bussi- ja venekuljetus saarille. Lentoaika on 11–12 tuntia.
  • Viikon pakettimatkan hinta alkaen 1 050 e.
  • Omatoimimatkailija saa usein edullisimmat lennot Bangkokiin, josta lentää Krabille 1,5 tunnissa. Yhdensuuntainen lento Bangkok–Krabi alkaen 25 e.
  • Paras aika matkustaa joulukuusta maaliskuuhun. Varsinkin silloin hotelli kannattaa varata etukäteen. Hätätilassa hotellit pystyttävät telttoja takapihoille, mutta nekin täyttyvät matkailijoista kuumimpana sesonkina.

Raha-asiaa

  • Thaimaan valuutta on baht, THB.
  • Rahaa voi vaihtaa Koh Lantalla useissa valuutanvaihtopisteissä, jotka ovat avoinna päivittäin kello 8.30–20. Koh Lantalla on myös käteisautomaatteja.
  • Visa ja Mastercard ovat Thaimaan tunnetuimmat luottokortit. Pikkuliikkeissä kortin käytöstä veloitetaan lisämaksu.
  • Pikkusaarille pitää ottaa mukaan käteistä rahaa, sillä pankkiautomaatteja ei ole eikä luottokortti kelpaa.

Hintoja

  • Taksilla 10 kilometrin matka Koh Lantalla noin 15 e.
  • Skootteri päiväksi 10 e.
  • Telttamajoitus alkaen 5 e.
  • Ateria alkaen 5 e.
  • Koko päivän snorklausretki aterioineen Koh Lantalta Koh Rokille noin 50 e.

SOS

  • Ota kaikenkattava matkavakuutus.
  • Perusrokotusten lisäksi Thaimaahan suositellaan A-hepatiittisuojaa.
  • Juo vain pullotettua vettä.
  • Ravintoloiden hygieniataso on hyvä, mutta käsien pesu ennen ateriaa ehkäisee vatsavaivoja. Maitohappobakteereista voi olla hyötyä.
  • Vuorovesivaihtelu on rajua.
  • Asumattomilla saarilla ei ole lääkäriä eikä apteekkia.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 1/2016.

3 x saarihyppely

1. Koh Rok

Maan paras snorklaus-kohde, sanotaan Koh Rokin kaksoissaaresta. Snorkkelin läpi näkyy sähkönsinisinä, keltaisina ja kultaisina hehkuvia kalaparvia, murenoita ja merisiilejä.

Rantaa hallitsevat pulskat varaanit. Sekaan on pystytetty yövieraita varten telttoja, joita saaren vartijat vuokraavat muutaman euron hintaan. Saniteettitilat löytyvät rannan tuntumasta.

Kilometrin pituinen kivikkoinen portaikko vie vuoren harjalle. Kapuaminen tuntuu pohkeissa, mutta perillä odottavat näköalat palkitsevat vaivan. Ylhäältä saa hyvän käsityksen Anda-maanienmeren uljaudesta ja vedenalaisista koralliriutoista.

2. Koh Kradan

Opaskirjat ylistävät Koh Kradania Trangin saarien kauneimmaksi. Saarella on vain kermanvalkoisia rantoja ja turkoosia vettä sekä hiljaisuutta, rauhaa ja joutilasta aikaa. Pysyviä asukkaita ei ole, eikä autoja, mopoja tai tuktukeja. Entiselle autiosaarelle on avattu vain muutama hotelli ja niiden yhteyteen kourallinen ravintoloita.

Kalume-hotellia kehuvat kaikki. Yö hotellin romanttisessa bambumajassa maksaa 40 euroa. Sesonkiaikaan hotelli on usein täynnä, joten ennakkovaraus on suositeltava. Autio hiekkaranta sopii täydellisesti iltakävelyyn varsinkin kuunvalossa.

3. Koh Mook

Pitkähäntävene huiskauttaa matkailijan Koh Mookin ­Farang Beachille. Rannalla valkea, samettisen pehmeä hiekka hyväilee jalkoja. Vesi on 30-asteista. Chill Out -baarin seinällä on kyltti ­’No Finnish drinking games’. Kukaan ei osaa kertoa, miksi asiakkaita varoitellaan suomalaisista juomatavoista.

Rohkea tekee retken smaragdiluolalle. Se on kallion uumeniin kätketty laguuni, jonne pääsee uimalla tai kajakilla laskuveden aikaan. Tie vie pimeän tunnelin läpi, mutta perillä odottaa taivaallinen näky hiekkarantoineen ja kasveineen.

Sinikka Saastamoisen lapset puolisoineen ja lapsineen vuokraavat joka jouluksi mökin, johon mahtuu koko heimo.

1960-luvulla pohjoiskarjalainen Sinikka Saastamoinen jäi leskeksi neljän alle 10-vuotiaan lapsen kanssa. Lisäksi hän odotti viidettä.

– Perhe hitsautui yhteen niin tiukasti, että aikuiset lapset perheineen haluavat vieläkin viettää joulut yhdessä, kertoo Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Sinikan ainoan pojan Maurin vaimo.

Miniä ja vävyt ovat sopeutuneet perinteeseen.

– Aiemmin menimme kaikki – puolisot, lapset ja lastenlapset – anopin luo, mutta nyt haluamme, että hän saa helpon joulun. Kahdeksankymppisen mummon koko joulukuu ei saa mennä keittiössä.

Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.
Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.

Pinja koristelee kuusta.
Pinja koristelee kuusta.

Joka jouluksi suku vuokraa mökin, yleensä eri paikasta. Viime vuonna valinta oli Simpelejärvi, jonka rannalla olevaan mökkiin mahtui koko 20 hengen seurue.

Joulunviettoon tulevat Maurin ja Maija-Liisan lisäksi heidän lapsensa Jesperi, 27, ja Suvetar, 22, sekä Maurin sisarukset lapsineen. Maurin sisar Pirjo ja hänen miehensä Pentti Sahlman ajavat vuokramökille Vantaalta. Sinikan esikoistytär Eija ja hänen puolisonsa Pauli Purmonen tulevat Joensuusta, samoin tytär Tarja ja Heino Hämäläinen poikansa Severin kanssa. Tytär Heli tulee joulunviettoon Tampereelta miehensä Keijo Karjulan ja lastensa Jonnen, Pinjan ja Elmerin kanssa.

– Parasta on yhdessäolo. Tuntuu hyvältä päivittää kuulumiset ilman kiirettä. Jokainen tuo jotain jouluruokaa. Esimerkiksi Mauri tekee sinapin, minä jälkiruuan. Tarja on koristelemisen mestari, hän tuo kukat, viimeksi upeat jouluruusut, Maija-Liisa sanoo.

Pirjo ottaa rennosti.
Pirjo ottaa rennosti.

Kodassa paistetaan makkaraa.
Kodassa paistetaan makkaraa.

Näkymä Parikkalan mökin ikkunasta pysäytti.

– Istuin sohvalla ja vain katselin, järvi tuli kuin syliin. Jää oli kaunista, vaikka sen päällä oli muutama sentti vettä. Kastelimme siinä varpaat saunan jälkeen, Maija-Liisa kertoo.

Suvun ohjelmaan kuuluu jouluna herkuttelu, saunominen, ulkoilu ja Trivial Pursuit -peli. Viimeksi sitkeimmät pelasivat aamuneljään.

– Sen jälkeen nukuimme hyvin.

Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.
Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.

Jouluaamuna mummo heräsi keittämään puuron, ja puolen päivän jälkeen koko seurue lähti ulos.

– Oli ihana nähdä, kun mummo käveli nuorten kanssa käsikoukkua ja nautti siitä, että kaikki ovat koolla.

Huvila.net > Loikonsaari 3


Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.
Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.

Ruotsin Lapista ei löydä joulupukkia, mutta hurjia rinteitä senkin edestä. Keltanokka lähti testaamaan, miten pääsee alas Riksgränseniä ja Björklideniä.

Opashan on hullu!

Olen saapunut vasta tunti sitten Ruotsin Lappiin, marssinut saman tien suksivuokraamoon, ährännyt vaivalloisesti massiiviset laskettelumonot jalkaan ja kuunnellut huolestuneena miniluentoa lumivyöryn vaaroista. Ja nyt pitäisi seurata lasketteluopasta vielä kilometri ylämäkeen kohti tunturin huippua.

Olen näännyksissä, hikinorot valuvat poskilla. Ihan kuin noutajan kalsa kosketus tuntuisi olkapäillä.

Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.
Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.

Matkaa on tehty jo puoli tuntia, ylämäkeen luonnollisesti. Björklidenin laskettelukeskus näkyy alhaalla pienenä. Horisontissa siintävät Norjan tunturit ja jossain niiden takana Atlantti. Jalassani on karvapohjaiset sukset. Ne eivät lipsu senttiäkään. Eivätkä kyllä luistakaan. Niillä vain tampataan matkaa ylämäkeen.

– Mika, sinä pystyt tähän. Ajattele, miten hienot maisemat ylhäällä odottavat. Sitten laskettelemme pitkin neitseellisiä lumia alas laaksoon. Det är kul! tsemppaa opas Kim Bergsten.

Mihin olen joutunut?

Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.
Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.

Sisulla huipulle

Kokeilin laskettelua ensimmäisen kerran 15-vuotiaana Jyväskylän Laajavuoressa. Alku oli vauhdikas, syöksyin pipo silmillä rinteen suoraan alas. En osannut oudoilla suksilla kurvata, kun en tullut keneltäkään kysyneeksi, miten se tapahtuu. Vauhdin sain pysähtymään juuri ennen parkkipaikkaa.

Sen jälkeen eksyin mäkeen satunnaisesti, keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Rinteessä oli joka kerta kivaa, mutta laskettelupuremaa en koskaan saanut. Ehkä Suomen rinteet olivat liian vaatimattomia tällaiselle Laajavuoren veteraanille.

Sitten ystäväni houkutteli testaamaan "vähän kovempaa kamaa", Ruotsin Lapin tuntureita. Ruotsihan on suomalaiselle kuin Amerikka. Siellä kaikki on hienompaa ja suurempaa, niin tunturitkin. Ruotsin Åre tunnetaan pikku-Alppeina, sillä sen korkein huippu Åreskutan yltää yli 1400 metriin. Rinteet ovat kilometrien pituisia. Suomen laskettelukeskuksissa moisista lukemista vain unelmoidaan.

Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.
Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.

Vierekkäin sijaitsevissa Björklidenissä ja Riksgränsenissa tunturit kohoavat reiluun kilometriin. Niiden luonnonrinteet sopivat monipuoliseen lasketteluun kuin valetut.

Bergsten on päässyt tunturin laelle ja jatkaa tsemppaamista. Ammattilaiselle kapuaminen on niin helppoa. Määränpää häämöttää, tamppaan karvapohjasuksiani rinnettä vimmaisesti ylös suomalaisella sisulla.

Det är kul! Det måste vara kul!

Lopulta pääsen perille. Viisikymppisen kunto voisi olla kovempikin, mutta olen yhä elossa.

Hiihtopummin tunnustukset

Bergsten auttaa irrottamaan karvapohjat suksista. Vedän keuhkot täyteen tunturi-ilmaa ja annan katseeni nuolla horisonttia. Olen kilometrin lähempänä taivasta kuin tunti sitten suksivuokraamossa. Olo on juhlallinen. Alan ymmärtää, miksi joskus pitää kärsiä, että voi nauttia.

Bergsten kaataa kuksaan kahvia.

– Olen ollut neljä vuotta Björklidenissä ja Riksgränsenissä lasketteluoppaana. Nuorena elin hiihtopummina Ranskan Chamonix'ssa. Siellä aloin myös vuorikiipeillä, ja se on suurin intohimoni. Laskettelu tulee kakkosena. Nytkin jatkaisin mieluiten matkaa aina vain ylöspäin, Bergsten tarinoi kahvitauollamme.

Täällä vartioin minä!
Täällä vartioin minä!

Näkemykseni vain vahvistuu: mieshän on umpihullu.

Huipulla tuulee. Kahvin lämmittävä vaikutus hupenee. On aika miettiä paluuta alas. Bergstenilla on suunnitelma. Seuraamme mestaria jyrkän rinteen reunaan. Rinne ei ole pitkä, mutta korkeusero nostaa hikikarpalot taas pintaan.

– Tässä on paljon pehmeää lunta, kuin höyhenillä laskisi. Seuraa vain minua, tee pitkiä nautinnollisia kaarroksia, nauti joka hetkestä, Bergsten sanoo ja lähtee.

Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.
Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.

Kuperkeikkoja pumpulissa

Bergsten pöllyttää tyylikkäästi lunta kaarrellessaan. Pian hän on rinteen alaosassa odottamassa meitä muita.

Olen ryhmämme keltanokka, muut ovat kokeneita laskettelijoita ja laskevat perässä leikitellen, kaiketi nautiskellen. Lähden liikkeelle. Luonnonrinteessä, vasta sataneessa pumpulilumessa laskeminen tuntuu erikoiselta. Lumi upottaa, vauhti kiihtyy hitaasti. Mutta se kiihtyy.

Tulee kaarroksen aika. Sukset eivät tahdo totella. Käännyn puolittain ja heitän kuperkeikan. Rämmin pystyyn. Sama toistuu seuraavassa mutkassa. Ja sitä seuraavassa.

Alas ehtineet hymyilevät hyväntahtoisesti. Onneksi rinteessä on niin paljon lunta, että kuperkeikkailu ei vammauta, mitä nyt vähän henkisesti.

– Onnittelut, Mika, selvisit. Se oli päivän haastavin osuus. Nyt pidetään hauskaa, Bergsten lupaa.

Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.
Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.

Rinne jatkuu loivahkona, ja löydän oman tapani kääntyä upottavassa lumessa. Tuuli suhisee korvissa, laakso lähenee ja talot muuttuvat näkökentässä isommiksi. Mäkeä riittää. Laskettelu kysyy reisilihaksia.

Pidän välillä taukoja ja ihailen arktisen luonnon kauneutta. Olen jo hyljännyt ajatuksen pysyä muiden matkassa. Hiljaa hyvä tulee, alas pääsee kaikilla nopeuksilla.

Lasken hotelli Fjälletin pihaan suksitelineen luo. Pian istun hotellin aulassa, ja takkatuli loimottaa. Kylmä huurteinen tuoksuu edessäni.

Reidet tutisevat, mutta nautin maisemasta Lapporteniin, Lapin porttiin. Näyttää kuin kuu olisi aikojen alkuhämärässä hipaissut Maata ja vienyt puolipallon muotoisen palan tuntureita mennessään.

Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.
Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.

Vihdoin vohvelia

Hotellin edessä odottaa hytillinen telavaunu. Se täyttyy matkustajista ja lähtee Låktatjåkkon tunturiasemalle 1228 metrin korkeuteen.

Alhaalla aurinko paistaa, mutta perillä odottaa vaakasuoraan viuhuva hyytävä tuuli ja lumimyräkkä. Lapin luonto luo Ruotsissakin outoa taikaa.

Puikahdan kohti mustaseinäistä hirsitaloa. Sisällä odottaa maailman pohjoisin vohvelikahvila. Käyn pirttipöytään, riisun toppatakkini ja tartun vohveliin.

Olen laskettelu-urani huipulla, kukkulan kuningas. Mietin jo tulevaa Åren-retkeä. Pohjoismaiden pisimmät rinteet vain naurattavat Björklidenin veteraania.

Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.
Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.

Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.
Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 6/2016.

Laskettelukeskukset

  • Riksgränsenin ja Björklidenin laskettelukeskukset sijaitsevat vierekkäin Kiirunasta kaakkoon lähellä Norjan rajaa, Napapiiriltä 200 kilometriä pohjoiseen. Molemmat tunnetaan hyvistä off-piste-laskuista eli vapaalaskuista rakentamattomilla luonnonlumisilla rinteillä.
  • Björklidenissä on 23 rinnettä ja viisi hissiä. Kittelsdalsin hissi vie korkeimmalle, 1100 metriin. Riksgränsenissä löytyy 15 rinnettä, 6 hissiä ja liki rajattomasti vapaalaskurinteitä. 

Näin pääset perille

  • Helsingistä Tukholman kautta lento Kiirunaan, mistä matkaa perille valtatietä E10 on noin 130 kilometriä. Lentoaika Helsinki-Kiiruna 2,5 tuntia. Kentältä on bussiyhteys laskettelukeskuksiin, 30 e/suunta. Bussi kulkee usein myös Björklidenin ja Riksgränsenin välillä.
  • Kiirettömille sopii juna Tukholmasta Riksgränseniin, matka-aika 18 tuntia.
  • Norjan Narvikin lentokentälle on Riksgränsenistä vain 40 kilometriä, mutta bussiyhteyttä kentältä Ruotsin puolelle ei ole. Ruotsin ja Norjan välinen tie on joskus lumimyrskyn takia päiviä poikki. Oulusta maantietä pitkin Riksgänseniin on 620 kilometriä.
  • Helikopterilla? Arctic Elementsin järjestämillä räätälöidyillä 1-7 päivän Heliski-retkillä kokeneet laskettelijat viedään helikopterilla laskemaan neitseellisille puuterilumille vuoristoon, kuten yli 2 000-metriselle, jyrkkärinteiselle Kebnekaiselle. 

SOS

  • Merkitsemättömillä luonnonrinteillä on lumivyöryvaara. Suksivuokraamoista saa pakollisena lisävarusteena repun, jossa on muun muassa lähetin ja lumilapio. Suksivuokraamojen henkilökunta ja laskettelunopettajat opastavat, miten toimia lumivyöryssä.
  • Laskettelussa voi loukkaantua kaatuessaan. Kannattaa varmistaa ennen matkaa, että vakuutukset ovat voimassa. Kypärä on tärkeä turvavaruste.
  • Ruotsin hätänumero on 112.

Sää

  • Talvisesonki alkaa helmikuussa, kun keli muuttuu epävarmasta aurinkoiseksi. Rinteissä riittää lunta toukokuun puoliväliin. Silloin päivälämpötilat ovat reilusti plussalla, mutta yöt edelleen kylmiä. Säätilan vaihtelut ovat tuntureilla nopeita, mikä kannattaa ottaa huomioon varustevalinnoissa.

Majoitus

  • Riksgränsenissä laskettelukeskuksen sydän on suuri Hotell Riksgränsen, jonka huonevalikoima on laaja himolaskettelijan koppero hyteistä perhesviitteihin. Perhehotelli Meteorologen Ski Lodge tarjoaa personnallista luksusmajoitusta.
  • Björklidenissa majoitustilaa tarjoaa hotelli Fjället 1-4 hengen huoneissa ja lomamökeissä. Todellista huippumajoitusta tarjoaa pieni Låktatjåkkan tunturihotelli 1228 metyrin korkeudessa.